Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Sodan alku

Saksan aloitettua hyökkäyksensä Neuvostoliittoon 22.6. 1941 Suomi ilmoitti olevansa puolueeton. Pohjois-Suomessa oli kuitenkin saksalaisia joukkoja ja suomalaisille yllätykseksi Hitlerin sodan alussa julkistetun päiväkäskyn mukaan suomalaiset ovat yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa.  Neuvostoliiton ilmavoimat hyökkäsivät Suomen alueelle. Kohteena olivat pääasiassa lentokentät, mutta suurin osa pommeista putosi asutuskeskuksiin. Kun Neuvostoliitto pommitti 25.6. 1941 viittätoista Suomen paikkakuntaa lähes 500:lla lentokoneella, katsoi Suomi olevansa jälleen sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

Jatkosodan alkaessa Suomen armeija oli suurempi ja tehokkaampi kuin talvisodassa. Kenttäarmeijaan perustettiin 16 divisioonaa. Puolustusvoimien kokonaisvahvuus oli 475 000 miestä, lotat ja ilmavalvontahenkilökunta mukaan luettuna 630 000 kansalaista. Kenttätykkejä oli joukoilla 1 100 kappaletta ja lentokoneita 235. Konepistooleja oli saatu lisää, samoin panssarintorjunta-aseistusta ja uusia raskaita kranaatinheittimiä. Myös ilmatorjuntaa oli parannettu. Sotasaalispanssarivaunuja oli kunnostettu omaan käyttöön.

Myös neuvostojoukoissa oli tapahtunut kehitystä. Talvisodan katkerat opit oli käytetty hyväksi. Koulutusta oli parannettu ja kenttätykistöä ja panssarijoukkoja lisätty entisestään. Uusia ylivoimaisia T-34- ja KV-panssarivaunuja otettiin käyttöön myös Suomen suunnalla.

Neuvostoliitolla oli Suomea vastassa kesäkuussa 1941 yhteensä 16-17 divisioonaa. Neuvostoliitto joutui kuitenkin siirtämään joukkoja Suomen suunnalta Saksaa vastaan. Jäljelle jäi heinäkuussa 13 divisioonaa ja kolmen divisioonaa vastaavan linnoitusalueen tulivoimaiset joukot, 230 panssarivaunua, 2500 kenttätykkiä ja 240 lentokonetta.

***

Jatkosodan alussa länsivallat pidättäytyivät arvostelemasta kovin voimakkaasti Suomen hyökkäyssotatoimia, vaikka Suomi taisteli Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaa. Englanti suhtautui aluksi verrattain ymmärtävästi Suomen oikeutetuilta tuntuviin päämääriin. Hyökkäyksen edetessä syvälle Neuvostoliiton alueelle asenne muuttui. Vuoden 1941 syksyllä Englanti kehotti Suomea lopettamaan hyökkäyssotatoimet Neuvostoliittoa vastaan. Tämä ei ollut poliittisista ja sotilaallisista syistä kuitenkaan mitenkään mahdollista.

Kun Suomi ei toiminut Englannin tahdon mukaisesti, se julisti Suomelle sodan 6.12.1941. Tällä ei ollut sotilaallista merkitystä. Samoihin aikoihin suursota laajeni todelliseksi maailmansodaksi japanilaisten hyökätessä 7.12. amerikkalaisten Pearl Harbourin laivasto- ja lentotukikohtaan Hawaijilla seurauksena jo vuosia kestäneestä Japanin ja Yhdysvaltojen kiistasta Tyynen Valtameren herruudesta. Saksalaisten hyökkäys Neuvostoliittoon oli pysähtynyt ja venäläiset olivat aloittaneet 5.12. suuren vastahyökkäyksen Moskovan alueella.

