Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Eduskunnan toiminnan alkuvaiheet

Laki yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittavasta yksikamarisesta eduskunnasta hyväksyttiin Suomessa säätyvaltiopäivillä keväällä 1906. Muutos oli mullistavin koko Euroopassa.

Äänioikeutettujen lukumäärä yli kymmenkertaistui
126 000:sta 1 273 000:een. Naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa ja toisena koko maailmassa. Keisari Nikolai II joutui hyväksymään lain keskellä syvää poliittista kriisiä.

Vuonna 1907 järjestetyt ensimmäiset eduskuntavaalit muuttivat olennaisesti säätyvaltiopäivien aikaisia voimasuhteita. Sosiaalidemokraatit saivat 80 paikkaa 200:sta, sillä suuri osa maaseudun tilattomasta väestöstä äänesti sosiaalidemokraatteja. Muista puolueista saivat vanhasuomalaiset 59 paikkaa, perustuslailliset eli nuorsuomalaiset 26 paikkaa, ruotsalainen kansanpuolue 24 paikkaa, maalaisliitto 9 ja kristillinen työväki 2 paikkaa.

Ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan työskentelylle oli luonteenomaista aloitteiden runsaus, puheiden paljous ja ajan niukkuus. Tiukasta työtaakasta huolimatta syntyi vain vähän tuloksia. Keisari Nikolai II hajotti eduskunnan useita kertoja ja jätti myös vahvistamatta eduskunnan päättämiä lakeja.

Eduskunnan työskentelyn vähäiset vaikutukset ja väsymys usein toistuviin vaaleihin aiheuttivat sen, että äänestysinto laimeni nopeasti kansalaisten keskuudessa. Äänestysprosentti laski vaalista toiseen siten, että ensimmäisten vuoden 1907 vaalien 70 % oli vuoden 1913 vaaleissa enää 51 %.

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen lamautti eduskuntatyöskentelyn vuosina 1914-15. Vuonna 1916 järjestettiin normaalit eduskuntavaalit. Eduskuntaan syntyi ensimmäisen kerran vasemmistoenemmistö, sillä sosialidemokraattinen puolue sai 93 paikkaa 200:sta 47.3 %:n osuudella annetuista äänistä. Porvarilliset puolueet eivät olleet saaneet äänestäjiään liikkeelle eivätkä ne olleet tehneet vaaliliittoja, mikä selittää niiden suhteellisen pienen osuuden kansanedustajapaikoista.

