{"id":2338,"date":"2020-09-01T07:31:39","date_gmt":"2020-09-01T07:31:39","guid":{"rendered":"https:\/\/veteraani.ylirotu.fi\/?page_id=2338"},"modified":"2020-09-01T07:31:39","modified_gmt":"2020-09-01T07:31:39","slug":"nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/","title":{"rendered":"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944"},"content":{"rendered":"\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-kejmui2d-0d4b1dff034e740021dd9113b23eb1e6\">\n#top .av-special-heading.av-kejmui2d-0d4b1dff034e740021dd9113b23eb1e6{\npadding-bottom:5px;\n}\nbody .av-special-heading.av-kejmui2d-0d4b1dff034e740021dd9113b23eb1e6 .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-kejmui2d-0d4b1dff034e740021dd9113b23eb1e6 .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-kejmui2d-0d4b1dff034e740021dd9113b23eb1e6 av-special-heading-h3  avia-builder-el-0  avia-builder-el-no-sibling '><h3 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944<\/h3><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div>\n<section  class='av_textblock_section av-kei9w74n-7b0f008125a778f48432b9a614d90d0f '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><p><strong>Simo K\u00e4r\u00e4v\u00e4:<\/strong><\/p>\n<p>Kerron seuraavassa tukikohta Munan taisteluista Jalkav\u00e4kirykmentti 57:n III pataljoonan (III\/JR 57) lohkolla Inkerinmaan Lempaalassa tammi- ja maaliskuussa 1944 sek\u00e4 tukikohdan kohtalosta kes\u00e4kuun alussa1944, jolloin rintamavastuussa oli I\/JR 57.<\/p>\n<p>Muistelen my\u00f6s sit\u00e4, miten koin nuorena ja tuoreena upseerikokelaana \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n saamani johtamisteht\u00e4v\u00e4n. Joitakin n\u00e4k\u00f6kohtia arvelen selv\u00e4sti tiedostaneeni vasta pitk\u00e4lti sodan j\u00e4lkeen, varsinkin saadessani kertoa sodan ajan ryhm\u00e4n- ja joukkueenjohtajan johtamishavainnoista ja -kokemuksista nuorille reservin aliupseereille ja upseereille sek\u00e4 vastatessani heid\u00e4n kysymyksiins\u00e4. Er\u00e4\u00e4t sodan tapahtumat ja syysuhteet j\u00e4sentynev\u00e4t nyt selvemmin kuin sotavuosina, jolloin sek\u00e4 i\u00e4n ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkokemuksen v\u00e4hyys rajoittivat sen tajuamista, mik\u00e4 on joukon ja taistelijan kannalta oleellista, mik\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4hdellist\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Puolustusasemamme<\/strong><\/p>\n<p>Eversti Yrj\u00f6 Valkaman komentama JR 57 oli tammikuussa 1944 puolustuksessa p\u00e4\u00e4asemassa vuoden 1939 rajan etel\u00e4puolella Inkerin Lempaalassa. Kannaksen puolustusjoukot oli sijoitettu melko tasaisesti kautta p\u00e4\u00e4aseman. Jalkav\u00e4kipataljoonalla, jonka vahvuus oli 800-900 miest\u00e4, oli yleens\u00e4 vastuullaan keskim\u00e4\u00e4rin kolmen kilometrin lohko.<\/p>\n<p>JR 57:n etulinjan puolustusasemat nojautuivat oikealla noin 40 metrin korkuiseen, avoimeen Lappalaisenm\u00e4keen. Siit\u00e4 vasemmalle puolustus oli p\u00e4\u00e4osin j\u00e4rjestetty Lempaalanj\u00e4rveen virtaavan Kivarijoen pohjoispuolen kukkulamaastoon. Vuoroin etulinjassa, vuoroin rykmentin reservin\u00e4 Silantoj\u00e4rven tukiasemassa olivat rykmentin I, II ja III pataljoona.