Jatkosodan hyökkäysvaiheen alettua oli lukuisilla siirtoväkeen kuuluvilla voimakas halu päästä muuttamaan mahdollisimman pian takaisin kotiseudulleen. Kun luovutetut alueet liitettiin itsenäisyyspäivänä 1941 takaisin Suomeen, oli paluumuutto myös maamme virallista politiikkaa. Karjalaan muutti kevääseen 1942 mennessä noin 100 000 henkeä. Määrä kasvoi vuoden loppuun mennessä 235 000:een ja kevääseen 1944 mennessä 280 000:een.

Karjalassa alkoi innokas rakennus- ja korjaustyö. Tätä avustivat alueella olevat joukot sekä vuonna 1940 perustettu Suomen Aseveljien Liitto, joka harjoitti laajamittaista aseveljien sosiaalialan työtä ja talkootoimintaa. Karjalan mahdollisen uudelleen evakuoinnin suunnitelmat oli tehty jo vuonna 1943. Evakuointi aloitettiin vasta suurhyökkäyksen alettua ja johdettua läpimurtoon kesällä 1944. Evakuointi onnistui verrattain hyvin, vaikka osa evakoista joutuikin lähtemään maantielle ilman minkäänlaista valmistautumisaikaa.