Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Asemasota

Hyökkäysvaiheen jälkeen joukot saivat puolustustehtävän. Samalla aloitettiin taempien puolustusasemien suunnittelu ja myöhemmin linnoittaminen. Maan talouselämän turvaamiseksi kotiutettiin 105 000 vanhimpien ikäluokkien miestä.

Asemasotavaihe oli suureksi osaksi yksitoikkoista vartiopalvelua, joka vaati kuitenkin jatkuvaa valppautta. Molemmin puolin harjoitettiin vanginsieppaustoimintaa sekä sissi- ja partiotoimintaa syvälläkin vastustajan selustassa. Asemasodan aikana käytiin myös useita paikallisia kiivaita taisteluita. Propagandalla yritettiin molemmin puolin vaikuttaa viholliseen, mutta tulokset jäivät vaatimattomiksi.

Käytettävissä ollutta rauhallisempaa vaihetta ei hyödynnetty täysimääräisesti asemien parantamiseen ja taempien asemien linnoittamiseen. Puhdetyöt tuottivat paljon sekä käyttö- että koriste-esineitä, mutta niihin käytetty aika ei lisännyt puolustusvalmiutta. Puhdetöillä oli kuitenkin merkitystä mielialan ylläpidon kannalta. Mielialaan pyrittiin vaikuttamaan myös valistus- ja viihdetoiminnalla. Huolimatta sodan vaikeista olosuhteista kuului myös opiskelu vapaa-ajan harrastuksiin etulinjan korsuja myöten. Monet suorittivat esimerkiksi ylioppilastutkinnon rintamalla ollessaan. Vallatuille alueille jääneille Itä-Karjalan lapsille järjestettiin kouluopetusta. Opetuksesta vastasivat suomalaiset opettajat!

Asemasodan aikana ja erityisesti vuonna 1943 saapui maahamme yli 3300 virolaista vapaaehtoista, jotka olivat halukkaita palvelemaan Suomen armeijassa. Virolaisista perustettiin vuoden 1944 alussa jalkaväkirykmentti JR 200, joka taisteli menestyksellisesti Karjalan kannaksella kesän 1944 torjuntataisteluissa. Myös Suomen merivoimissa palveli koko jatkosodan ajan virolaisia vapaaehtoisia. Elokuussa 1944 JR 200 laivattiin Viroon, jossa se jatkoi taistelua saksalaisten alaisuudessa Viron vapauden puolesta maahan hyökkääviä neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan.   Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto teki Helsinkiin kolme suurta ilmahyökkäystä, joilla oli tarkoitus taivuttaa Suomi rauhaan Neuvostoliiton ehdoilla. Helsingin tehokas ja hyvin johdettu ilmatorjunta pelasti kuitenkin pääkaupungin suuremmilta tuhoilta.

Suomalaiset lentäjät osoittautuivat taidoiltaan hyvin korkeatasoisiksi. Esimerkkinä tästä on menestyksekkäin hävittäjä-ässämme lentomestari Ilmari Juutilainen, joka ampui alas 94 vihollisen lentokonetta. Tätä enemmän ei yhdenkään maan lentäjä ole tuhonnut viholliskoneita ilmataisteluissa lukuun ottamatta saksalaisten parhaat hävittäjä-ässät. Suomalaisten hävittäjälentäjien korkeaa tasoa kuvaa se, että esimerkiksi Messerschmitt-lentäjät ampuivat alas 32 ja Brewster- lentäjät 24 viholliskonetta jokaista omaa alasammuttua konetta kohden.   Lentomestari Juutilainen oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari kolmen muun poikkeuksellisen ansioituneen sotilaan kanssa. Yhteensä nimitettiin 191 suomalaista sotilasta Mannerheim-ristin ritariksi erinomaisen urheuden, taistelussa saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi. Sotilasarvot vaihtelivat sotamiehestä sotamarsalkkaan.

Kesään 1944 mennessä oli maahamme hankittu Saksasta ajanmukaista sotavarustusta, kuten hävittäjä- ja pommituslentokoneita, kenttä- ja ilmatorjuntatykkejä, tutkia, panssarintorjuntatykkejä, panssarikauhuja ja -nyrkkejä sekä rynnäkkötykkejä. Määrät eivät kuitenkaan olleet riittäviä.

