Myös kotiseudun väestölle oli ylimääräisten harjoitusten eli YH:n aika henkisesti tärkeä.

Syntyi halu antaa kaikkensa uhatun isänmaan puolesta. Kansan moraalinen ryhti oli ehdoton. Puolustusvoimien hyväksi toimeenpannut keräykset tuottivat runsaan tuloksen. Arvoesineitä luovutettiin rahapulassa kamppailevalle valtiolle. Kultaisen vihkisormuksen vaihtaminen rautasormukseen oli kunnia-asia. Kertyneillä varoilla rahoitettiin ilmapuolustusta. Rintamalle lähetettiin autokuormittain “tuntemattomalle sotilaalle” osoitettuja paketteja. Yksityisten lahjoittajien lisäksi toimintaan osallistuivat monet teollisuuslaitokset, liikkeet sekä eri yhdistykset ja järjestöt puoluekannasta riippumatta.

Yli 400 000 miehen poissaolo normaalista elinkeinoelämästä ja muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta lokakuusta 1939 pitkälle kevääseen 1940 vaikutti olennaisesti kotirintaman toimintaan. Naiset joutuivat ottamaan vastuun monista teollisuuden ja palvelualan tehtävistä. Maatalojen raskaatkin työt joutuivat naisten vastuulle. Rintamalta tulevat suruviestit lisäsivät naisten taakkaa. Kotialueen ilmapommitukset aiheuttivat tappioita siviiliväestön keskuudessa. Joukossa oli paljon naisia ja lapsia.