Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu

Hyökkäysvaihe

Jatkosodan alun pariviikkoisen puolustusvaiheen jälkeen Suomen sodanpäämääräksi muotoutui talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltaus. Talvisodan vääryys oli korjattava. Tästä vallitsi maassamme laaja yhteisymmärrys. Joukkoja keskitettäessä rintamalle tervehtivät ihmiset sotilaita kylissä ja rautatieasemilla: ”Tuokaa Karjala takaisin.

Suomalaisten hyökkäys ajoitettiin saksalaisten hyökkäyksen etenemiseen Baltiassa. Hyökkäys aloitettiin 10.7.1941 Laatokan koillispuolelta. Suomalaiset valtasivat Sortavalan elokuun puolivälissä. Myöhemmin Karjalan kannaksen suunnalla aloitetulla hyökkäyksellä vallattiin Käkisalmi 21.8. ja Viipuri 30.8. Suomen siniristilippu liehui jälleen Viipurin linnan tornissa. Suuri sotasaalis saatiin Viipurin eteläpuolella Porlammen motista.

Laatokan pohjoispuolella hyökkäystä jatkettiin Syvärille, Petroskoihin eli Äänislinnaan, Karhumäkeen ja Poventsaan. Aikaisempi laaja yksimielisyys rakoili muutamissa joukko-osastoissa ylitettäessä vanha Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja. Kaikki eivät heti hyväksyneet tunkeutumista Neuvostoliiton alueelle. Tällä tilapäisellä ilmiöllä ei ollut sotatoimien kannalta merkitystä.

Pohjois-Suomessa olleet saksalaiset joukot, joiden vahvuus oli lopulta yli 200 000 miestä, vastasivat sotatoimista Kajaanin ja Jäämeren välillä. Tämä mahdollisti suomalaisten joukkojen keskittämisen eteläisemmille painopistealueille. Saksalaisilla joukoilla oli hyökkäystehtävä Murmanskin valtaamiseksi ja sieltä etelään johtavan radan katkaisemiseksi. Ne eivät kuitenkaan päässeet tavoitteisiinsa. Saksalaiset joukot, joista suuri osa oli perustettu Itävallassa, soveltuivat aluksi varustukseltaan ja koulutukseltaan huonosti Pohjois-Suomen metsäiseen ja vähäteiseen maastoon sekä Lapin tunturialueille. Myöhemmin näiden joukkojen taistelukyky parani olennaisesti. Jatkosodan aikana saksalaiset elvyttivät Pohjois-Suomen elinkeinoelämää tarjoamalla runsaasti työpaikkoja ja ansiomahdollisuuksia paikalliselle väestölle sekä myös etelästä työnhakuun tulleille. Saksalaisten sotilaiden käytös suomalaista siviiliväestöä kohtaan oli koko jatkosodan ajan yleensä esimerkillistä.

Joulukuun 1941 loppuun mennessä suomalaiset olivat saavuttaneet ne asemat, joiden katsottiin takaavan maalle riittävän turvavyöhykkeen suursodan vielä jatkuessa. Karjalan kannaksella pysähdyttiin Leningradin uloimman puolustuslinjan tasalle ja Itä-Karjalassa linjalle Syväri-Ääninen-Maaselän kannas-Rukajärvi. Tavoite määräytyi puhtaasti sotilaallisten näkökohtien perusteella. Esimerkiksi suppeassa piirissä eläneet Suur-Suomi-ajatukset eivät sotilaita kiinnostaneet. Suomalaiset joukot eivät hyökänneet missään vaiheessa Leningradia vastaan ja lentäjillä oli ehdoton kielto lentää Leningradin alueelle.

  • Jatkosodan taustat
    • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
    • Sotilaskoulutus
    • Linnoittaminen
    • Sotavarustuksen hankinnat
    • Sota lähestyy
  • Jatkosodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Hyökkäysvaihe
    • Asemasota
    • Suurhyökkäyksen torjunta
    • Suurtaistelut
    • Suunnan muutos
    • Viimeiset voitot
    • Kohti rauhaa
    • Aselepo
  • Kotirintama jatkosodassa
    • Siirtoväki
    • Maaottelumarssi
    • Elintarvikepula
    • Tavarapula
    • Korvikkeet
    • Naiset työvoimana
    • Talkootoiminta
    • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
    • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Jatkosodan kertomukset
    • Välirauhan aika
      • Koulutus
        • Vapaaehtoisena Saksassa
      • Linnoittaminen
        • Mikä oli Salpalinja?
      • Sota lähestyy
        • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
      • Siirtoväki
        • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa II (1943)
        • Sotamuistelmia 1941-1942
      • Sodan alku
        • Oravapatteri sodassa
        • Haavoittuminen Ristseppälässä
      • Hyökkäysvaihe
        • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
        • Pommitus Poventsaan
        • ”Miljaardimotti”
        • Ensimmäinen taisteluni
        • Pienoisheittimen ammus
        • Partiomatka
        • Tulva
        • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
        • Taistelu Miettilästä
        • Äänislinna valtauksen jälkeen
      • Asemasota
        • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
        • Kutsumattomia vieraita
        • Tiedustelu- ja pommituslento
        • Varsikäsikranaatti
        • Nuoren sotilaan sota
        • Kaivon pohjalta sotaan
        • Opiskelua rintamaoloissa
        • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
        • Tarkka-ampujat
        • Puhdetöitä Lempaalassa
        • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
        • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
        • Kalastusta
        • Kalareissu Tolvajärvelle
        • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
        • Hiljainen hälytys
        • Kenraalin kuolema
      • Suurhyökkäyksen torjunta
        • Valkeasaari 9.6.1944
        • Myrsky puhkeaa Syvärillä
      • Suurtaistelut
        • Panssarit Portinhoikassa
        • Talin ja Ihantalan taistelu
        • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
        • Vuosalmella
        • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
      • Viimeiset voitot
        • Kaksi sotamuistoa
        • Sotilaskohteena ambulanssi
        • Kahdesti kaatunut
      • Aselepo
        • Aselepo
        • Ylipäällikön päiväkäsky
    • Kotirintama
      • Elintarvikepula
        • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
        • Elämää kotirintamalla
      • Tavarapula
        • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
        • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
      • Naiset työvoimana
        • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
        • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
        • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
        • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
      • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
        • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
        • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
        • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
      • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
        • Vihollispartio iski Lieksassa
        • Partisaanihyökkäys Laanilassa

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top