{"id":1756,"date":"2020-08-31T09:40:18","date_gmt":"2020-08-31T09:40:18","guid":{"rendered":"https:\/\/veteraani.ylirotu.fi\/?page_id=1756"},"modified":"2021-01-26T13:45:59","modified_gmt":"2021-01-26T13:45:59","slug":"elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella"},"content":{"rendered":"\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-kke1yrs1-c148f353883591476ac924bb6f3a860f\">\n#top .av-special-heading.av-kke1yrs1-c148f353883591476ac924bb6f3a860f{\npadding-bottom:10px;\n}\nbody .av-special-heading.av-kke1yrs1-c148f353883591476ac924bb6f3a860f .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-kke1yrs1-c148f353883591476ac924bb6f3a860f .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-kke1yrs1-c148f353883591476ac924bb6f3a860f av-special-heading-h3  avia-builder-el-0  el_before_av_textblock  avia-builder-el-first '><h3 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella<\/h3><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div>\n<section  class='av_textblock_section av-kei9ysn8-90975d6716a51c2cac3750bc0363077b '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><p><strong>Antti Henttonen:<\/strong><\/p>\n<p>Maatalous alkoi 1920-luvulla koneistua. Siihen saakka puitiin kodissamme viljat riihen vieress\u00e4 omassa katoksessaan olevan hevoskierron voimalla. Siin\u00e4 oli yl\u00f6salaisin olevan kartion muotoinen, iso puuhampainen py\u00f6r\u00e4, jota hevonen ympyr\u00e4\u00e4ns\u00e4 kulkien py\u00f6ritti.<\/p>\n<p>Py\u00f6r\u00e4st\u00e4 oli voimansiirto puimakoneeseen. 1920-luvun lopulla perustettiin l\u00e4hitalojen yhteinen puimaosuuskunta ja hankittiin Sirkka-merkkinen puimakone sek\u00e4 polttomoottori. Rukiit puitiin kuitenkin talvisotaan saakka riuskoilla l\u00e4mmitetyss\u00e4 riihess\u00e4. Elokuussa saattoi riuskojen (varrellisten puintikarttujen) mukse kuulua aamuvarhaisella samaan aikaan kyl\u00e4n monesta riihest\u00e4. Puinti oli teht\u00e4v\u00e4 varhain aamulla, sill\u00e4 uusi \u0094ahos\u0094, riihellinen rukiita, voitiin tuoda pellon kuhilaista viel\u00e4 aamukasteen aikana. Silloin eiv\u00e4t jyv\u00e4t varisseet t\u00e4hkist\u00e4. Riihipuinnilla saatiin suoria olkia moneen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja uutispuuroon riihen tuoksu. Meill\u00e4 oli my\u00f6s kolmen talon yhteinen ojankaivuukone. Martoilla oli lainattava pitoastiasto ja puutarhanhoitov\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n<p>\u00c4itini, marttakerhon puheenjohtaja, oli taitava kasvi- ja puutarhan hoitaja. H\u00e4n istutti pensaat ja jalosti omenapuut. Tomaatintaimet kasvatettiin navetan l\u00e4mpimill\u00e4 ikkunoilla, joissa id\u00e4tettiin paperipusseissa my\u00f6s varhaisperunat. Sitten tomaatintaimet siirrettiin ulos lasikattoiseen lavaan, jonka pohjalla oli multaa l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 &#8221;palavaa&#8221; hevosenlantaa. Siell\u00e4 taimia &#8221;koulutettiin&#8221; ja raksittiin lehtien hankoihin kasvavat haarakkeet pois. Lavasta taimet siirrettiin talon sek\u00e4 kivinavetan seinustalla oleviin multapenkkeihin, joiden niidenkin pohjalla oli hevosenlantaa. Siell\u00e4kin taimet suojattiin laseilla, joten sato kasvoi ja kypsyi aivan kuin pieness\u00e4 kasvihuoneessa.<\/p>\n<p>\u00c4iti oli my\u00f6s k\u00e4tev\u00e4 kankaiden kutoja. Is\u00e4n tekemiss\u00e4 leveiss\u00e4 kangaspuissa syntyi pellavaisia lakanoita, p\u00f6yt\u00e4liinoja ja muita kudonnaisia. Marttakerho piti n\u00e4iden alojen kursseja. Me pojatkin jouduimme kankaankudonnan aikaan ojentelemaan kutojalle loimien p\u00e4it\u00e4 niisiin. Se oli mahdollisimman yksitoikkoista ty\u00f6t\u00e4. Hieman siihen toi vaihtelua k\u00e4\u00e4mien valmistaminen paperipohjalle rukin eli &#8221;vokin&#8221; avulla. Siin\u00e4 oli jokaisena koulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kotiin tultua urakkaty\u00f6: kori t\u00e4yteen.