Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu

Sotavangit

Talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900 suomalaista ja 6000 neuvostoliittolaista sotilasta. Vankeusaika jäi lyhyeksi ja jo huhtikuussa 1940 palautettiin kotimaahansa 838 suomalaista ja 5572 neuvostoliittolaista sotavankia. Neuvostoliitossa tuomittiin noin 500 entistä sotavankia ”valansa pettäneinä” kuolemaan ja loput lähetettiin vankileireille. Suomessa otettiin palanneet sotavangit sen sijaan vastaan huojentunein tuntein, koska taisteluissa kadonneet olivatkin elossa. He pääsivät palaamaan koteihinsa jo muutaman viikon kuluttua vankien vaihdosta. Vain verrattain pieni määrä suomalaisia sotavankeja oli kuollut vankeuden aikana. Tämä johtui siitä, että vankeusaika oli lyhyt ja vankien kohtelu oli parempaa kuin jatkosodassa. Kuolleet olivat pääasiassa haavoittuneita.

Talvisodan alussa jäi myös useita satoja suomalaisia siviilihenkilöitä vangiksi, kun heidän evakuointinsa epäonnistui Neuvostoliiton yllättävän hyökkäyksen johdosta. Näin tapahtui erityisesti Laatokan pohjoispuolella niin sanotussa Hyrsylän mutkassa sekä Suomussalmella. Vankeusajan lyhyydestä huolimatta varsinkin pieniä lapsia menehtyi vankileirien puutteellisissa oloissa.

Jatkosodan aikana suomalaiset saivat noin 64000 sotavankia, joista palautettiin Neuvostoliittoon syksyllä 1944 noin 44000. Suomalaisilla sotavankileireillä kuoli noin 18000 neuvostoliittolaista vankia. Kuolleisuus oli suuri sodan alussa talvella 1941/42. Syynä oli vankien jo vangiksi joutuessaan huono terveys- ja ravitsemustila, suomalaisten valmistautumattomuus ottamaan vastaan näin suuria sotavankimääriä ja muonituksen riittämättömyys. Vankien viralliset muona-annokset olivat samat kuin suomalaisella siviiliväestöllä, mutta vangit eivät voineet täydentää liian niukkaa muonitusta niin kuin vapaa väestö.

Neuvostoliittolaisten sotavankien olot paranivat nopeasti. Työssä käyvien vankien ruokatilanne koheni olennaisesti, kun 50-70% heistä pääsi yksityismuonitukseen. Yli 40000 vankia työskenteli eri vaiheissa suomalaisissa maalaistaloissa isäntäväen ohjauksessa. Monet saivat lähes perheenjäsenen aseman.

Noin 1000 neuvostoliittolaista sotavankia teloitettiin tai ammuttiin kapinoinnin tai karkaamisen johdosta. Lisäksi karkasi noin 1400 sotavankia, jotka eivät halunneet palata Neuvostoliittoon.

Suomalaisten jatkosodassa sotavangiksi jääneiden tarkkaa lukumäärää ei ole pystytty koskaan selvittämään. Maassamme tehtyjen tutkimusten perusteella määrän arvioidaan olevan noin 3400-3500. Lapin sodassa jäi sotavangiksi vain 16-17 suomalaista sotilasta. Myöskään jatkosodan aikana sotavankeudessa kuolleiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Venäjältä eri yhteyksissä saaduissa luvuissa on suuria eroja. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikissa tilastoissa ei sotavangeiksi ole laskettu niitä partisaanien vangiksi joutuneita suomalaisia sotilaita, jotka partisaanit ampuivat saamiensa määräysten mukaisesti heti kuulustelujen jälkeen. Suomalaisten arvioiden mukaan sotavankeudessa menehtyi noin 1400 suomalaista sotilasta. Jatkosodan jälkeen palautettiin Suomeen noin 2000 sotavankia. Monen suomalaisen sotavangin vankeusaika oli ollut hyvin raskas.

