Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Pienoisheittimen ammus

Kaarlo Valkonen:

Heinäkuun kahdeksannen päivän vastaisena yönä kello kolmen aikaan tapahtui Rukajärven rintamalla Mäki-tukikohdassa on vartion vaihto. Tarkka-ampujaksi koulutettu rautavaaralainen sotamies Huugo Turunen otti vastaan vartiopaikan etulinjan poterossa.

Linjojen väliä ei tällä kohtaa ollut kuin runsaat sata metriä, joten etulinjassa oltaessa pää oli pidettävä visusti montun reunan suojassa. Vihollinen oli viime päivinä ollut tavallista levottomampi. Kranaattikeskityksiä tuli tavan takaa, ja keskitystä seurasivat tavallisesti hyökkäysyritykset.

Tukikohdan majoituskorsu oli noin kahdeksankymmenen metrin päässä etulinjasta. Turusen lähtiessä vartiovuorolleen oli jälleen käynnissä ankara keskitys, joka enteili melkoisen varmasti venäläisten hyökkäysyritystä. Turusen vartiopaikalle satoi jatkuvasti kranaatinheittimien ammuksia, ja suorasuuntaustykit täydensivät tulta.

Tilanne näytti niin vakavalta, että edellinenkin vaihto jäi asemiin.

– Kohtahan sieltä on kuitenkin tultava takaisin, sanoi ryhmänjohtajana toimiva korpraali Lehikoinen, kun Turunen tiedusteli, miksei vaihto mene korsuun.

Turunen ryhtyi suojapoterossaan tavanmukaisesti tähystämään taisteluhautaperiskoopilla vihollisen puuhia. Vajaan puolentoistasadan metrin päässä heilui venäläinen heitinmies pienoisheittimensä ääressä. Mies iski kranaatin putkeen.

Humahdus, leimahdus, ja räjähdys aivan Turusen selän takana.

Turunen tähysteli edelleen. Hän näki, miten venäläinen löi taas kranaatin putkeen. Samassa se lähti lentoon.

Turusen selässä tuntui ankara jysähdys ja sietämätön tuska, joka levisi läpi ruumiin. Hän tuupertui taisteluhaudan pohjalle.

Toinnuttuaan sen verran, että pystyi järkevästi ajattelemaan, Turunen oletti, että selkään oli osunut kranaatinsirpale. Koko selkä tuntui olevan turtana, ja vatsaa viilsi niin kuin suolet olisivat olleet tulessa. Hän koetteli varovaisesti haavoittunutta selkäänsä.

Sormissa tuntui kranaatin pyrstö.

Sen alapuolella pullotti ihon alla ristiselkään uponnut kranaatti.

Selkään oli tunkeutunut räjähtämätön pienoisheittimen ammus.

Viereisessä poterossa kyyristellyt ryhmänjohtaja huomasi, että Turunen haavoittui. Hän riensi apuun. Mutta nähtyään tilanteen hän vetäytyi varovaisesti kauemmas ja sanoi Turuselle:

– Ei sinua voi käsitellä, ymmärrät sen itsekin. Sinulla ei ole pitkälti elämää jäljellä. Koeta kestää.

Turunen käsitti hyvin, että hän saattoi olla vaarallinen myös tovereilleen kranaatin räjähtäessä. Hän lähti varovaisesti ryömimään taisteluhaudan pohjaa pitkin kohti yhteyshautaa. Vasen jalka tuntui halvaantuneen, joten ryömiminen tapahtui kyynärpäiden varassa. Koko ajan mieltä jäyti pelko, että selkään tunkeutunut kranaatti räjähtäisi. Korsun lähestyessä Turusen vasen jalka vertyi sen verran, että hän saattoi nousta seisomaan ja laahustaa loppumatkan yhteyshaudan seinämää tukenaan käyttäen.

Korsun ovella oli korpraali Matti Paananen vastassa. Hän tuki haavoittunutta käsivarresta. Nähtyään ammottavan haavan, josta verta valui virtanaan, hän sanoi säälien:

– Noinko sulle kävi.

Komentokorsusta hälytettiin lääkintäaliupseeri apuun. Hän näki heti, miten vakava tapaus oli, mutta ei puhunut siitä korsussa olijoille mitään. Hetken kuluttua saapuivat myös lääkintämiehet. He aikoivat noin vain tavalliseen tapaan nostaa haavoittuneen makaamaan paareille selälleen. Turunen koetti selittää heille, että hän voi silloin räjähtää ja se on heidän kaikkien meno, jos häntä ryhdytään makuulle asettamaan.

Lääkintämiehet katselivat epäillen toisiaan ja arvelivat haavoittuneen vain hourivan.

Lääkintäkersantti Ruotsalainen, joka oli antanut Turuselle ensiavun, vakuutti kuitenkin puheen todeksi ja potilas sijoitettiin ilman vastaväitteitä kyljelleen paareille ja kannettiin varovaisesti joukkosidontapaikalle.

Siellä oleva lääkintäluutnantti tutki nopeasti Turusen tapauksen ja kysyi:

– Tiedättekö, mikä täällä on? Se on pienoisheittimen ammus. Pyrstö näkyy selvästi.

Sitten hän soitti lääkintäkomppanian päällikölle:

– Tänne tuotiin juuri mies, joka on varastoinut selkäänsä venäläisten sotamateriaalia.

Luutnantti ei tapauksen vaarallisuuden vuoksi huolinut lääkintämiestä mukaan, vaan lähti autonkuljettajan kanssa kahden kuljettamaan Turusta kenttäsairaalaan.

