Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900 suomalaista ja 6000 neuvostoliittolaista sotilasta. Vankeusaika jäi lyhyeksi ja jo huhtikuussa 1940 palautettiin kotimaahansa 838 suomalaista ja 5572 neuvostoliittolaista sotavankia. Neuvostoliitossa tuomittiin noin 500 entistä sotavankia ”valansa pettäneinä” kuolemaan ja loput lähetettiin vankileireille. Suomessa otettiin palanneet sotavangit sen sijaan vastaan huojentunein tuntein, koska taisteluissa kadonneet olivatkin elossa. He pääsivät palaamaan koteihinsa jo muutaman viikon kuluttua vankien vaihdosta. Vain verrattain pieni määrä suomalaisia sotavankeja oli kuollut vankeuden aikana. Tämä johtui siitä, että vankeusaika oli lyhyt ja vankien kohtelu oli parempaa kuin jatkosodassa. Kuolleet olivat pääasiassa haavoittuneita.
Talvisodan alussa jäi myös useita satoja suomalaisia siviilihenkilöitä vangiksi, kun heidän evakuointinsa epäonnistui Neuvostoliiton yllättävän hyökkäyksen johdosta. Näin tapahtui erityisesti Laatokan pohjoispuolella niin sanotussa Hyrsylän mutkassa sekä Suomussalmella. Vankeusajan lyhyydestä huolimatta varsinkin pieniä lapsia menehtyi vankileirien puutteellisissa oloissa.
Jatkosodan aikana suomalaiset saivat noin 64000 sotavankia, joista palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944 noin 44000. Suomalaisilla sotavankileireillä kuoli noin 18000 neuvostoliittolaista vankia. Kuolleisuus oli suuri sodan alussa talvella 1941/42. Syynä oli vankien jo vangiksi joutuessaan huono terveys- ja ravitsemustila, suomalaisten valmistautumattomuus ottamaan vastaan näin suuria sotavankimääriä ja muonituksen riittämättömyys. Vankien viralliset muona-annokset olivat samat kuin suomalaisella siviiliväestöllä, mutta vangit eivät voineet täydentää liian niukkaa muonitusta niin kuin vapaa väestö.
Neuvostoliittolaisten sotavankien olot paranivat nopeasti. Työssä käyvien vankien ruokatilanne koheni olennaisesti, kun 50-70% heistä pääsi yksityismuonitukseen. Yli 40000 vankia työskenteli eri vaiheissa suomalaisissa maalaistaloissa isäntäväen ohjauksessa. Monet saivat lähes perheenjäsenen aseman.
Noin 1000 neuvostoliittolaista sotavankia teloitettiin tai ammuttiin kapinoinnin tai karkaamisen johdosta. Lisäksi karkasi noin 1400 sotavankia, jotka eivät halunneet palata Neuvostoliittoon.
Suomalaisten jatkosodassa sotavangiksi jääneiden tarkkaa lukumäärää ei ole pystytty koskaan selvittämään. Maassamme tehtyjen tutkimusten perusteella määrän arvioidaan olevan noin 3400-3500. Lapin sodassa jäi sotavangiksi vain 16-17 suomalaista sotilasta. Myöskään jatkosodan aikana sotavankeudessa kuolleiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Venäjältä eri yhteyksissä saaduissa luvuissa on suuria eroja. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikissa tilastoissa ei sotavangeiksi ole laskettu niitä partisaanien vangiksi joutuneita suomalaisia sotilaita, jotka partisaanit ampuivat saamiensa määräysten mukaisesti heti kuulustelujen jälkeen. Suomalaisten arvioiden mukaan sotavankeudessa menehtyi noin 1400 suomalaista sotilasta. Jatkosodan jälkeen palautettiin Suomeen noin 2000 sotavankia. Monen suomalaisen sotavangin vankeusaika oli ollut hyvin raskas.