  • 1900-luvun alku
    • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
    • Jääkäriliike
    • Poliittinen tilanne
    • Yhteiskunnan rakenne
    • Yhteiskunnalliset epäkohdat
    • Työväestö ja demokratia
    • Siirtolaisuus
    • Koululaitos
    • Vapaussota – Kansalaissota
  • Itsenäistyminen
    • Ennen itsenäistymistä
      • Sortovuodet
      • Eduskunnan alkuvaiheet
      • Viaporin kapina
      • Toinen sortokausi
      • Järjestyskaartien synty
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
    • Itsenäistymisen jälkeen
      • Itsenäistyminen
      • Punakaartit ja suojeluskunnat
      • Punainen ja valkoinen terrori
      • Sodan nimi
      • Vapaussota-kansalaissota
      • Sotatoimet
      • Sodan seuraukset
      • Sodan tappiot
      • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Veteraanijärjestöjä
    • Suomen sotaveteraaniliitto ry
    • Rintamaveteraaniliitto ry
    • Sotainvalidien Veljesliitto ry
    • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
    • Rintamanaisten Liitto ry
    • Sotavangit ry
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Muita järjestöjä
    • Jääkäriliike
    • Aseveliliike
    • Sotilaspojat
    • SNS-seura
  • Muita ryhmiä
    • Naiset
    • Sotainvalidit
    • Sodan ajan lapset
    • Sotavangit
    • Inkeriläiset Suomessa
    • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Puolustushaarat ja aselajit
    • Huolto
    • Ilmatorjunta
    • Kaukopartiotoiminta
    • Kenttätykistö
    • Ilmavoimat
    • Merivoimat
    • Pioneeritoiminta
    • Viestitoiminta
    • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
    • Sotilaspapisto
  • Aseet, joukot ja välineet
    • Talvisodan joukkoja
    • Tärkeimmät aseet talvisodassa
    • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
    • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Muistoristit ja -mitalit
    • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
    • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Kertomuksia
    • Itsenäistymisen vuodet
      • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
      • Suurlakko 1905 Turussa
      • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
      • Erämaan pappilan lasten elämästä
      • Punakaartin mukana rintamalle
      • Pienen pojan kokemuksia
      • Kertomus kokemuksistani
      • Kokemuksia vapaussodasta
    • Jääkäriliike
      • Lähtöni ja ensi matka
      • Jääkäri saapui Saksasta
      • Hiihtomatka Merenkurkun yli
    • Mannerheimristin ritarit
      • Isänmaan puolustustajat
      • Tyrjän jääkärijoukkue
      • Miinoitustehtävä öisellä merellä
      • Kekseliäs ritari
    • Puolustushaarat ja aselajit
      • Ilmatorjunta Uudessakylässä
      • Ilmatorjunta Suurmäessä
      • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
      • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
      • Partio
      • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
      • Panssarilaiva Ilmarinen
      • Krasnoje Znamja’n upotus
      • Suomalaiset sukellusveneet
      • Sukellusvenesotaa
      • Iivarin silta
      • Sotilaspastorin kirje
      • Kun mieheni kaatui
      • Kun isäni kaatui
      • Rakas oma isä!
    • Sotilaspoikatoiminta
      • Sotilaspojan Talvisota
      • Muisteluita 1939-44
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
      • Viimeinen palvelus
      • Veljen arkku samassa junassa
      • Nuori sotilas
      • Kolme veljeä isänmaalle
      • Kaksi veljeä samaan hautaan
      • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
      • Kaksi lottaa joutui vangiksi
    • Sodan ajan lapset
      • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
      • Sotalapseksi Tanskaan
    • Sotainvalidit
      • Suojärven kenttäsairaalassa
      • Kenttäsairaalassa Kannaksella
      • Haavoittuneen hakeminen
    • Sotavangit
      • Sotavankina
      • Sotavanki
      • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
    • Ulkomaiset vapaaehtoiset
      • Yksi kaikkien puolesta…
      • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
      • Kolmas tie
    • Mitä veteraanit antavat minulle
      • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Taistelut karttoina
  • Videoita
    • Veteraanien perinnön merkitys
      • Jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin viesti jälkipolville
      • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
      • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
      • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Veteraanien haastatteluja
    • Veteraanin iltahuuto
    • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Jääkäriliike
    • Vapaussota – Kansalaissota
    • 1930-luku
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Lotta Svärd -järjestö
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
    • Sotilaskotiliitto
    • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
    • Sotainvalidien kertomuksia
    • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Tuotanto

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top