– Eihän se vielä ole räjähtänyt, hän lohdutteli autonkuljettajaa, kun tämä kranaattien runtelemalla tiellä ajoi varoen.

Tiiksjärven kenttäsairaalassa Turunen jätettiin makaamaan sairaalan käytävälle paareille muiden haavoittuneiden joukkoon. Sairaanhoitajan kerätessä potilaiden sairaalapassituksia Turunen nousi oikean kyynärpäänsä varaan ja pyysi hoitajattarelta savuketta.

– Tupakka on teille vaarallista, sanoi hoitajatar ystävällisesti ja yritti painaa Turusen paareille selälleen.

– Älkää koskeko minuun, minä voin räjähtää, parkaisi Turunen hätääntyneenä.

Nyt saapui paikalle lääkintämajuri Paavo Vara. Tutkittuaan pikaisesti tapauksen hän määräsi haavoittuneen vietäväksi heti leikkaussaliin. Tapaus oli erittäin vaarallinen myös ympäristölle. Ammus oli tunkeutunut istumalihakseen saakka, pyrstö oli ristiselän kohdalla.

Neuvoteltuaan hetken paikalle kutsumansa pioneerikapteenin kanssa. Vara tyhjensi leikkaussalin ja aikoi suorittaa leikkauksen yksin. Eräs sairaanhoitajatar jäi kuitenkin tohtoria auttamaan.

Leikkaus suoritettiin paikallispuudutuksella, kun lääkäri arveli ettei haavoittunut nukutustilassa pysyisi liikkumattomana, vaan voisi kriitillisessä tilanteessa liikahtaa ja aiheuttaa kranaatin räjähtämisen.

Sekä Turunen että avustava sairaanhoitajatar ja leikkausta seuraava pioneerikapteeni veikkasivat sekunti sekunnilta, saadaanko kranaatti haavasta pois vai räjähtääkö se käsiin.

Turunen ehti kolmatta tuntia kestäneen leikkauksen aikana kuvitella moneen kertaan, millaista hävitystä kranaatti räjähtäessään aiheuttaisi.

Haavassa tuntui viiltävää kipua, joka kuitenkin helpotti heti, kun kranaatti vedettiin sieltä pois. Pioneerikapteeni käänteli varovaisesti kädessään veristä ammusta. Leikkaus oli onnistunut.

Vain yksi millimetri oli erottanut Turusen kuolemasta.

Ammuksen tunkeutuessa Turusen selkään oli kesäpuserosta repeytynyt kangassuikale mennyt kranaatin sytyttimen ja rungon väliin ja kiilannut kranaatin noin millimetrin päähän iskurista. Tämä esti ammuksen räjähtämisen.

Kansa taisteli – miehet kertovat -lehti

  • Jatkosodan taustat
    • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
    • Sotilaskoulutus
    • Linnoittaminen
    • Sotavarustuksen hankinnat
    • Sota lähestyy
  • Jatkosodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Hyökkäysvaihe
    • Asemasota
    • Suurhyökkäyksen torjunta
    • Suurtaistelut
    • Suunnan muutos
    • Viimeiset voitot
    • Kohti rauhaa
    • Aselepo
  • Kotirintama jatkosodassa
    • Siirtoväki
    • Maaottelumarssi
    • Elintarvikepula
    • Tavarapula
    • Korvikkeet
    • Naiset työvoimana
    • Talkootoiminta
    • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
    • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Jatkosodan kertomukset
    • Välirauhan aika
      • Koulutus
        • Vapaaehtoisena Saksassa
      • Linnoittaminen
        • Mikä oli Salpalinja?
      • Sota lähestyy
        • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
      • Siirtoväki
        • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa II (1943)
        • Sotamuistelmia 1941-1942
      • Sodan alku
        • Oravapatteri sodassa
        • Haavoittuminen Ristseppälässä
      • Hyökkäysvaihe
        • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
        • Pommitus Poventsaan
        • ”Miljaardimotti”
        • Ensimmäinen taisteluni
        • Pienoisheittimen ammus
        • Partiomatka
        • Tulva
        • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
        • Taistelu Miettilästä
        • Äänislinna valtauksen jälkeen
      • Asemasota
        • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
        • Kutsumattomia vieraita
        • Tiedustelu- ja pommituslento
        • Varsikäsikranaatti
        • Nuoren sotilaan sota
        • Kaivon pohjalta sotaan
        • Opiskelua rintamaoloissa
        • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
        • Tarkka-ampujat
        • Puhdetöitä Lempaalassa
        • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
        • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
        • Kalastusta
        • Kalareissu Tolvajärvelle
        • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
        • Hiljainen hälytys
        • Kenraalin kuolema
      • Suurhyökkäyksen torjunta
        • Valkeasaari 9.6.1944
        • Myrsky puhkeaa Syvärillä
      • Suurtaistelut
        • Panssarit Portinhoikassa
        • Talin ja Ihantalan taistelu
        • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
        • Vuosalmella
        • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
      • Viimeiset voitot
        • Kaksi sotamuistoa
        • Sotilaskohteena ambulanssi
        • Kahdesti kaatunut
      • Aselepo
        • Aselepo
        • Ylipäällikön päiväkäsky
    • Kotirintama
      • Elintarvikepula
        • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
        • Elämää kotirintamalla
      • Tavarapula
        • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
        • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
      • Naiset työvoimana
        • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
        • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
        • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
        • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
      • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
        • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
        • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
        • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
      • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
        • Vihollispartio iski Lieksassa
        • Partisaanihyökkäys Laanilassa

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top Scroll to top Scroll to top