<\/p>\n<p>Rintamalinjamme oli ainoastaan harvojen luonnonesteiden tukema ja monin paikoin vihollisen t\u00e4hystett\u00e4viss\u00e4. Asema k\u00e4sitti p\u00e4\u00e4osin vain yhden yhten\u00e4isen taisteluhaudan pes\u00e4kkeineen. Alkuvuonna 2001 l\u00f6ytyneist\u00e4 muistiinpanoistani ilmenee, ett\u00e4 kes\u00e4kuun alkup\u00e4ivin\u00e4 1944 rakensimme kiireisesti tukilinjaksi taisteluhautoja ja -pes\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Puolustusasemamme oli jaettu lohkoiksi ja alalohkoiksi ja ne puolestaan tukikohdiksi, jotka yleens\u00e4 olivat p\u00e4\u00e4asiassa vain yhteen suuntaan puolustettavia. Majoitus oli maakorsuissa. Niiss\u00e4 olivat riesana ahtaus, h\u00e4m\u00e4ryys, sy\u00f6p\u00e4l\u00e4iset, rotat, juomaveden puute sek\u00e4 toisaalta sade- ja sulamisvesien valuminen majapaikan sis\u00e4- ja edustiloihin.<\/p>\n<p><strong>Munakukkula<\/strong><\/p>\n<p>Jo alkutalvesta 1944 havaittiin puna-armeijan tiedustelu- ja tykist\u00f6toiminnan vilkastuneen.<\/p>\n<p>Ilmeisesti kes\u00e4n suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en vihollinen n\u00e4ytti alkavan paikoin hakea sotatoimilleen aiempaa parempia l\u00e4ht\u00f6asemia. Lumen ja pime\u00e4n turvin se kaivoi rintamalinjojen v\u00e4limaastoon etenemishautoja. Kun ne eiv\u00e4t kaikin paikoin voineet ratkaisevasti kohentaa tilannetta, vihollinen pyrki saamaan muutosta aikaan my\u00f6s varsinaisin taistelutoimin, paikallisiin maastovaltauksiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4vin hy\u00f6kk\u00e4yksin.<\/p>\n<p>N\u00e4in lienee ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s tukikohta Munan valtaus- ja haltuunottoyritykset Silantoj\u00e4rven lohkon Muratan alalohkolla 19. tammikuuta ja 27. maaliskuuta 1944. Olihan Munalta hyv\u00e4t mahdollisuudet t\u00e4hyst\u00e4\u00e4 sek\u00e4 johtaa tulta ja tulittaa l\u00e4hes joka suuntaan, koska kukkula kohosi n\u00e4kyv\u00e4sti ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevasta maastosta. Munan is\u00e4nn\u00e4n katseen kohteina olivat sek\u00e4 puna-armeijan vastap\u00e4iset asemat ett\u00e4 omat l\u00e4hitukikohtamme, Munalta rintamasuunnassamme oikealla Askin vastuualueella Penni, Pensas, Pihlaja ja Koivu sek\u00e4 Karotin vastuualueella takana Suopohja ja vasemmalla V\u00e4li.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4majan virallinen tilannetiedotus kertoi 22. tammikuuta \u0094Munan kahinasta\u0094, jota nimityst\u00e4 tiedotuksen kohteesta siihen osallistuneiden kesken viljeltiin, seuraavasti:<\/p>\n<p>\u0094Karjalan kannaksen keskiosassa vihollinen hy\u00f6kk\u00e4si eritt\u00e4in kiivaan tykist\u00f6valmistelun j\u00e4lkeen er\u00e4st\u00e4 tukikohtaamme vastaan. My\u00f6hemmin vihollinen uudisti viel\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4, joka my\u00f6s torjuttiin. Kovissa taisteluissa vihollinen k\u00e4rsi monien kymmenien kaatuneiden tappiot. Muualta ei ilmoitettavaa.\u0094<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4majan tiedotuksen kertomaa ja Kannaksen joukkojen kentt\u00e4lehden Tapparan tarkemmin selostamaa Munan taistelua ei mainita jatkosodan virallisissa historiateoksissa.<\/p>\n<p>Nojaudun kertomuksessani etenkin Kannaksen Ryhm\u00e4n sek\u00e4 JR 57:n ja sen yksik\u00f6iden sotap\u00e4iv\u00e4kirjoihin ja taistelukertomuksiin. Oman ja vihollisen tykist\u00f6n toiminnasta olen saanut tietoa my\u00f6s Kentt\u00e4tykist\u00f6rykmentti 12:n (KTR 12) ja Raskas Patteristo 13:n (Rask.Psto 13) sotap\u00e4iv\u00e4kirjoista.