Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu

Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys

Sotien jälkeisinä vuosina myönnettiin puolustusvoimille hyvin niukasti määrärahoja. Rahat oli tarkoitettu pääasiassa vain jokapäiväiseen koulutukseen ja aluksi myös sodan jälkiselvittelyjen vaatimiin toimenpiteisiin. Uutta materiaalia ei hankittu. Sodassa mukana ollut materiaali vanheni nopeasti samanaikaisesti, kun muualla maailmassa aseteknillinen kehitys oli ripeää.

Vuonna 1945 Suomen hallitus asetti puolustusrevisiokomitean, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma puolustuslaitoksen kehittämiseksi. Mietintö valmistui vasta 1949. Tilapäisratkaisuna esimerkiksi varusmiesten palvelusaika oli vuodesta 1947 lähtien 200 päivää. Reserviupseerikursseja ei järjestetty, mistä johtuen monet yhteiskunnan myöhemmät vaikuttajahenkilöt jäivät ilman tätä koulutusta. Komitean ehdotuksen mukaisesti säädettiin vuonna 1950 asevelvollisuuslaki, jossa palvelusajaksi määrättiin 240 tai 330 päivää.

Komitean suositukset vakiinnuttivat osaltaan puolustuslaitoksen asemaa. Jo aikaisemmin tästä oli merkkejä, sillä julkisuudessa esitetyt avoimet hyökkäykset puolustuslaitosta vastaan loppuivat pääosin vuosina 1948-49.   Kuva: Pitkäaikaisella kehitystyöllä Suomen  puolustusvoimista on rakennettu tehokkas turvallisuuspolitiikan väline.

  • Taustat
    • Sodan jälkiselvittelyt
    • Suomen aseman vakiintuminen
    • Sotiemme tilinpäätös
  • Siviiliyhteiskunta
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset
    • Elämänolojen paraneminen
  • Puolustusvoimat
    • Armeijan kotiuttaminen
    • Asekätkentäjuttu
    • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
    • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Kertomukset
    • Merimiinojen raivausta
      • Syyskuun 15. päivä 1944
      • Miinanraivausta
    • Asekätkentäjuttu
      • Asekätkennän muistelua
      • Outo asukas
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top