Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

”Ei syty mitään sotaa”

Eero Lehtinen:

Pataljoonamme, I/JR 28, sittemmin I/JR 19, saapui Taipaleen maastoon, Metsäpirtin pitäjän Kirvesmäen kylään lauantaina 14.10. ensimmäisenä YH:n hälytetyistä joukko-osastoista. Ahdistavasta tilanteesta huolimatta oli vastaanotto iloisen avoin, sanoisinko karjalainen. Kuumat savusaunat odottivat uupuneita marssijoita.

Majoituimme ja yövyimme hätäisesti armeijan telttoihin ja pienten kannakselaiskotien tupiin, ja heti aamun sarastaessa ryhdyimme varustelutöihin, vaikka oli sunnuntai. Olimme odottaneet löytävämme täältä Itä-Kannakseltakin jotakin siitä Mannerheim-linjasta, jota suuret vapaaehtoisjoukot rakensivat edellisenä kesänä poikki Karjalan kannaksen, mutta jälkeäkään siitä ei näkynyt. Työt eivät ehtineet tänne Taipaleenjoelle asti. Kaikki oli alettava täysin alusta.

Tuskallista se oli. Omat työkalumme eivät riittäneet alkuunkaan. Lisää oli saatava paikallisilta asukkailta ostamalla, lainaamalla ja jos tähän ei taivuttu, niin sitten ”oman käden oikeudella”.

Ja sitten nämä lapiot, kanget, kirveet ja hakut iskettiin samojen kyläläisten pihanurmikkoon, peltotilkkuihin, rakennuksiin ja puihin. Työn kestäessä pohdimme, oliko työ varmasti tarpeellista ja väistämätöntä? Syttyykö sota? Hyökkääkö puna-armeija rajan yli?

Ei syty mitään sotaa, oli useimpien reserviläisten mielipide. Kuultiin: ”Saatte uskoa pojat, että viimeistään jouluksi päästään kotiin”. En puuttunut puheisiin. Pelkäsin, jos sittenkin. Rukoilin ja yritin saada varustelutöihin vauhtia sekä ponnekkuutta tekemällä omalta osaltani lapion ja hakun varressa kaikkeni.

Marraskuun 22. päivänä kulki miehestä mieheen ”varma tieto”, että siviiliin pääsy on lähellä. Kuusi päivää myöhemmin tiedettiin, että miehistölle aletaan myöntää lomia. Ja 30.11. syttyi sota.

Itsenäisyyspäivänä keinui tukikohtamme neljän tunnin ajan sellaisessa vihollistykistön rumputulessa, että sen olisi luullut tuhoavan kaiken, niin puolustusrakennelmat kuin niiden miehistönkin. Ryömin ampumahaudassa miehen luota toisen luo; kalman kalpeita, mutta paikoillaan kuin kiviveistokset. Pysähdyin sen miehen luokse, joka oli ollut varma ettei sotaa syty, ei ainakaan Neuvostoliiton aloitteesta, ”elleivät sitten omat nappiherrat sitä ala”. Mies kääntyi yllätyksekseni ympäri, katsoi minua suoraan silmiin ja sanoi: ”Jos vänrikki seisoo tuolla edessä, seisomme me tässä.” Ahdistukseni laukesi. Me siis taistelemme ja tulemme antamaan kaikkemme, vaikka henkemme – yhdessä. Ristin käteni, kiitin Jumalaani ja huusin Häntä avukseni ja voimakseni. Päätin seisoa edessä.