<\/p>\n<p>Joka perjantaina oli teht\u00e4v\u00e4mme hakea kellarista \u00e4mp\u00e4rillinen perunoita, huuhdella ne ja kuoria valmiiksi, jotta \u00e4iti voi lauantaina leipoa piirakoita pyh\u00e4ksi. Kes\u00e4isin poimimme mets\u00e4st\u00e4 marjoja sunnuntain marjasoppaa varten. Tuoreet piirakat ja mansikka-, mustikka- tai vaapukkasoppa &#8211; ah, viel\u00e4kin tulee vesi kielelle niit\u00e4 muistellessa.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 oli viiden talon vuorottelu maidon kuljetuksessa kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan vastaanottokeskukseen, jossa maidot mitattiin ja kaadettiin j\u00e4\u00e4altaissa oleviin 60 litran tonkkiin. Ne kuljetettiin 1920-luvulla vuorolistan mukaisesti kuuden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevalle rautatieasemalle, mutta 1930-luvulla ne kiid\u00e4tettiin aamuvarhain viipurilaisen kuljetusliike Nopean kuorma-autoilla suoraan Viipuriin. Joka torstai separoitiin maito kotona ja kirnuttiin kerma voiksi omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kuorittu maito, per\u00e4maito eli kurri, hapatettiin piim\u00e4ksi. Separaattorin kiert\u00e4j\u00e4n ilona oli voileiv\u00e4n sy\u00f6nti l\u00e4mpim\u00e4n maidon kanssa.<\/p>\n<p>Vuoksi oli kalaisa virta. Kyl\u00e4mme kohdalla se oli parisen kilometri\u00e4 leve\u00e4 saarekas &#8221;j\u00e4rvi&#8221;. 1920-luvulla kalastettiin nuotalla. Silloin tarvittiin hevosajoneuvo saaliin kotiin kuljettamiseen. 1930-luvulla tulivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suuret rys\u00e4t, joita rys\u00e4mestari Matti Nolo k\u00e4vi kodeissa kutomassa ja kokoamassa. Niill\u00e4 l\u00e4hti hauen- ja lahnankudun aikaan hyvi\u00e4 saaliita. Pitk\u00e4siima oli suosittu pyydys varsinkin meille nuorille. Siima laskettiin illalla, oltiin y\u00f6 jossain rantaladossa heinien sis\u00e4ll\u00e4 ja aamulla varhain k\u00e4ytiin siima kokemassa. Tuulisella s\u00e4\u00e4ll\u00e4 varottiin joutumasta liian l\u00e4helle laivareitti\u00e4, jotta laivan laineet eiv\u00e4t keikuttaisi liikaa venett\u00e4. Oli mukava tunne, kun kala ilmoitti olemassaolostaan monen koukun takaa. &#8221;S\u00e4hk\u00f6tys&#8221; ilmaisi kalan koon, jotta tiesi varautua haavin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta auta armias, jos irrotettu kala p\u00e4\u00e4si potkimaan siimalaatikkoon. Joskus saattoi Vuoksen sel\u00e4ll\u00e4 olla suuri joukko veneit\u00e4. Er\u00e4\u00e4n saaren kalamajalla kuultiin silloin illalla nuotion \u00e4\u00e4ress\u00e4 tarina poikineen.<\/p>\n<p>Kyl\u00e4ss\u00e4 toimi nuorisoseura ja marttayhdistys. L\u00e4hes kaikki nuoret sek\u00e4 keski-ik\u00e4iset miehet, niin is\u00e4nn\u00e4t kuin rengitkin, kuuluivat suojeluskunnan ja naiset Lotta Sv\u00e4rdin paikallisosastoon. Yleisurheilun harrastajat olivat mukana Antrean Esan ala-osaston toiminnassa.<\/p>\n<p>Me kouluik\u00e4iset tyt\u00f6t ja pojat kuuluimme maatalouskerhoon. Hoidimme aarin kokoisia vihannespalstoja, joista pidimme tarkkaa ty\u00f6- ja tilikirjaa. K\u00e4vimme kursseilla ja kilpailuissa. Teimmep\u00e4 1936 ensimm\u00e4isen Helsingin matkammekin osallistumalla Maatalouskerholiiton 10-vuotisjuhliin Messuhallissa. Min\u00e4 otin osaa Messuhallin lavalla pidettyyn luudantekokilpailuun. En kuitenkaan p\u00e4\u00e4ssyt palkintosijoille, sill\u00e4 en ollut harjoitellut &#8221;pangan&#8221; kiert\u00e4mist\u00e4 yhdest\u00e4 vitsaksesta. Sill\u00e4 matkalla n\u00e4in ensimm\u00e4isen elokuvani. Se esitti Berliinin olympiakisoja. My\u00f6hemmin viljelin isompaa sikurijuurikaspalstaa ja viimeksi ennen sotia 6000 kuusentaimen viljelm\u00e4\u00e4. Se sijaitsi navettarakennuksemme p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 ja j\u00e4i talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 Moskovan rauhassa kotini mukana rajan taakse. Kun ven\u00e4l\u00e4iset sotien v\u00e4lisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 polttivat kookkaan navettarakennuksemme, paloivat kuusentaimetkin. Kymmenkunta kauimpana olevaa j\u00e4i kuitenkin eloon. Kun p\u00e4\u00e4sin vuonna 1989 ensi kerran sotien j\u00e4lkeen