Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu
  • Viipurin puistossa kerätään tammenterhoja kahvinkorvikkeeksi.
    16.4.1942

Korvikkeet

Tavarapula aiheutti sen, että suomalaiset keksivät mitä erilaisimpia korviketuotteita. Kuuluisin on varmaankin korvikekahvi. Suomalaiset joutuivat tulemaan toimeen vuodet 1943-47 lähes kokonaan ilman oikeata kahvia. Tilalle keksittiin korvikekahvi, jossa tärkeä ainesosa oli voikukka. Tuontitupakkaa pyrittiin puolestaan korvaamaan kotimaassa viljellyllä tupakalla, kessulla eli nurkantakuisella. Monet kasvattivat tätä uutta suosikkikasvia myös myyntiin.

Kenkiä tehtiin siten, että pohja oli puusta ja kenkä oli muuten valmistettu paperimassasta. Myös suojavaatteita tehtiin paperista. Vanhat vaatteet käännettiin, korjattiin ja uudistettiin moneen kertaan. Vaatteiden valmistamiseen käytettiin mitä erilaisimpia tekstiilejä riippumatta niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Huolimatta kovasta yrittämisestä ei kaikilla lapsilla ollut minkäänlaisia jalkineita, joten he joutuivat jäämään ajoittain pois koulusta erityisesti siksi, että yhteensä jopa 20 kilometrin päivittäinen koulumatka oli tehtävä jalan tai suksilla.

Bensiiniä ja diesel-öljyä ei pystytty korvaamaan. Autoihin oli onneksi kehitetty jo 1930-luvun lopulla puukaasutin eli “häkäpönttö”, jossa käytettiin polttoaineena pilkettä tai puuhiiltä. Näitä puukaasuttimia valmistettiin sotien aikana yli 43 000 kappaletta. Teho oli vain noin 40% moottorin normaalista tehosta ja ajo keskeytyi usein häiriöiden johdosta. Linja-autojen matkustajat joutuivat monesti työntämään autoa ylämäessä. Puukaasutin oli kuitenkin välttämätön hätäratkaisu, jota ilman olisi autojen käyttö tyrehtynyt lähes kokonaan sillä oman polttoainepulansa johdosta Saksa pystyi toimittamaan Suomelle vain kaikkein välttämättömimmän nestemäisen polttoaineen.

Autojen käytön ollessa hyvin rajoitettua pyrittiin polkupyöriä hyödyntämään mahdollisimman paljon. Monet rikkinäisetkin pyörät otettiin esiin ja korjattiin mahdollisuuksien mukaan. Ongelmaksi muodostui kuitenkin kumirenkaiden puute. Renkaiden ostolupa oli anottava poliisiviranomaisilta. Lupa myönnettiin vain välttämättömään tarpeeseen. Sodan päättyessä monet polkupyörän renkaat oli paikattu kymmeniä kertoja eri keinoja käyttäen.

  • Jatkosodan taustat
    • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
    • Sotilaskoulutus
    • Linnoittaminen
    • Sotavarustuksen hankinnat
    • Sota lähestyy
  • Jatkosodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Hyökkäysvaihe
    • Asemasota
    • Suurhyökkäyksen torjunta
    • Suurtaistelut
    • Suunnan muutos
    • Viimeiset voitot
    • Kohti rauhaa
    • Aselepo
  • Kotirintama jatkosodassa
    • Siirtoväki
    • Maaottelumarssi
    • Elintarvikepula
    • Tavarapula
    • Korvikkeet
    • Naiset työvoimana
    • Talkootoiminta
    • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
    • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Jatkosodan kertomukset
    • Välirauhan aika
      • Koulutus
        • Vapaaehtoisena Saksassa
      • Linnoittaminen
        • Mikä oli Salpalinja?
      • Sota lähestyy
        • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
      • Siirtoväki
        • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa II (1943)
        • Sotamuistelmia 1941-1942
      • Sodan alku
        • Oravapatteri sodassa
        • Haavoittuminen Ristseppälässä
      • Hyökkäysvaihe
        • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
        • Pommitus Poventsaan
        • ”Miljaardimotti”
        • Ensimmäinen taisteluni
        • Pienoisheittimen ammus
        • Partiomatka
        • Tulva
        • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
        • Taistelu Miettilästä
        • Äänislinna valtauksen jälkeen
      • Asemasota
        • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
        • Kutsumattomia vieraita
        • Tiedustelu- ja pommituslento
        • Varsikäsikranaatti
        • Nuoren sotilaan sota
        • Kaivon pohjalta sotaan
        • Opiskelua rintamaoloissa
        • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
        • Tarkka-ampujat
        • Puhdetöitä Lempaalassa
        • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
        • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
        • Kalastusta
        • Kalareissu Tolvajärvelle
        • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
        • Hiljainen hälytys
        • Kenraalin kuolema
      • Suurhyökkäyksen torjunta
        • Valkeasaari 9.6.1944
        • Myrsky puhkeaa Syvärillä
      • Suurtaistelut
        • Panssarit Portinhoikassa
        • Talin ja Ihantalan taistelu
        • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
        • Vuosalmella
        • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
      • Viimeiset voitot
        • Kaksi sotamuistoa
        • Sotilaskohteena ambulanssi
        • Kahdesti kaatunut
      • Aselepo
        • Aselepo
        • Ylipäällikön päiväkäsky
    • Kotirintama
      • Elintarvikepula
        • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
        • Elämää kotirintamalla
      • Tavarapula
        • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
        • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
      • Naiset työvoimana
        • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
        • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
        • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
        • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
      • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
        • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
        • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
        • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
      • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
        • Vihollispartio iski Lieksassa
        • Partisaanihyökkäys Laanilassa

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top