Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu

Sodan ajan lapset

Sodan aikana myös lapset joutuivat kokemaan paljon sellaista, mitä ei olisi voinut kuvitellakaan rauhan aikana. Monet joutuivat kokemaan pommitusten kauhut ja näkemään tuhoa ja kuolemaa ympärillään. Lapsia asui myös sotatoimialueella. Rajaseudun lapsia joutui partisaanien hyökkäysten uhriksi. Pelko oli lapsille tuttua. Lasten kasvatus oli pääasiassa äitien vastuulla. Isänsä menettäneiden sotaorpojen kohtalo oli monesti vaikea äidin yrittäessä yksin huolehtia perheestään. Evakossa olleiden lasten piti sopeutua täysin outoon ympäristöön. Aina eivät rauhallisella kotiseudulla kouluissa olleet luokkatoverit ymmärtäneet mitä kotinsa, omaisuutensa ja toveripiirinsä menettäneet evakkolapset olivat kokeneet.

Toisaalta lapset oppivat elämään pula-ajan niukkuuden keskellä ja olemaan iloisia pienistäkin asioista. Varttuneempien lasten osallistuminen talkoisiin ja keräystoimintaan lisäsi vastuuntunnetta ja yhteishenkeä. Monelle oli toiminta lottatyttönä tai sotilaspoikana tulevaa elämää ajatellen kehittävää ja muistoista rikasta aikaa.

Hyvin erikoista Suomessa oli se, että maastamme lähetettiin sotien aikana suuri määrä lapsia turvaan maihin, jotka olivat sotatoimien ulkopuolella. Näitä lapsia kutsuttiin sotalapsiksi. Jo talvisodan aikana oli 9 000 suomalaista lasta sekä 3 000 äitiä ja vanhusta voitu lähettää Ruotsiin sotaa pakoon. Jatkosodan aikana lasten lähettäminen turvaan ja saamaan parempaa ravintoa ja muuta hoitoa laajeni olennaisesti vuoden 1942 alusta lähtien. Jatkosodan aikana yhteensä yli 50000 suomalaista lasta sai uuden, yleensä tilapäisen, kodin Ruotsissa ja noin
4 000 Tanskassa. Suomessa siirtolasten valinnasta ja kuljetuksista vastasi sosiaaliministeriön lastensiirtotoimisto. Yleisimmin Ruotsiin lähetettiin 3-7-vuotiaita lapsia sosiaalisiin perusteisiin nojautuvan etusijajärjestelmän mukaisesti.

Kasvatusvanhemmat eivät saaneet valita lapsia, vaan heidät jaettiin numerojärjestyksessä. Lapset vietiin Ruotsiin numerolappu kaulassa. Perille saavuttuaan lapset joutuivat aluksi ihmettelemään puolueettoman maan kaupunkien pimentämättömiä häikäiseviä valoja, liikenteen vilkkautta, outoa puhetta ja oudontuntuista vaatetusta. Koti-ikävä valtasi varsinkin aluksi monet lapset. Sodan jälkeen ja osittain myös sodan aikana pääosa lapsista palasi Suomeen. Noin 6 000 lasta jäi Ruotsiin lopullisesti.

Varsinaisten sotalasten lisäksi noin 9 000 suomalaista lasta oli jatkosodan aikana hoidettavana ruotsalaisissa sairaaloissa. Monet olivat vakavasti sairaita, eikä heille ollut Suomessa hoitomahdollisuuksia. Noin 2 000 lasta kuoli Ruotsin sairaaloissa, vaikka he saivat parhaan mahdollisen hoidon. Ruotsalaisten huolenpito suomalaisista lapsista oli suuriarvoinen todiste maittemme läheisistä ja vilpittömistä suhteista.