k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kodissani, n\u00e4in niiden kasvaneen korkeiksi, runsaasti k\u00e4pyj\u00e4 kantaviksi puiksi. Luonto oli puolen vuosisadan aikana tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4<\/p>\n<p>Lehm\u00e4t kulkivat 1920-luvulla yhteisill\u00e4 mets\u00e4laitumilla. Me lapset k\u00e4vimme joka ilta etsim\u00e4ss\u00e4 ne ja hakemassa lypsytarhaan. Sunnuntaisin piti l\u00e4hte\u00e4 uimarannasta kesken leikkien. Joskus ne vaelsivat kaukaisen suuren Joussuon saariin paarmoja pakoon. Kuuntelimme pitk\u00e4n hiekkaharjanteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 korva maassa, mist\u00e4 p\u00e4in niiden kellot kuuluisivat. Paimenta pelotti, kun karja rypi kotiin ajettaessa upottavassa suossa. Kotona odotti paimenta viel\u00e4 lyps\u00e4jien avustaminen k\u00e4rp\u00e4sten huitelulla. 1930-luvulla aidattiin oma mets\u00e4 piikkilanka-aidalla, jolloin paimenmatkat lyheniv\u00e4t. Syyskes\u00e4ll\u00e4 karjaa ruokittiin liekaketjuissa odelmapellolla.<\/p>\n<p>Kun runsaan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevassa mummolassani ei ollut lapsia, olin kahtena syksyn\u00e4 ennen koulun alkamista heill\u00e4 palkattuna paimenpoikana. Ajoin joka aamu lehm\u00e4t Vuoksen rannalla olevalle niitylle, olin p\u00e4iv\u00e4n ev\u00e4sleipien ja maitopullon kanssa niiden vahtina ja palasin illalla takaisin. Matkalla oli kapeita aidattuja kujasteit\u00e4, joilla tuli vastaan muiden talojen lehmi\u00e4. Olin usein h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4, ennen kuin sain paimennettavani vastaan tulevien karjojen ohi.<\/p>\n<p>Kyl\u00e4ss\u00e4mme vallitsi hyv\u00e4 yhteishenki. Se puhkesi kukkaan \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin martat j\u00e4rjestiv\u00e4t \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4juhlan. Niiss\u00e4 olivat mukana my\u00f6s kaikki kyl\u00e4n miehet sek\u00e4 lapset. \u00c4idit saivat rintaansa valkovuokon ja me lapset suoritimme osan ohjelmasta, lausuimme tai lauloimme. Kun kyl\u00e4ss\u00e4mme ei ollut julkisia tiloja, koulua eik\u00e4 seurantaloa, vietettiin \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4juhlat vuoroon suurimmissa taloissa. Useinhan toukokuun toinen sunnuntai oli l\u00e4mpim\u00e4n aurinkoinen, niin ett\u00e4 voitiin juhlia pihallakin.<\/p>\n<p>Kyl\u00e4ss\u00e4mme toimi my\u00f6s pyh\u00e4koulu. \u00c4itini oli yksi sen nelj\u00e4st\u00e4 opettajasta. He olivat valistuneista talojen em\u00e4nti\u00e4 ja tytt\u00e4ri\u00e4. jotka olivat k\u00e4yneet alan kursseja. Pyh\u00e4koulu kiersi talosta taloon. Se kutsuttiin sellaisiinkin taloihin, joissa ei ollut omia lapsia. Pyh\u00e4koulun seuraaminen toi niidenkin is\u00e4nt\u00e4v\u00e4elle vaihtelua hiljaisen maalaiskyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4kouluun sis\u00e4ltyi kolme osiota: tekstitunti p\u00e4iv\u00e4n evankeliumin lukemisena ja selitt\u00e4misen\u00e4 ja siihen kuuluvan muistolauseen opettelemisena, kuvatunti jotain Raamatun kertomusta esitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n kuvataulun \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja viel\u00e4 laulutunti, jolloin opeteltiin aina yksi uusi virsi ja saatiin sen yksi tai kaksi s\u00e4keist\u00f6\u00e4 seuraavana pyh\u00e4n\u00e4 muistolauseen tavoin kuulusteltavaksi kotil\u00e4ksyksi.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4koulun j\u00e4lkeen pelattiin kev\u00e4in ja syksyin pallo- tai muita pelej\u00e4 ja talvisin hiihdettiin ja laskettiin m\u00e4ke\u00e4. Paras hiiht\u00e4j\u00e4mme sai olla kuuluisa Veli Saarinen, minut nimettiin v\u00e4hemm\u00e4n menestyneeksi V\u00e4in\u00f6 Liikkaseksi. Leikit ja pelit olivat kiellettyj\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4n kirkkoaikana. Kes\u00e4kuukausina oli pyh\u00e4koulustakin lomaa. Syksyll\u00e4 Mikkelinp\u00e4iv\u00e4sunnuntaina, joka oli lasten juhlap\u00e4iv\u00e4, oli yleisen jumalanpalveluksen j\u00e4lkeen 1800 hengen kirkkosalin etuosassa seurakunnan lasten yhteinen pyh\u00e4koulu. Muistan \u00e4itinikin pit\u00e4neen sen kerran. Ohjekirjojen avustamaan ennakkovalmisteluun sis\u00e4ltyi pieni omien lasten preppauskin &#8211; kaiken varalta. Ihailin h\u00e4nen tyynt\u00e4 olemustaan suuren &#8221;luokan&#8221; edess\u00e4. H\u00e4n olisi varmaan menestynyt opettajankin ammatissa.