Pages

  • 1900-luvun alku
  • 1930-luku
  • Aimo Lahti – merkittävin asesuunnittelijamme
  • Asekätkennän muistelua
  • Aselepo
  • Elintarvikepula
  • Hätäsanoma 30.11.1939
  • Ilmatorjunta Uudessakylässä
  • Isänmaan puolustustajat
  • Itsenäistyminen
  • Itsenäistymisen vuodet
  • Itsenäisyyspäivä
  • Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin viesti jälkipolville
  • Kaksi sotamuistoa
  • Käsittämätön hiljaisuus
  • Korutonta kertomaa (1940)
  • Korutonta kertomaa (1940)
  • Korutonta kertomaa II (1943)
  • Kotirintaman tunnelmia
  • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
  • Koulutus
  • Kun sota syttyi 30.11.1939
  • Lähtöni ja ensi matka
  • Merimiinojen raivausta
  • Mikä oli Salpalinja?
  • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
  • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
  • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
  • Oravapatteri sodassa
  • Outo asukas
  • Panssarit Portinhoikassa
  • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
  • Pispan kokemus
  • Pulavuodet
  • Puolustusvalmistelut
  • Puolustusvalmiuden kehittäminen
  • Rajakylistä tuli äkkilähtö
  • Saksa
  • Saksalaisten kuulustelussa
  • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
  • Sankariluutnantti
  • Siirtoväki
  • Sisäpoliittinen kehitys
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan jälkiselvittelyt
  • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
  • Sortovuodet
  • Sota-aikana maalaistalossa
  • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
  • Sotamuistelmia 1941-1942
  • Sotavankina
  • Sotilaskoulutus
  • Sotilaspojan Talvisota
  • Suojärven kenttäsairaalassa
  • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
  • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
  • Suurlakko 1905 Turussa
  • Syyskuun 15. päivä 1944
  • Talot olivat elinvoimaisia viljelystiloja
  • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
  • Tuki rintamalle
  • Välirauhan aika
  • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
  • Valkeasaari 9.6.1944
  • Vapaaehtoisena Saksassa
  • Veteraanien perinnön merkitys
  • Vierestä vietiin
  • Vihollispartio iski Lieksassa
  • Viimeinen palvelus
  • Yksi kaikkien puolesta…
  • Armeijan kotiuttaminen
  • Asekätkentäjuttu
  • Eduskunnan alkuvaiheet
  • Elämää kotirintamalla
  • Ennen itsenäistymistä
  • Etusivu
  • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
  • Haavoittuminen Ristseppälässä
  • Huolto
  • Hyökkäysvaihe
  • Hyökkäysvaihe
  • Ilmatorjunta Suurmäessä
  • Itsenäistyminen
  • Jääkäri saapui Saksasta
  • Jääkäriliike
  • Jääkäriliike
  • Jääkäriliike
  • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
  • Jatkosodan taustat
  • Kahakka rannalla
  • Kenttäsairaalassa Kannaksella
  • Kutsumattomia vieraita
  • Lapin sodan taustat
  • Linnoittaminen
  • Materiaalihankinnat
  • Miinanraivausta
  • Mistä Mainilan laukaukset ammuttiin?
  • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
  • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
  • Myrsky puhkeaa Syvärillä
  • Naiset
  • Neuvostoliitto
  • Nuorukaisten talvisotaa
  • Partisaanihyökkäys Laanilassa
  • Pommitus Poventsaan
  • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
  • Punakaartit ja suojeluskunnat
  • Punaupseeri antautui vapaaehtoisesti
  • Säännöstely
  • Säännöstely
  • Se joulu ei unohdu
  • Sodan alkuvaiheet
  • Sota lähestyy
  • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
  • Sotalapseksi Tanskaan
  • Sotatoimet
  • Sotavanki
  • Sotilaskohteena ambulanssi
  • Sotilaskoulutus
  • Sukellus lumihankeen pelasti
  • Suojajoukkotaistelut
  • Suojajoukkotaistelut
  • Suomen aseman vakiintuminen
  • Suomen sotaveteraaniliitto ry
  • Talin ja Ihantalan taistelu
  • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Talvisodan joukkoja
  • Talvisodan taustat
  • Tammikuinen aamu
  • Taustat
  • Tavarapula
  • Toive henkiinjäämisestä oli toteutunut
  • Tolvajärvellä 1940
  • Tyrjän jääkärijoukkue
  • Ulkopoliittiset tekijät
  • Väestö
  • Veljen arkku samassa junassa
  • Veteraanien haastatteluja
  • Vihollisen vankina
  • Ylipäällikön päiväkäsky
  • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
  • ”Miljaardimotti”
  • Aseiden tarkkuuttaminen