Pages

  • 1900-luvun alku
  • 1930-luku
  • Aimo Lahti – merkittävin asesuunnittelijamme
  • Asekätkennän muistelua
  • Aselepo
  • Elintarvikepula
  • Hätäsanoma 30.11.1939
  • Ilmatorjunta Uudessakylässä
  • Isänmaan puolustustajat
  • Itsenäistyminen
  • Itsenäistymisen vuodet
  • Itsenäisyyspäivä
  • Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin viesti jälkipolville
  • Kaksi sotamuistoa
  • Käsittämätön hiljaisuus
  • Korutonta kertomaa (1940)
  • Korutonta kertomaa (1940)
  • Korutonta kertomaa II (1943)
  • Kotirintaman tunnelmia
  • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
  • Koulutus
  • Kun sota syttyi 30.11.1939
  • Lähtöni ja ensi matka
  • Merimiinojen raivausta
  • Mikä oli Salpalinja?
  • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
  • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
  • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
  • Oravapatteri sodassa
  • Outo asukas
  • Panssarit Portinhoikassa
  • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
  • Pispan kokemus
  • Pulavuodet
  • Puolustusvalmistelut
  • Puolustusvalmiuden kehittäminen
  • Rajakylistä tuli äkkilähtö
  • Saksa
  • Saksalaisten kuulustelussa
  • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
  • Sankariluutnantti
  • Siirtoväki
  • Sisäpoliittinen kehitys
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan alku
  • Sodan jälkiselvittelyt
  • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
  • Sortovuodet
  • Sota-aikana maalaistalossa
  • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
  • Sotamuistelmia 1941-1942
  • Sotavankina
  • Sotilaskoulutus
  • Sotilaspojan Talvisota
  • Suojärven kenttäsairaalassa
  • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
  • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
  • Suurlakko 1905 Turussa
  • Syyskuun 15. päivä 1944
  • Talot olivat elinvoimaisia viljelystiloja
  • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
  • Tuki rintamalle
  • Välirauhan aika
  • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
  • Valkeasaari 9.6.1944
  • Vapaaehtoisena Saksassa
  • Veteraanien perinnön merkitys
  • Vierestä vietiin
  • Vihollispartio iski Lieksassa
  • Viimeinen palvelus
  • Yksi kaikkien puolesta…
  • Armeijan kotiuttaminen
  • Asekätkentäjuttu
  • Eduskunnan alkuvaiheet
  • Elämää kotirintamalla
  • Ennen itsenäistymistä
  • Etusivu
  • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
  • Haavoittuminen Ristseppälässä
  • Huolto
  • Hyökkäysvaihe
  • Hyökkäysvaihe
  • Ilmatorjunta Suurmäessä
  • Itsenäistyminen
  • Jääkäri saapui Saksasta
  • Jääkäriliike
  • Jääkäriliike
  • Jääkäriliike
  • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
  • Jatkosodan taustat
  • Kahakka rannalla
  • Kenttäsairaalassa Kannaksella
  • Kutsumattomia vieraita
  • Lapin sodan taustat
  • Linnoittaminen
  • Materiaalihankinnat
  • Miinanraivausta
  • Mistä Mainilan laukaukset ammuttiin?
  • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
  • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
  • Myrsky puhkeaa Syvärillä
  • Naiset
  • Neuvostoliitto
  • Nuorukaisten talvisotaa
  • Partisaanihyökkäys Laanilassa
  • Pommitus Poventsaan
  • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
  • Punakaartit ja suojeluskunnat
  • Punaupseeri antautui vapaaehtoisesti
  • Säännöstely
  • Säännöstely
  • Se joulu ei unohdu
  • Sodan alkuvaiheet
  • Sota lähestyy
  • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
  • Sotalapseksi Tanskaan
  • Sotatoimet
  • Sotavanki
  • Sotilaskohteena ambulanssi
  • Sotilaskoulutus
  • Sukellus lumihankeen pelasti
  • Suojajoukkotaistelut
  • Suojajoukkotaistelut
  • Suomen aseman vakiintuminen
  • Suomen sotaveteraaniliitto ry
  • Talin ja Ihantalan taistelu
  • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Talvisodan joukkoja
  • Talvisodan taustat
  • Tammikuinen aamu
  • Taustat
  • Tavarapula
  • Toive henkiinjäämisestä oli toteutunut
  • Tolvajärvellä 1940
  • Tyrjän jääkärijoukkue
  • Ulkopoliittiset tekijät
  • Väestö
  • Veljen arkku samassa junassa
  • Veteraanien haastatteluja
  • Vihollisen vankina
  • Ylipäällikön päiväkäsky
  • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