<\/p>\n<p>Kes\u00e4isin\u00e4 sunnuntaiaamuina ajoimme usein polkupy\u00f6rill\u00e4 12 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan kirkkoon. Perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4 oli ensimm\u00e4isen\u00e4 ilona limonadipullon ja sokerimunkin ostaminen kioskista. Sokeri tarttui suupieliin ja limsa r\u00f6yht\u00e4ytti niin mukavasti.<\/p>\n<p>Is\u00e4ni ja vanhin set\u00e4ni is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t kotiamme yhdess\u00e4 1930-luvun alkuun asti. Silloin he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ostaa lapsettomalle sed\u00e4lleni oman tilan. H\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 is\u00e4ni j\u00e4isi viljelem\u00e4\u00e4n sukutilaamme, jotta se s\u00e4ilyisi edelleen suvun hallussa. Is\u00e4 j\u00e4i veljelleen velkaa huomattavan summan, jonka h\u00e4n halusi maksaa pian. H\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n olivat 1930-luvun alun pulavuodet, jolloin monet velkaantuneet talot joutuivat pakkohuutokauppaan. Velka painoi h\u00e4nt\u00e4. Kun karja ja maatalouskoneet jaettiin kahtia, oli meill\u00e4 edess\u00e4 raskas vuosi.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 meill\u00e4 ei ollut haravakonetta, vaan haravoimme kaikki hein\u00e4t k\u00e4siharavilla. Se oli p\u00e4\u00e4asiassa meid\u00e4n lasten ty\u00f6t\u00e4. Kun apilaheinikot olivat kasvaneet hyvin, niiden kokoaminen karheille vaati voimaa. Hein\u00e4t nostettiin &#8221;tuurikkaille&#8221;, joissa oli hein\u00e4seip\u00e4ist\u00e4 poiketen viisi pitk\u00e4\u00e4 kaksipuolista tappia. Sekin oli raskasta ty\u00f6t\u00e4. Mutta me selvisimme. Seuraavaksi kes\u00e4ksi saimme haravakoneen, jota ajoimme iloisina.<\/p>\n<p>1930-luvun lopulla rakennettiin kotipit\u00e4j\u00e4\u00e4mme sokeritehdas. Teimme juurikkaan viljelysopimuksen. Tshekkoslovakialaiset teknikot k\u00e4viv\u00e4t 1938 asentamassa Skoda-tehtailta tilatut koneet tehtaaseen &#8211; ja olivat peloissaan Hitlerin marssista heid\u00e4n kotimaahansa. Tanskalaisia nuorukaisia k\u00e4vi opettamassa uuden viljelykasvin kylv\u00f6\u00e4, harvennusta, j\u00e4lkiperkuuta ja korjuuta, joissa kaikissa tarvittiin erikoiskoneita ja -ty\u00f6kaluja. Vuonna 1939 viljelyala laajeni, kun uuden kasvin hoito jo osattiin. Tehtaalta sai juurikkaiden hinnan lis\u00e4ksi karjalle ravitsevaa leikett\u00e4 ja melassia sek\u00e4 pelloille kalkkia.<\/p>\n<p>Is\u00e4ni sai sin\u00e4 vuonna velkansa loppuun maksetuksi. Mutta silloin alkoi talvisota. Joulukuun alussa alkoi evakkokulkueita vaeltaa kotimme ohi. Oman kyl\u00e4mme vanhukset, \u00e4idit ja lapset vietiin H\u00e4meeseen viikko ennen joulua. Yhden nuoren rouvan oli palattava l\u00e4ht\u00f6valmiista junasta takaisin asemalle, kun h\u00e4nen esikoisensa halusi synty\u00e4 Karjalassa.<\/p>\n<p>Min\u00e4 olin jo 17-vuotias ja l\u00e4hdin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suojeluskunnan vartiointi- ja desantintorjuntateht\u00e4viin, jotka muuttuivat helmikuussa komennuksiksi rintamalle, aikamiesten avuksi Summaan ja \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Mutta se on jo oma lukunsa.<\/p>\n<p>Rintama l\u00e4heni ja oli maaliskuun alussa linnuntiet\u00e4 vain 10 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kodistani, mutta pys\u00e4htyi siihen Vuosalmen &#8211; Kuparsaaren linjalle. Is\u00e4 ja siskoni l\u00e4htiv\u00e4t karjan kanssa talviselle taipaleelleen Moskovan rauhan j\u00e4lkeen. Monet lehm\u00e4t uupuivat tienvarren hankiin, joista teurastusryhm\u00e4t korjasivat ne. Min\u00e4 p\u00e4\u00e4sin vuorokautta ennen puna-armeijan saapumista poikkeamaan kotona, josta pelastin maatalouskoneet rautatieasemalle &#8211; ja katkaisin lipputangon, ettei siin\u00e4&#8230;<\/p>\n<p>Yhdestoista sukupolvi ei saanut jatkaa siell\u00e4 kynt\u00e4j\u00e4suvun perinteit\u00e4.