Pages

  • 1900-luvun alku
  • 1930-luku
  • Aimo Lahti – merkittävin asesuunnittelijamme
  • Asekätkennän muistelua
  • Aselepo
  • Elintarvikepula
  • Hätäsanoma 30.11.1939
  • Ilmatorjunta Uudessakylässä
  • Isänmaan puolustustajat
  • Itsenäistyminen
  • Itsenäistymisen vuodet
  • Itsenäisyyspäivä
  • Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin viesti jälkipolville
  • Kaksi sotamuistoa
  • Käsittämätön hiljaisuus
  • Korutonta kertomaa (1940)
  • Korutonta kertomaa (1940)
  • Korutonta kertomaa II (1943)
  • Kotirintaman tunnelmia
  • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
  • Koulutus
  • Kun sota syttyi 30.11.1939
  • Lähtöni ja ensi matka
  • Merimiinojen raivausta
  • Mikä oli Salpalinja?
  • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
  • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
  • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
  • Oravapatteri sodassa
  • Outo asukas
  • Panssarit Portinhoikassa
  • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
  • Pispan kokemus
  • Pulavuodet
  • Puolustusvalmistelut
  • Puolustusvalmiuden kehittäminen
  • Rajakylistä tuli äkkilähtö
  • Saksa
  • Saksalaisten kuulustelussa
  • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
  • Sankariluutnantti
  • Siirtoväki
  • Sisäpoliittinen kehitys
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan jälkiselvittelyt
  • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
  • Sortovuodet
  • Sota-aikana maalaistalossa
  • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
  • Sotamuistelmia 1941-1942
  • Sotavankina
  • Sotilaskoulutus
  • Sotilaspojan Talvisota
  • Suojärven kenttäsairaalassa
  • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
  • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
  • Suurlakko 1905 Turussa
  • Syyskuun 15. päivä 1944
  • Talot olivat elinvoimaisia viljelystiloja
  • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
  • Tuki rintamalle
  • Välirauhan aika
  • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
  • Valkeasaari 9.6.1944
  • Vapaaehtoisena Saksassa
  • Veteraanien perinnön merkitys
  • Vierestä vietiin
  • Vihollispartio iski Lieksassa
  • Viimeinen palvelus
  • Yksi kaikkien puolesta…
  • Armeijan kotiuttaminen
  • Asekätkentäjuttu
  • Eduskunnan alkuvaiheet
  • Elämää kotirintamalla
  • Ennen itsenäistymistä
  • Etusivu
  • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
  • Haavoittuminen Ristseppälässä
  • Huolto
  • Hyökkäysvaihe
  • Hyökkäysvaihe
  • Ilmatorjunta Suurmäessä
  • Itsenäistyminen
  • Jääkäri saapui Saksasta
  • Jääkäriliike
  • Jääkäriliike
  • Jääkäriliike
  • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
  • Jatkosodan taustat
  • Kahakka rannalla
  • Kenttäsairaalassa Kannaksella
  • Kutsumattomia vieraita
  • Lapin sodan taustat
  • Linnoittaminen
  • Materiaalihankinnat
  • Miinanraivausta
  • Mistä Mainilan laukaukset ammuttiin?
  • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
  • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
  • Myrsky puhkeaa Syvärillä
  • Naiset
  • Neuvostoliitto
  • Nuorukaisten talvisotaa
  • Partisaanihyökkäys Laanilassa
  • Pommitus Poventsaan
  • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
  • Punakaartit ja suojeluskunnat
  • Punaupseeri antautui vapaaehtoisesti
  • Säännöstely
  • Säännöstely
  • Se joulu ei unohdu
  • Sodan alkuvaiheet
  • Sota lähestyy
  • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
  • Sotalapseksi Tanskaan
  • Sotatoimet
  • Sotavanki
  • Sotilaskohteena ambulanssi
  • Sotilaskoulutus
  • Sukellus lumihankeen pelasti
  • Suojajoukkotaistelut
  • Suojajoukkotaistelut
  • Suomen aseman vakiintuminen
  • Suomen sotaveteraaniliitto ry
  • Talin ja Ihantalan taistelu
  • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Talvisodan joukkoja
  • Talvisodan taustat
  • Tammikuinen aamu
  • Taustat
  • Tavarapula
  • Toive henkiinjäämisestä oli toteutunut
  • Tolvajärvellä 1940
  • Tyrjän jääkärijoukkue
  • Ulkopoliittiset tekijät
  • Väestö
  • Veljen arkku samassa junassa
  • Veteraanien haastatteluja
  • Vihollisen vankina
  • Ylipäällikön päiväkäsky
  • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
  • ”Miljaardimotti”