  • ”Miljaardimotti”
  • Aseiden tarkkuuttaminen
  • Asekätkentäjuttu
  • Asemasota
  • Asemasota
  • Aseveliliike
  • Elämää maalaiskylässä Karjalan kannaksella
  • Erämaan pappilan lasten elämästä
  • Evakot
  • Evakot
  • Haavoittuneen hakeminen
  • Hiihtomatka Merenkurkun yli
  • Ilmatorjunta
  • Iso-Britannia ja Ranska
  • Itsenäistymisen jälkeen
  • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
  • Jatkosodan sotatoimet
  • Kahdesti kaatunut
  • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
  • Kotirintama
  • Kotirintama
  • Koululaitos
  • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
  • Lähtö Viipurista evakkoon
  • Lapin sodan sotatoimet
  • Linnoittaminen
  • Lotta Svärd
  • Maaottelumarssi
  • Mannerheimristin ritarit
  • Miinoitustehtävä öisellä merellä
  • Muisteloita sotatoimialueelta
  • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
  • Muisteluita 1939-44
  • Naiset työvoimana
  • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
  • Nuori sotilas
  • Poliittinen tilanne
  • Punainen ja valkoinen terrori
  • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
  • Rajajoella
  • Rintamaveteraaniliitto ry
  • Sairaanhoitajan sotakokemuksia
  • Siviiliyhteiskunta
  • Sotainvalidit
  • Sotakorvaukset
  • Sotatoimet
  • Sotavarustepuutteet
  • Talvisodan sotatoimet
  • Talvisota
  • Tapahtui 1.2.-14.2.1940
  • Tärkeimmät aseet talvisodassa
  • Tiedustelu- ja pommituslento
  • Torjuntavoitto Karjalan kannaksella
  • Tulin palvelleeksi 7 kk 21 päivää
  • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
  • Varjosodasta tositoimiin
  • Veteraanijärjestöjä
  • Veteraanin iltahuuto
  • Viaporin kapina
  • Viestikaluston evakuointi Suomussalmen suunnalla
  • Yhteiskunnan rakenne
  • Elämänolojen paraneminen
  • Elinkeinoelämä
  • Ensimmäinen taisteluni
  • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
  • Jatkosota – etusivu
  • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
  • Kaukopartiotoiminta
  • Kekseliäs ritari
  • Kolmas tie
  • Kotirintama
  • Kotirintama jatkosodassa
  • Kotirintama Lapin sodassa
  • Kotirintama talvisodassa
  • Kuusi vihollispommittajaa neljässä minuutissa
  • Liikekannallepanojärjestelmä
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Neljä vuotta komennuksella
  • Punakaartin mukana rintamalle
  • Puolustusvoimat
  • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
  • Siirtoväki
  • Sodan nimi
  • Sotainvalidien Veljesliitto ry
  • Sotakorvaukset
  • Sotiemme tilinpäätös
  • Sotilaalliset turvallisuusjärjestelyt
  • Sotilaspojat
  • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
  • Suurhyökkäyksen torjunta
  • Suurhyökkäyksen torjunta
  • Suurin osa tottui…
  • Talvisodan evakuoinnit
  • Talvisotaa syrjäkylässä
  • Tehtaalle töihin
  • Toinen sortokausi
  • Torjuntavoitot itärajalla
  • Torjuntavoitot Karjalan kannaksella
  • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
  • Viipuri vuonna nolla
  • Vuosalmella
  • Yhteiskunnalliset epäkohdat
  • Yhteiskunta
  • Yllättävä lähtö
  • Elintarvikepula
  • Järjestyskaartien synty
  • Jatkosodan kertomukset
  • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
  • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
  • Kenttätykistö
  • Kertomukset
  • Kolme veljeä isänmaalle
  • Lapin sodan kertomukset
  • Lapin sota
  • Liikenne
  • Linnoittaminen
  • Lottia vangeiksi jouluaattona
  • Nuori poika metsätöissä
  • Nurmolainen ratsuväki talvisodassa
  • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
  • Pienen pojan kokemuksia
  • Puolustushaarat ja aselajit
  • SNS-seura
  • Sodan ajan lapset
  • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Suuret, valkoiset haamut …
  • Suurhyökkäys Kannaksella
  • Suurtaistelut
  • Suurtaistelut
  • Talvisodan henki rykmentissä
  • Talvisodan kertomukset
  • Talvisodan tunnelmia Helsingin maalaiskunnassa
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Tavarapula
  • Torjuntavoitot itärajalla
  • Työväestö ja demokratia
  • Väestönsuojelu
  • Vapaussota-kansalaissota
  • Varsikäsikranaatti
  • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
  • Ilmavoimat
  • Jääkäriliike
  • Jälleenrakentaminen
  • Joulunaika talvisodan Viipurissa