  • 1900-luvun alku
    • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
    • Jääkäriliike
    • Poliittinen tilanne
    • Yhteiskunnan rakenne
    • Yhteiskunnalliset epäkohdat
    • Työväestö ja demokratia
    • Siirtolaisuus
    • Koululaitos
    • Vapaussota – Kansalaissota
  • Itsenäistyminen
    • Ennen itsenäistymistä
      • Sortovuodet
      • Eduskunnan alkuvaiheet
      • Viaporin kapina
      • Toinen sortokausi
      • Järjestyskaartien synty
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
    • Itsenäistymisen jälkeen
      • Itsenäistyminen
      • Punakaartit ja suojeluskunnat
      • Punainen ja valkoinen terrori
      • Sodan nimi
      • Vapaussota-kansalaissota
      • Sotatoimet
      • Sodan seuraukset
      • Sodan tappiot
      • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Veteraanijärjestöjä
    • Suomen sotaveteraaniliitto ry
    • Rintamaveteraaniliitto ry
    • Sotainvalidien Veljesliitto ry
    • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
    • Rintamanaisten Liitto ry
    • Sotavangit ry
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Muita järjestöjä
    • Jääkäriliike
    • Aseveliliike
    • Sotilaspojat
    • SNS-seura
  • Muita ryhmiä
    • Naiset
    • Sotainvalidit
    • Sodan ajan lapset
    • Sotavangit
    • Inkeriläiset Suomessa
    • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Puolustushaarat ja aselajit
    • Huolto
    • Ilmatorjunta
    • Kaukopartiotoiminta
    • Kenttätykistö
    • Ilmavoimat
    • Merivoimat
    • Pioneeritoiminta
    • Viestitoiminta
    • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
    • Sotilaspapisto
  • Aseet, joukot ja välineet
    • Talvisodan joukkoja
    • Tärkeimmät aseet talvisodassa
    • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
    • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Muistoristit ja -mitalit
    • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
    • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Kertomuksia
    • Itsenäistymisen vuodet
      • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
      • Suurlakko 1905 Turussa
      • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
      • Erämaan pappilan lasten elämästä
      • Punakaartin mukana rintamalle
      • Pienen pojan kokemuksia
      • Kertomus kokemuksistani
      • Kokemuksia vapaussodasta
    • Jääkäriliike
      • Lähtöni ja ensi matka
      • Jääkäri saapui Saksasta
      • Hiihtomatka Merenkurkun yli
    • Mannerheimristin ritarit
      • Isänmaan puolustustajat
      • Tyrjän jääkärijoukkue
      • Miinoitustehtävä öisellä merellä
      • Kekseliäs ritari
    • Puolustushaarat ja aselajit
      • Ilmatorjunta Uudessakylässä
      • Ilmatorjunta Suurmäessä
      • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
      • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
      • Partio
      • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
      • Panssarilaiva Ilmarinen
      • Krasnoje Znamja’n upotus
      • Suomalaiset sukellusveneet
      • Sukellusvenesotaa
      • Iivarin silta
      • Sotilaspastorin kirje
      • Kun mieheni kaatui
      • Kun isäni kaatui
      • Rakas oma isä!
    • Sotilaspoikatoiminta
      • Sotilaspojan Talvisota
      • Muisteluita 1939-44
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
      • Viimeinen palvelus
      • Veljen arkku samassa junassa
      • Nuori sotilas
      • Kolme veljeä isänmaalle
      • Kaksi veljeä samaan hautaan
      • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
      • Kaksi lottaa joutui vangiksi
    • Sodan ajan lapset
      • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
      • Sotalapseksi Tanskaan
    • Sotainvalidit
      • Suojärven kenttäsairaalassa
      • Kenttäsairaalassa Kannaksella
      • Haavoittuneen hakeminen
    • Sotavangit
      • Sotavankina
      • Sotavanki
      • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
    • Ulkomaiset vapaaehtoiset
      • Yksi kaikkien puolesta…
      • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
      • Kolmas tie
    • Mitä veteraanit antavat minulle
      • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Taistelut karttoina
  • Videoita
    • Veteraanien perinnön merkitys
      • Jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin viesti jälkipolville
      • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
      • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
      • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Veteraanien haastatteluja
    • Veteraanin iltahuuto
    • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Jääkäriliike
    • Vapaussota – Kansalaissota
    • 1930-luku
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Lotta Svärd -järjestö
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
    • Sotilaskotiliitto
    • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
    • Sotainvalidien kertomuksia
    • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Tuotanto

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top