  • Aseiden tarkkuuttaminen
  • Asekätkentäjuttu
  • Asemasota
  • Asemasota
  • Aseveliliike
  • Elämää maalaiskylässä Karjalan kannaksella
  • Erämaan pappilan lasten elämästä
  • Evakot
  • Evakot
  • Haavoittuneen hakeminen
  • Hiihtomatka Merenkurkun yli
  • Ilmatorjunta
  • Iso-Britannia ja Ranska
  • Itsenäistymisen jälkeen
  • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
  • Jatkosodan sotatoimet
  • Kahdesti kaatunut
  • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
  • Kotirintama
  • Kotirintama
  • Koululaitos
  • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
  • Lähtö Viipurista evakkoon
  • Lapin sodan sotatoimet
  • Linnoittaminen
  • Lotta Svärd
  • Maaottelumarssi
  • Mannerheimristin ritarit
  • Miinoitustehtävä öisellä merellä
  • Muisteloita sotatoimialueelta
  • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
  • Muisteluita 1939-44
  • Naiset työvoimana
  • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
  • Nuori sotilas
  • Poliittinen tilanne
  • Punainen ja valkoinen terrori
  • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
  • Rajajoella
  • Rintamaveteraaniliitto ry
  • Sairaanhoitajan sotakokemuksia
  • Siviiliyhteiskunta
  • Sotainvalidit
  • Sotakorvaukset
  • Sotatoimet
  • Sotavarustepuutteet
  • Talvisodan sotatoimet
  • Talvisota
  • Tapahtui 1.2.-14.2.1940
  • Tärkeimmät aseet talvisodassa
  • Tiedustelu- ja pommituslento
  • Torjuntavoitto Karjalan kannaksella
  • Tulin palvelleeksi 7 kk 21 päivää
  • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
  • Varjosodasta tositoimiin
  • Veteraanijärjestöjä
  • Veteraanin iltahuuto
  • Viaporin kapina
  • Viestikaluston evakuointi Suomussalmen suunnalla
  • Yhteiskunnan rakenne
  • Elämänolojen paraneminen
  • Elinkeinoelämä
  • Ensimmäinen taisteluni
  • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
  • Jatkosota – etusivu
  • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
  • Kaukopartiotoiminta
  • Kekseliäs ritari
  • Kolmas tie
  • Kotirintama
  • Kotirintama jatkosodassa
  • Kotirintama Lapin sodassa
  • Kotirintama talvisodassa
  • Kuusi vihollispommittajaa neljässä minuutissa
  • Liikekannallepanojärjestelmä
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Neljä vuotta komennuksella
  • Punakaartin mukana rintamalle
  • Puolustusvoimat
  • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
  • Siirtoväki
  • Sodan nimi
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Sotakorvaukset
  • Sotiemme tilinpäätös
  • Sotilaalliset turvallisuusjärjestelyt
  • Sotilaspojat
  • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
  • Suurhyökkäyksen torjunta
  • Suurhyökkäyksen torjunta
  • Suurin osa tottui…
  • Talvisodan evakuoinnit
  • Talvisotaa syrjäkylässä
  • Tehtaalle töihin
  • Toinen sortokausi
  • Torjuntavoitot itärajalla
  • Torjuntavoitot Karjalan kannaksella
  • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
  • Viipuri vuonna nolla
  • Vuosalmella
  • Yhteiskunnalliset epäkohdat
  • Yhteiskunta
  • Yllättävä lähtö
  • Elintarvikepula
  • Järjestyskaartien synty
  • Jatkosodan kertomukset
  • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
  • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
  • Kenttätykistö
  • Kertomukset
  • Kolme veljeä isänmaalle
  • Lapin sodan kertomukset
  • Lapin sota
  • Liikenne
  • Linnoittaminen
  • Lottia vangeiksi jouluaattona
  • Nuori poika metsätöissä
  • Nurmolainen ratsuväki talvisodassa
  • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
  • Pienen pojan kokemuksia
  • Puolustushaarat ja aselajit
  • SNS-seura
  • Sodan ajan lapset
  • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Suuret, valkoiset haamut …
  • Suurhyökkäys Kannaksella
  • Suurtaistelut
  • Suurtaistelut
  • Talvisodan henki rykmentissä
  • Talvisodan kertomukset
  • Talvisodan tunnelmia Helsingin maalaiskunnassa
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Tavarapula
  • Torjuntavoitot itärajalla
  • Työväestö ja demokratia
  • Väestönsuojelu
  • Vapaussota-kansalaissota
  • Varsikäsikranaatti
  • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
  • Ilmavoimat
  • Jääkäriliike
  • Jälleenrakentaminen
  • Joulunaika talvisodan Viipurissa
  • Kaksi veljeä samaan hautaan
  • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
  • Kertomus kokemuksistani
  • Korvikkeet
  • Lotan tie 1939 – 1944
  • Moskovan rauha
  • Muita järjestöjä
  • Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa
  • Nuoren sotilaan sota
  • Pienoisheittimen ammus
  • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Rintamanaisten Liitto ry
  • Siirtolaisuus
  • Sotatoimet
  • Sotavangit
  • Sotilaspoikatoiminta
  • Summan Munasuolla
  • Suunnan muutos
  • Suurhyökkäys Kannaksella
  • Taisteluhaudan vyöryttäminen
  • Urheilu
  • Vapaussota – Kansalaissota
  • Vartiointia Laatokan rannalla vahvennettiin
  • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
  • Viimeiset voitot
  • 1930-luku
  • 7-vuotiaan muistikuva isän sotaanlähdöstä
  • Aselepo
  • Ei auttanut kuin purra hammasta
  • Inkeriläiset Suomessa
  • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
  • Kaikki ainakin toivoivat
  • Kaivon pohjalta sotaan
  • Kaksi lottaa joutui vangiksi
  • Kokemuksia vapaussodasta
  • Koululaitos
  • Lääkintälotan koettelemuksia
  • Merivoimat
  • Molotov–Ribbentrop -sopimus
  • Moskovan rauha
  • Muita ryhmiä
  • Naiset työvoimana
  • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
  • Oliko se tosi vapaaehtoisuutta?
  • Partio
  • Partiomatka
  • Sodan seuraukset
  • Sotavangit ry
  • Sotavarustuksen hankinnat
  • Suojeluskuntajärjestö
  • Tietopankit
  • Vapaussota – Kansalaissota
  • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
  • Viimeiset voitot
  • Ässä-rykmentin henki
  • Kohti rauhaa
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Miksi apumme oli myöhässä
  • Opiskelua rintamaoloissa
  • Pioneeritoiminta
  • Puolustushaarat ja aselajit
  • Sodan ajan lapset
  • Sodan tappiot
  • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
  • Talkootoiminta
  • Talvisodan ajan ulkopoliittinen kehitys
  • Talvisota
  • Talvisota sairaalajunassa
  • Tulva
  • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Aseet, joukot ja välineet
  • Jatkosota
  • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
  • Mäntyvaaran taistelu
  • Oltiin tietävinään…
  • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
  • Panssarilaiva Ilmarinen
  • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
  • Sota lähestyy
  • Sotainvalidit
  • Sotilaskotiliitto
  • Tarkka-ampujat
  • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Viestitoiminta
  • ”Ei syty mitään sotaa”
  • Krasnoje Znamja’n upotus
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Muistoristit ja -mitalit
  • Puhdetöitä Lempaalassa
  • Sotavangit
  • Taistelu Miettilästä
  • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
  • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Äänislinna valtauksen jälkeen
  • Aselepo
  • Ensimmäinen kaatunut vihollinen
  • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
  • Kertomuksia
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Sotilaspapisto
  • Suomalaiset sukellusveneet
  • Taistelut karttoina
  • Ulkomaiset vapaaehtoiset
  • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
  • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
  • Oksilla riippuvat sukanriekaleet
  • Sukellusvenesotaa
  • Videoita
  • Iivarin silta
  • Kalastusta
  • Sotilaskotiliitto
  • Tuotanto
  • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
  • Kalareissu Tolvajärvelle
  • Sotilaspastorin kirje
  • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
  • Sotainvalidien kertomuksia
  • Hiljainen hälytys
  • Kun mieheni kaatui
  • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Kenraalin kuolema
  • Kun isäni kaatui
  • Rakas oma isä!
  • Haku
  • front

Categories

  • Aseet
  • Henkilöt
  • Hevoset
  • Huolto
  • Ilmatorjunta
  • Jälleenrakennus
  • Jatkosota
  • Kalusto
  • Kertomukset
  • Kotirintama
  • Kunniamerkit
  • Lapin sota
  • Maavoimat
  • Merivoimat
  • Panssarintorjunta
  • Panssarivoimat
  • Politiikka
  • Talvisota
  • Uncategorized

Archive

  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Link to: Sotavarustuksen hankinnat 2 Link to: Sotavarustuksen hankinnat 2 Sotavarustuksen hankinnat 2 Link to: Hyökkäysvaihe Link to: Hyökkäysvaihe Hyökkäysvaihe
Scroll to top Scroll to top Scroll to top