Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Search
  • Menu Menu

Sotakorvaukset

Vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvoiset sotakorvaukset. Summa oli vuoden 1938 hintatasossa ja toimitusaika oli kuusi vuotta. Aika pidennettiin myöhemmin kahdeksaksi vuodeksi.

Ensimmäisenä sotakorvausvuonna jouduttiin luovuttamaan puutavaran sekä metsätalous- ja metalliteollisuuden tuotteiden lisäksi 119 alusta, mikä oli neljäsosa Suomen jo sodan johdosta puoleen supistuneesta kauppalaivastosta. Toisesta korvausvuodesta lähtien luovutukset olivat uustuotantoa, pääasiassa metalliteollisuuden tuotteita. Tämä vaati metalliteollisuutemme olennaista laajentamista, sillä ennen sotia sen osuus maamme tuotannosta oli vain 3,7 %. Esimerkkinä eräistä luovutetuista sotakorvaustuotteista ovat 535 erilaista alusta, 52 500 sähkömoottoria, 1 140 muuntaja-asemaa ja 30 täydellistä tehdaslaitosta voima-asemineen.

Toimitukset eivät olleet aina helppoja, sillä monet tarvittavat raaka-aineet olivat tuontitavaraa. Toimitetut määrät olivat niin suuria, että muun muassa luovutetuista laivoista olisi muodostunut 20 kilometriä pitkä yhtenäinen laivajono ja rautatiekuljetuksiin tarvittiin yhteensä 141 490 rautatievaunun kuljetussuoritus. Sotakorvausten kustannukset olivat ensimmäisinä korvausvuosina noin 15% valtion menoista. Samaan aikaan oli käynnissä suuria voimavaroja vaatinut maamme jälleenrakentaminen.

Menojen kattamiseksi oli säädettävä uusia veroja ja otettava ulkomaista lainaa. Sotakorvaukset olivat ankara rasite maamme taloudelle, mutta ne eivät voineet estää maan jälleenrakentamista ja siirtoväen asuttamista. Sotakorvauksista oli maallemme välillisesti myös hyötyä, sillä metalliteollisuuden pakollisen kehittämisen seurauksena Suomella olivat jo vuoden 1949 lopussa pohjoismaiden uudenaikaisimmat telakat ja konepaja- sekä valimoteollisuus.

Suomi oli hoitanut loppuun sotakorvauksensa 18.9.1952, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman. Sotakorvaustaakasta selviäminen kunnialla perustui ennen kaikkea suomalaisten velvollisuudentuntoon. Henkilökohtainen etu sai väistyä yhteisen edun tieltä. Tämä veteraanisukupolven suoritus on esimerkki siitä, mihin yhteiseen päämäärään pyrkivä kansa pystyy myös rauhan aikana.

  • Taustat
    • Sodan jälkiselvittelyt
    • Suomen aseman vakiintuminen
    • Sotiemme tilinpäätös
  • Siviiliyhteiskunta
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset
    • Elämänolojen paraneminen
  • Puolustusvoimat
    • Armeijan kotiuttaminen
    • Asekätkentäjuttu
    • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
    • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Kertomukset
    • Merimiinojen raivausta
      • Syyskuun 15. päivä 1944
      • Miinanraivausta
    • Asekätkentäjuttu
      • Asekätkennän muistelua
      • Outo asukas
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top