  • Asekätkentäjuttu
  • Asemasota
  • Asemasota
  • Aseveliliike
  • Elämää maalaiskylässä Karjalan kannaksella
  • Erämaan pappilan lasten elämästä
  • Evakot
  • Evakot
  • Haavoittuneen hakeminen
  • Hiihtomatka Merenkurkun yli
  • Ilmatorjunta
  • Iso-Britannia ja Ranska
  • Itsenäistymisen jälkeen
  • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
  • Jatkosodan sotatoimet
  • Kahdesti kaatunut
  • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
  • Kotirintama
  • Kotirintama
  • Koululaitos
  • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
  • Lähtö Viipurista evakkoon
  • Lapin sodan sotatoimet
  • Linnoittaminen
  • Lotta Svärd
  • Maaottelumarssi
  • Mannerheimristin ritarit
  • Miinoitustehtävä öisellä merellä
  • Muisteloita sotatoimialueelta
  • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
  • Muisteluita 1939-44
  • Naiset työvoimana
  • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
  • Nuori sotilas
  • Poliittinen tilanne
  • Punainen ja valkoinen terrori
  • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
  • Rajajoella
  • Rintamaveteraaniliitto ry
  • Sairaanhoitajan sotakokemuksia
  • Siviiliyhteiskunta
  • Sotainvalidit
  • Sotakorvaukset
  • Sotatoimet
  • Sotavarustepuutteet
  • Talvisodan sotatoimet
  • Talvisota
  • Tapahtui 1.2.-14.2.1940
  • Tärkeimmät aseet talvisodassa
  • Tiedustelu- ja pommituslento
  • Torjuntavoitto Karjalan kannaksella
  • Tulin palvelleeksi 7 kk 21 päivää
  • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
  • Varjosodasta tositoimiin
  • Veteraanijärjestöjä
  • Veteraanin iltahuuto
  • Viaporin kapina
  • Viestikaluston evakuointi Suomussalmen suunnalla
  • Yhteiskunnan rakenne
  • Elämänolojen paraneminen
  • Elinkeinoelämä
  • Ensimmäinen taisteluni
  • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
  • Jatkosota – etusivu
  • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
  • Kaukopartiotoiminta
  • Kekseliäs ritari
  • Kolmas tie
  • Kotirintama
  • Kotirintama jatkosodassa
  • Kotirintama Lapin sodassa
  • Kotirintama talvisodassa
  • Kuusi vihollispommittajaa neljässä minuutissa
  • Liikekannallepanojärjestelmä
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Neljä vuotta komennuksella
  • Punakaartin mukana rintamalle
  • Puolustusvoimat
  • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
  • Siirtoväki
  • Sodan nimi
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Sotakorvaukset
  • Sotiemme tilinpäätös
  • Sotilaalliset turvallisuusjärjestelyt
  • Sotilaspojat
  • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
  • Suurhyökkäyksen torjunta
  • Suurhyökkäyksen torjunta
  • Suurin osa tottui…
  • Talvisodan evakuoinnit
  • Talvisotaa syrjäkylässä
  • Tehtaalle töihin
  • Toinen sortokausi
  • Torjuntavoitot itärajalla
  • Torjuntavoitot Karjalan kannaksella
  • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
  • Viipuri vuonna nolla
  • Vuosalmella
  • Yhteiskunnalliset epäkohdat
  • Yhteiskunta
  • Yllättävä lähtö
  • Elintarvikepula
  • Järjestyskaartien synty
  • Jatkosodan kertomukset
  • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
  • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
  • Kenttätykistö
  • Kertomukset
  • Kolme veljeä isänmaalle
  • Lapin sodan kertomukset
  • Lapin sota
  • Liikenne
  • Linnoittaminen
  • Lottia vangeiksi jouluaattona
  • Nuori poika metsätöissä
  • Nurmolainen ratsuväki talvisodassa
  • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
  • Pienen pojan kokemuksia
  • Puolustushaarat ja aselajit
  • SNS-seura
  • Sodan ajan lapset
  • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Suuret, valkoiset haamut …
  • Suurhyökkäys Kannaksella
  • Suurtaistelut
  • Suurtaistelut
  • Talvisodan henki rykmentissä
  • Talvisodan kertomukset
  • Talvisodan tunnelmia Helsingin maalaiskunnassa
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Tavarapula
  • Torjuntavoitot itärajalla
  • Työväestö ja demokratia
  • Väestönsuojelu
  • Vapaussota-kansalaissota
  • Varsikäsikranaatti
  • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
  • Ilmavoimat
  • Jääkäriliike
  • Jälleenrakentaminen
  • Joulunaika talvisodan Viipurissa
  • Kaksi veljeä samaan hautaan
  • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
  • Kertomus kokemuksistani
  • Korvikkeet
  • Lotan tie 1939 – 1944
  • Moskovan rauha
  • Muita järjestöjä
  • Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa
  • Nuoren sotilaan sota
  • Pienoisheittimen ammus
  • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Rintamanaisten Liitto ry
  • Siirtolaisuus
  • Sotatoimet
  • Sotavangit
  • Sotilaspoikatoiminta
  • Summan Munasuolla
  • Suunnan muutos
  • Suurhyökkäys Kannaksella
  • Taisteluhaudan vyöryttäminen
  • Urheilu
  • Vapaussota – Kansalaissota
  • Vartiointia Laatokan rannalla vahvennettiin
  • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
  • Viimeiset voitot
  • 1930-luku
  • 7-vuotiaan muistikuva isän sotaanlähdöstä
  • Aselepo
  • Ei auttanut kuin purra hammasta
  • Inkeriläiset Suomessa
  • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
  • Kaikki ainakin toivoivat
  • Kaivon pohjalta sotaan
  • Kaksi lottaa joutui vangiksi
  • Kokemuksia vapaussodasta
  • Koululaitos
  • Lääkintälotan koettelemuksia
  • Merivoimat
  • Molotov–Ribbentrop -sopimus
  • Moskovan rauha
  • Muita ryhmiä
  • Naiset työvoimana
  • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
  • Oliko se tosi vapaaehtoisuutta?
  • Partio
  • Partiomatka
  • Sodan seuraukset
  • Sotavangit ry
  • Sotavarustuksen hankinnat
  • Suojeluskuntajärjestö
  • Tietopankit
  • Vapaussota – Kansalaissota
  • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
  • Viimeiset voitot
  • Ässä-rykmentin henki
  • Kohti rauhaa
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Miksi apumme oli myöhässä
  • Opiskelua rintamaoloissa
  • Pioneeritoiminta
  • Puolustushaarat ja aselajit
  • Sodan ajan lapset
  • Sodan tappiot
  • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
  • Talkootoiminta
  • Talvisodan ajan ulkopoliittinen kehitys
  • Talvisota
  • Talvisota sairaalajunassa
  • Tulva
  • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Aseet, joukot ja välineet
  • Jatkosota
  • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
  • Mäntyvaaran taistelu
  • Oltiin tietävinään…
  • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
  • Panssarilaiva Ilmarinen
  • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
  • Sota lähestyy
  • Sotainvalidit
  • Sotilaskotiliitto
  • Tarkka-ampujat
  • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Viestitoiminta
  • ”Ei syty mitään sotaa”
  • Krasnoje Znamja’n upotus
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Muistoristit ja -mitalit
  • Puhdetöitä Lempaalassa
  • Sotavangit
  • Taistelu Miettilästä
  • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
  • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Äänislinna valtauksen jälkeen
  • Aselepo
  • Ensimmäinen kaatunut vihollinen
  • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
  • Kertomuksia
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Sotilaspapisto
  • Suomalaiset sukellusveneet
  • Taistelut karttoina
  • Ulkomaiset vapaaehtoiset
  • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
  • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
  • Oksilla riippuvat sukanriekaleet
  • Sukellusvenesotaa
  • Videoita
  • Iivarin silta
  • Kalastusta
  • Sotilaskotiliitto
  • Tuotanto
  • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
  • Kalareissu Tolvajärvelle
  • Sotilaspastorin kirje
  • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
  • Sotainvalidien kertomuksia
  • Hiljainen hälytys
  • Kun mieheni kaatui
  • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Kenraalin kuolema
  • Kun isäni kaatui
  • Rakas oma isä!
  • Haku
  • front

Categories

  • Aseet
  • Henkilöt
  • Hevoset
  • Huolto
  • Ilmatorjunta
  • Jälleenrakennus
  • Jatkosota
  • Kalusto
  • Kertomukset
  • Kotirintama
  • Kunniamerkit
  • Lapin sota
  • Maavoimat
  • Merivoimat
  • Panssarintorjunta
  • Panssarivoimat
  • Politiikka
  • Talvisota
  • Uncategorized

Archive

  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Link to: Hyökkäysvaihe Link to: Hyökkäysvaihe Hyökkäysvaihe Link to: Suurhyökkäyksen torjunta kesällä 1944 Link to: Suurhyökkäyksen torjunta kesällä 1944 Suurhyökkäyksen torjunta kesällä 1944
Scroll to top Scroll to top Scroll to top