  • Kaksi veljeä samaan hautaan
  • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
  • Kertomus kokemuksistani
  • Korvikkeet
  • Lotan tie 1939 – 1944
  • Moskovan rauha
  • Muita järjestöjä
  • Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa
  • Nuoren sotilaan sota
  • Pienoisheittimen ammus
  • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Rintamanaisten Liitto ry
  • Siirtolaisuus
  • Sotatoimet
  • Sotavangit
  • Sotilaspoikatoiminta
  • Summan Munasuolla
  • Suunnan muutos
  • Suurhyökkäys Kannaksella
  • Taisteluhaudan vyöryttäminen
  • Urheilu
  • Vapaussota – Kansalaissota
  • Vartiointia Laatokan rannalla vahvennettiin
  • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
  • Viimeiset voitot
  • 1930-luku
  • 7-vuotiaan muistikuva isän sotaanlähdöstä
  • Aselepo
  • Ei auttanut kuin purra hammasta
  • Inkeriläiset Suomessa
  • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
  • Kaikki ainakin toivoivat
  • Kaivon pohjalta sotaan
  • Kaksi lottaa joutui vangiksi
  • Kokemuksia vapaussodasta
  • Koululaitos
  • Lääkintälotan koettelemuksia
  • Merivoimat
  • Molotov–Ribbentrop -sopimus
  • Moskovan rauha
  • Muita ryhmiä
  • Naiset työvoimana
  • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
  • Oliko se tosi vapaaehtoisuutta?
  • Partio
  • Partiomatka
  • Sodan seuraukset
  • Sotavangit ry
  • Sotavarustuksen hankinnat
  • Suojeluskuntajärjestö
  • Tietopankit
  • Vapaussota – Kansalaissota
  • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
  • Viimeiset voitot
  • Ässä-rykmentin henki
  • Kohti rauhaa
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Miksi apumme oli myöhässä
  • Opiskelua rintamaoloissa
  • Pioneeritoiminta
  • Puolustushaarat ja aselajit
  • Sodan ajan lapset
  • Sodan tappiot
  • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
  • Talkootoiminta
  • Talvisodan ajan ulkopoliittinen kehitys
  • Talvisota
  • Talvisota sairaalajunassa
  • Tulva
  • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Aseet, joukot ja välineet
  • Jatkosota
  • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
  • Mäntyvaaran taistelu
  • Oltiin tietävinään…
  • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
  • Panssarilaiva Ilmarinen
  • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
  • Sota lähestyy
  • Sotainvalidit
  • Sotilaskotiliitto
  • Tarkka-ampujat
  • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Viestitoiminta
  • ”Ei syty mitään sotaa”
  • Krasnoje Znamja’n upotus
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Muistoristit ja -mitalit
  • Puhdetöitä Lempaalassa
  • Sotavangit
  • Taistelu Miettilästä
  • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
  • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Äänislinna valtauksen jälkeen
  • Aselepo
  • Ensimmäinen kaatunut vihollinen
  • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
  • Kertomuksia
  • Lotta Svärd -järjestö
  • Sotilaspapisto
  • Suomalaiset sukellusveneet
  • Taistelut karttoina
  • Ulkomaiset vapaaehtoiset
  • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
  • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
  • Oksilla riippuvat sukanriekaleet
  • Sukellusvenesotaa
  • Videoita
  • Iivarin silta
  • Kalastusta
  • Sotilaskotiliitto
  • Tuotanto
  • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
  • Kalareissu Tolvajärvelle
  • Sotilaspastorin kirje
  • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
  • Sotainvalidien kertomuksia
  • Hiljainen hälytys
  • Kun mieheni kaatui
  • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Kenraalin kuolema
  • Kun isäni kaatui
  • Rakas oma isä!
  • Haku
  • front

Categories

  • Aseet
  • Henkilöt
  • Hevoset
  • Huolto
  • Ilmatorjunta
  • Jälleenrakennus
  • Jatkosota
  • Kalusto
  • Kertomukset
  • Kotirintama
  • Kunniamerkit
  • Lapin sota
  • Maavoimat
  • Merivoimat
  • Panssarintorjunta
  • Panssarivoimat
  • Politiikka
  • Talvisota
  • Uncategorized

Archive

  • elokuu 2020
  • heinäkuu 2020

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Link to: Sortovuodet Link to: Sortovuodet Sortovuodet Link to: Viaporin kapina Link to: Viaporin kapina Viaporin kapina
Scroll to top Scroll to top Scroll to top