<\/p>\n<p>Tarkin ja tuorein kuvaus taistelun kulusta Munalla sis\u00e4ltyy iskuosastoa siell\u00e4 johtaneen 20-vuotiaan v\u00e4nrikki, sittemmin luutnantti Pauli Vuorisen tekem\u00e4\u00e4n taistelukertomukseen, jonka liitteen\u00e4 on laatimani piirros Munan taisteluhaudoista ja vastahy\u00f6kk\u00e4yksen vaiheista. Osa yksityiskohdista on per\u00e4isin tuolloiseen taskuallakkaani tuoreeltaan tekemist\u00e4ni merkinn\u00f6ist\u00e4, aseveljieni kanssa k\u00e4ymist\u00e4ni keskusteluista sek\u00e4 l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4ni ja saamistani kirjeist\u00e4 tammi- ja helmikuulta 1944.<\/p>\n<p>K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni ei ole ollut neuvostoliittolaisia tietol\u00e4hteit\u00e4. Erityisen kiintoisia olisivat olleet niiden maininnat hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmasta ja -valmisteluista sek\u00e4 taisteluosaston vahvuudesta ja tappioista.<\/p>\n<p><strong>Tukikohta vihollisen k\u00e4siin<\/strong><\/p>\n<p>Keskiviikkona 19. tammikuuta s\u00e4\u00e4 oli leuto ja pilvinen. Illansuussa alkoi ilmaantua sumua. III\/JR 57:st\u00e4, jonka komentajana oli kapteeni B.H. (Heikki) Wikki, oli vuorollaan reserviss\u00e4 9. komppania l\u00e4hell\u00e4 pataljoonan esikuntaa. Etulinjassa olivat 10. K Karotissa, jonka tukikohtia olivat Munan lis\u00e4ksi Silta, Ryteikk\u00f6 ja Ranta, sek\u00e4 11. K Askissa.<\/p>\n<p>Kello 14.30 vihollinen aloitti raskailla aseilla yhtaikaisesti eritt\u00e4in kiivaan tulen ampuen rykmentin arvion mukaan sen lohkolle noin puolen tunnin aikana 6 500 kranaattia. Etulinjaan kohdistui p\u00e4\u00e4asiassa suorasuuntaus- ja jalkav\u00e4kiaseiden tulta.<\/p>\n<p>KTR 12:n arvion mukana vihollisen raskas tykist\u00f6 ampui 1 100 ja kevyt tykist\u00f6 1 400 laukausta. Panssaritorjuntatykit ampuivat arviolta 2 500 ja kranaatinheittimet 1 200 laukausta.<\/p>\n<p>Oman tykist\u00f6n tulitus oli v\u00e4h\u00e4isempi mutta silti merkitt\u00e4v\u00e4: I\/KTR 12 ja Rask.Psto 25 ampuivat torjuntaan ja jalkav\u00e4en raskaiden aseiden vaientamiseen 748+151 ja 225+126 laukausta sek\u00e4 Rask.Psto 13 vastatykist\u00f6toimintaan 107 laukausta. Rykmentin heittimet ampuivat 335 raskasta ja l\u00e4hes 2 000 kevytt\u00e4 kranaattia.<\/p>\n<p>Kranaattituli katkoi pahoin sek\u00e4 jalkav\u00e4en ett\u00e4 tykist\u00f6n viestiyhteyksi\u00e4. Rykmentill\u00e4 ei ollut vakinaista radioverkkoa. Tykist\u00f6n tulenjohtoradiot olivat taaempana koulutusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja saatiin paikalle vasta my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla. Kaiken t\u00e4m\u00e4n johdosta jalkav\u00e4ki joutui eritt\u00e4in paljon turvautumaan taistelul\u00e4hettien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yhteydenpidon vaikeuksista huolimatta tykist\u00f6n tulitoiminta oli ansiokasta. Vankitietojen mukaan tykist\u00f6mme tuli esti vihollista tuomasta paikalle lis\u00e4voimia ja ampumatarvikkeita.<\/p>\n<p>Osin lumen peitossa ja tulituksen suojaamana vihollisen parin sadan miehen iskuosasto nousi Munan etel\u00e4rinnett\u00e4 ja pureutui tukikohdan taisteluhautoihin. Osasto pystytti tukikohdan kaakkoisk\u00e4rkeen punalipun, jonka viereen vihollisen tulivalmistelun viimeiset kranaatit iskiv\u00e4t.