Talvisodan aikana monissa maissa ilmoittautui vapaaehtoisia taistelemaan Suomen puolesta. Ruotsalainen noin 8 000 miehen osasto ehti sotaan mukaan helmikuun lopulla 1940 Sallan alueella, jossa se otti yhdessä rinnallaan toimineiden norjalaisten kanssa rintamavastuun suomalaisilta. Ruotsalaisiin joukkoihin kuului myös alun perin 16-koneinen lento-osasto. Ruotsalaisten otettua rintamavastuun saattoivat suomalaiset siirtää Sallassa olleita joukkoja Viipurinlahdelle. Sallan taisteluissa kaatui 26 ruotsalaista vapaaehtoista.
Halukkaita vapaaehtoisia Suomeen oli esimerkiksi Iso-Britanniassa 8 900, Italiassa 5 000 ja Unkarissa 25 000. Hallitusten ulkopoliittinen varovaisuus ja oman maan edut vaikeuttivat lähtöä. Ruotsalaisten lisäksi maahamme ehti tulla noin 1 000 tanskalaista, 700 norjalaista, 341 unkarilaista valmiiksi muodostettuna joukkona, 350 amerikansuomalaista ja 228 Iso-Britannian kansalaista. Valtaosa ei ehtinyt mukaan sotatoimiin. Sen sijaan tanskalaisia hävittäjälentäjiä osallistui menestyksellisesti talvisodan ilmataisteluihin.
Ulkomaalaisten vapaaehtoisten psykologinen merkitys oli suomalaisille hyvin merkittävä sen lisäksi, että huomattavan suuri ruotsalainen joukko osallistui itse taisteluihin.
Jatkosodassa Suomen asevoimissa taisteli yhteensä noin 7 000 ulkomaalaista vapaaehtoista. Heistä oli 3 273 virolaisia, 1694 ruotsalaisia, 777 inkeriläisiä ja 204 tanskalaisia. Muista maista oli 74 miestä. Neuvostoliiton suomensukuisista kansoista oli sotavankileireiltä ilmoittautunut vapaaehtoiseksi lisäksi noin 1 000 miestä.
Pääosa virolaisista eli ”Suomen pojista” oli sijoitettu Jalkaväkirykmentti 200:aan, ja he taistelivat urhoollisesti Karjalan Kannaksella kesän 1944 raskaissa torjuntataisteluissa. Saman vuoden elokuussa rykmentin sotilaat siirrettiin Viroon, jossa he jatkoivat saksalaisten alaisuudessa taistelua maahan tunkeutuvia neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan. Ruotsalainen pataljoona toimi vuonna 1941 Hangon rintamalla. Myöhemmin ruotsalaisista muodostettiin erillinen komppania, joka taisteli kesällä 1944 Karjalan kannaksella kunnioituksen ansaitsevalla tavalla.
Jatkosodan ulkomaalaisten vapaaehtoisten merkitys suomalaisille oli ennen kaikkea tunteessa siitä, että Suomea ei ollut unohdettu sekä avun tuoma yhteenkuuluvuuden tunne, joka on jatkunut sodan jälkeenkin