  • Talvisodan taustat
    • Puolustusvalmiuden kehittäminen
      • Sotilaskoulutus
      • Materiaalihankinnat
      • Sotavarustepuutteet
      • Liikekannallepanojärjestelmä
      • Linnoittaminen
      • Väestönsuojelu
      • Suojeluskuntajärjestö
      • Lotta Svärd -järjestö
      • Sotilaskotiliitto
    • Ulkopoliittiset tekijät
      • Saksa
      • Neuvostoliitto
      • Iso-Britannia ja Ranska
      • Sotilaalliset turvallisuusjärjestelyt
      • Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa
      • Molotov–Ribbentrop -sopimus
      • Talvisodan ajan ulkopoliittinen kehitys
    • Yhteiskunta
      • Sisäpoliittinen kehitys
      • Väestö
      • Koululaitos
      • Elinkeinoelämä
      • Liikenne
      • Urheilu
  • Talvisodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Suojajoukkotaistelut
    • Torjuntavoitto Karjalan kannaksella
    • Torjuntavoitot itärajalla
    • Suurhyökkäys Kannaksella
    • Moskovan rauha
  • Kotirintama talvisodassa
    • Tuki rintamalle
    • Säännöstely
    • Evakot
    • Lotta Svärd -järjestö
  • Talvisodan kertomukset
    • 1930-luku
      • Puolustusvalmistelut
        • Aimo Lahti – merkittävin asesuunnittelijamme
      • Kotirintama
        • Pulavuodet
        • Elämää maalaiskylässä Karjalan kannaksella
        • Tehtaalle töihin
        • Nuori poika metsätöissä
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa (1940)
        • Korutonta kertomaa (1940)
      • Sodan alku
        • Hätäsanoma 30.11.1939
        • Mistä Mainilan laukaukset ammuttiin?
        • Aseiden tarkkuuttaminen
        • Yllättävä lähtö
        • Talvisodan henki rykmentissä
        • Vartiointia Laatokan rannalla vahvennettiin
        • Kaikki ainakin toivoivat
        • Ässä-rykmentin henki
        • Oltiin tietävinään…
        • ”Ei syty mitään sotaa”
        • Ensimmäinen kaatunut vihollinen
        • Oksilla riippuvat sukanriekaleet
      • Suojajoukkotaistelut
        • Talot olivat elinvoimaisia viljelystiloja
        • Punaupseeri antautui vapaaehtoisesti
      • Torjuntavoitot Karjalan kannaksella
        • Itsenäisyyspäivä
        • Kahakka rannalla
        • Rajajoella
        • Kuusi vihollispommittajaa neljässä minuutissa
        • Suuret, valkoiset haamut …
        • Summan Munasuolla
        • Oliko se tosi vapaaehtoisuutta?
        • Miksi apumme oli myöhässä
      • Torjuntavoitot itärajalla
        • Sankariluutnantti
        • Tammikuinen aamu
        • Viestikaluston evakuointi Suomussalmen suunnalla
        • Viipuri vuonna nolla
        • Taisteluhaudan vyöryttäminen
        • Ei auttanut kuin purra hammasta
      • Suurhyökkäys Kannaksella
        • Pispan kokemus
        • Nuorukaisten talvisotaa
        • Tapahtui 1.2.-14.2.1940
        • Suurin osa tottui…
        • Nurmolainen ratsuväki talvisodassa
      • Moskovan rauha
        • Käsittämätön hiljaisuus
        • Toive henkiinjäämisestä oli toteutunut
        • Tulin palvelleeksi 7 kk 21 päivää
    • Kotirintama
      • Kotirintaman tunnelmia
        • Kun sota syttyi 30.11.1939
        • Vihollisen vankina
        • Muisteloita sotatoimialueelta
        • Talvisotaa syrjäkylässä
        • Talvisodan tunnelmia Helsingin maalaiskunnassa
        • Joulunaika talvisodan Viipurissa
        • 7-vuotiaan muistikuva isän sotaanlähdöstä
      • Säännöstely
        • Sota-aikana maalaistalossa
        • Se joulu ei unohdu
      • Evakot
        • Rajakylistä tuli äkkilähtö
        • Tolvajärvellä 1940
        • Lähtö Viipurista evakkoon
        • Talvisodan evakuoinnit
      • Lotta Svärd
        • Vierestä vietiin
        • Sukellus lumihankeen pelasti
        • Sairaanhoitajan sotakokemuksia
        • Neljä vuotta komennuksella
        • Lottia vangeiksi jouluaattona
        • Lotan tie 1939 – 1944
        • Lääkintälotan koettelemuksia
        • Talvisota sairaalajunassa
        • Mäntyvaaran taistelu

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top Scroll to top Scroll to top