<\/p>\n<p>Munaa puolusti joukkue 10.\/JR 57:st\u00e4. Torjuessaan ylivoimaista vihollista saivat saarrettuina surmansa tukikohdan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, luutnantti Arno Sahama (24), joka oli vastik\u00e4\u00e4n tullut rintamalle koulutuskeskuksesta ja ottanut teht\u00e4v\u00e4n vastaan edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja suodenniemel\u00e4inen kersantti Leo Olavi Juusela (31) pataljoonan kranaatinheitinjoukkueesta. Samalla haavoittui kiikkalainen 10. K:n kersantti Paavo Ala-Hoipo (29) niin vaikeasti, ett\u00e4 kuoli samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kentt\u00e4sairaalassa.<\/p>\n<p>Vihollisen iskuosastoon kuului muun muassa kiv\u00e4\u00e4rikomppania, osa automaattiasekomppaniasta ja tiedustelujoukkue sek\u00e4 pioneerej\u00e4 ja viestimiehi\u00e4. Osastoa oli perusteellisesti valmennettu nimenomaan t\u00e4h\u00e4n yritykseen kuukauden verran. Hy\u00f6kk\u00e4yksen t\u00e4rkeytt\u00e4 osoitti my\u00f6s se, ett\u00e4 23. Armeijan komentaja, kenraalimajuri Aleksandr Tsherepanov oli saapunut etulinjaan sit\u00e4 seuraamaan.<br \/>\nKello 15.20 toi 10. K:n taistelul\u00e4hetti pataljoonan esikuntaan tiedon, ett\u00e4 Muna oli vihollisen hallussa ja ett\u00e4 se tuo sinne lis\u00e4\u00e4 voimia. Vihollisen tulivalmistelun alkaessa pataljoonien komentajat ja komppanianp\u00e4\u00e4llik\u00f6t olivat taaempana rykmentin komentajan puhuttelussa, josta he kohta palasivat omille komentopaikoilleen ja yksik\u00f6ihins\u00e4.<\/p>\n<p>Kello 15.50 v\u00e4nrikki Pauli \u0094Pate\u0094 Vuorinen antoi komppanialle k\u00e4skyn valmistautua mahdolliseen vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen. Klo 16.15 h\u00e4n sai komppanianp\u00e4\u00e4llik\u00f6lt\u00e4, luutnantti Mauno K\u00e4\u00e4v\u00e4lt\u00e4 (23) k\u00e4skyn vied\u00e4 vastaiskuosasto 10. K:n takamaastoon, jonne se saapui kello 16.35 ja josta k\u00e4sin se miehitti V\u00e4lin ja Suopohjan uhanalaisen v\u00e4limaaston.<\/p>\n<p><strong>Ripe\u00e4sti vastaiskuun<\/strong><\/p>\n<p>III\/JR 57:n komentajana kapteeni Wikki ilmoitti kello 17.25 p\u00e4\u00e4tt\u00e4neens\u00e4, ett\u00e4 Munalle tehd\u00e4\u00e4n vastahy\u00f6kk\u00e4ys heti, kun kello 17.40 alkavaksi suunniteltu tykist\u00f6valmistelu on p\u00e4\u00e4ttynyt. Eversti Valkama, joka tuolloin oli 15.D:n komentajan viransijainen, hyv\u00e4ksyi Wikin ratkaisun kello 17.30. Aiemmin oli rykmentin ja divisioonan komentajien kesken ollut puhetta siit\u00e4, ett\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4ys alkaisi seuraavan p\u00e4iv\u00e4n aamuh\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Klo 18.00 v\u00e4nrikki Vuorinen sai luutnantti K\u00e4\u00e4v\u00e4lt\u00e4 k\u00e4skyn ryhty\u00e4 9. K:n III joukkueen voimin vastaiskuun Munan takaisin valtaamiseksi ja miehitt\u00e4miseksi. Kello 18.25 joukkue saavutti v\u00e4litavoitteeksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn kumpareen Suopohjan edustalla ja kello 18.30 Munan takarinteen tyven. Siin\u00e4 joukkue jaettiin kolmeksi ryhm\u00e4ksi, joista kukin sai vy\u00f6rytett\u00e4v\u00e4kseen yhden kolmesta rinnakkaisesta taisteluhaudasta ja niist\u00e4 erkanevista yhdyshaudoista. Oikealla ryhm\u00e4\u00e4 johti v\u00e4\u00e4peli Aimo Rantanen (26), keskell\u00e4 ylikersantti Uuno Koskilinna (27) ja vasemmalla kersantti Esko Keskinen (23).