Pääasiassa entisen Suomen kommunistisen puolueen kannattajat perustivat toukokuussa 1940 Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran eli SNS-seuran. Seura ajoi Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden parantamista. Sen jäsenmäärä kasvoi syksyyn 1940 mennessä 35 000:een. Seura hyökkäsi voimakkaasti hallitusta ja sosialidemokraattista puoluetta vastaan.

Seuran arveltiin harjoittavan kumouksellista toimintaa, sillä se pyrki levittämään tyytymättömyyttä ja järjesti mielenosoituksia. Sen päämääränä näytti olevan kansan yksimielisyyden ja puolustustahdon murentaminen. Siitä käytettiinkin nimitystä viides kolonna, siis omassa keskuudessa toimiva ryhmittymä, joka toimii vihollisen hyväksi.

Seuran toimintaa pidettiin vaarallisena sillä se vaikeutti Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden hoitamista. Seura lakkautettiin joulukuussa 1940 tuomioistuimen päätöksellä. Jatkosodan jälkeen lokakuussa 1944 perustettiin Suomi-Neuvostoliitto – seura, joka jatkoi välirauhan aikaisen edeltäjänsä perinteitä. Seuran poliittinen pohja oli nyt kuitenkin huomattavasti laajempi kuin vuonna 1940.