<\/p>\n<p>Rakensimme yhteisvoimin H\u00e4meeseen uuden kodin ja raivasimme peltoja, joilla viljelee sokerijuurikasta nyt veljeni poika kahdentenatoista sukupolvena. Talon pihassa seisoo lippusalko ja katolla k\u00e4\u00e4ntyilee tuulessa sukuviiri.<\/p>\n<\/div><\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":1746,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1756","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.6 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella - Veteraanien Perint\u00f6<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella - Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-01-26T13:45:59+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\\\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\\\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\\\/\",\"name\":\"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella - Veteraanien Perint\u00f6\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-08-31T09:40:18+00:00\",\"dateModified\":\"2021-01-26T13:45:59+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\\\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\\\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\\\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/etusivu-2\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Talvisota\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Talvisodan kertomukset\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"1930-luku\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":5,\"name\":\"Kotirintama\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/talvisota-etusivu\\\/talvisodan-kertomukset\\\/1930-luku\\\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":6,\"name\":\"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/\",\"name\":\"Veteraanien Perint\u00f6\",\"description\":\"Kadettikunta\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella - Veteraanien Perint\u00f6","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella - Veteraanien Perint\u00f6","og_url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/","og_site_name":"Veteraanien Perint\u00f6","article_modified_time":"2021-01-26T13:45:59+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/","name":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella - Veteraanien Perint\u00f6","isPartOf":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website"},"datePublished":"2020-08-31T09:40:18+00:00","dateModified":"2021-01-26T13:45:59+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/elamaa-maalaiskylassa-karjalan-kannaksella\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/etusivu-2\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Talvisota","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Talvisodan kertomukset","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"1930-luku","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/"},{"@type":"ListItem","position":5,"name":"Kotirintama","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/talvisota-etusivu\/talvisodan-kertomukset\/1930-luku\/oksilla-riippuvat-sukanriekaleet\/"},{"@type":"ListItem","position":6,"name":"El\u00e4m\u00e4\u00e4 maalaiskyl\u00e4ss\u00e4 Karjalan kannaksella"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/","name":"Veteraanien Perint\u00f6","description":"Kadettikunta","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1756","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1756"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1756\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10571,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1756\/revisions\/10571"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1746"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1756"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}