<\/p>\n<p>Keskimm\u00e4inen ryhm\u00e4 selvitti juosten jyrk\u00e4t rinneportaat ja pureutui taisteluhaudan alkup\u00e4\u00e4h\u00e4n. My\u00f6s oikealla p\u00e4\u00e4stiin pureutumaan taisteluhaudan alkuun sen j\u00e4lkeen, kun kumpaakin taisteluhautaa hallinnut vihollisen pikakiv\u00e4\u00e4ri oli tuhottu. Syntynytt\u00e4 tilannetta k\u00e4ytti hyv\u00e4kseen my\u00f6s Keskisen ryhm\u00e4 ja aloitti vy\u00f6rytyksen vasemmalla. Oikealla vy\u00f6rytys keskeytyi sen johdosta, ett\u00e4 taisteluhaudassa oli miinoitus. Siin\u00e4 v\u00e4\u00e4peli Rantanen haavoittui vaikeasti, jolloin alikersantti Jorma Ketonen (27) otti ryhm\u00e4n johtoonsa.<\/p>\n<p>Kello 18.45 v\u00e4nrikki Vuorinen ilmoitti luutnantti K\u00e4\u00e4v\u00e4lle, joka oli tkk V\u00e4liss\u00e4, ett\u00e4 osasto on pureutunut Munalle. Vasen ryhm\u00e4 oli tuolloin vy\u00f6rytt\u00e4nyt taisteluhautaa 50 ja keskiryhm\u00e4 20 metri\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Kovaa vastarintaa<\/strong><\/p>\n<p>Vihollinen, joka oli ehtinyt saada vereksi\u00e4 voimia ja lis\u00e4aseita, k\u00e4vi kello 19.05 vasemmalla voimakkaaseen vastaiskuun kasapanoksia ja k\u00e4sikranaatteja k\u00e4ytt\u00e4en sek\u00e4 onnistui ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n siell\u00e4 vy\u00f6rytt\u00e4neen ryhm\u00e4n taisteluhaudasta kukkulan juurelle saakka. My\u00f6s keskihaudassa vihollinen sai tungetuksi Koskilinnan ryhm\u00e4\u00e4 hieman taaemmaksi, mutta k\u00e4sikranaateilla ja konepistoolitulella etenemisyritys saatiin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n l\u00e4hes alkuunsa.<\/p>\n<p>Kymmenisen minuuttia my\u00f6hemmin v\u00e4nrikki Vuorinen oli saanut vet\u00e4ytyneen ryhm\u00e4n uudelleen j\u00e4rjestykseen ja varmistamaan vasemmanpuolisen taisteluhaudan pysymisen sen hallussa. Samaan aikaan luutnantti K\u00e4\u00e4p\u00e4 toi V\u00e4lin kautta Munalle kersantti Aarre Kulkin (30) johtaman 13 miehen ryhm\u00e4n joka jaettiin keskelle ja oikealle. Vy\u00f6rytys aloitettiin uudelleen vasemmalla ja keskell\u00e4 sek\u00e4 keskelt\u00e4 oikealle johtavassa ensimm\u00e4isess\u00e4 yhdyshaudassa. Vy\u00f6rytys kuitenkin keskeytyi k\u00e4sikranaattien ehtymiseen, ja ryhm\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t varmistamaan saavuttamiaan asemia.<\/p>\n<p><strong>Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa1944<\/strong><\/p>\n<p>Vihollisen saadessa Munan haltuunsa olin 9. K:n reservialueella komppanian II joukkueen johtajana, mutta jo kello 16.15 minut m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin johtamaan pataljoonan j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkuetta, jonka johtaja, luutnantti Timo Koivu oli lomalla. J\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkue siirtyi pataljoonan esikunnan alueelta Suopohjaan.<\/p>\n<p>Sain k\u00e4skyn nimet\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueesta 15 miest\u00e4 johtamaani osastoon, joka siirtyy Munalle ja yhtyy vastaiskuun. Kysyin, onko l\u00e4ht\u00f6\u00f6n vapaaehtoisia. Heit\u00e4 oli hetkess\u00e4 yllin kyllin. Turvauduin valinnassa ryhm\u00e4njohtajien apuun.<\/p>\n<p>Osastoni nousi Munalle kello 20.05. Toimme mukanamme runsaasti k\u00e4sikranaatteja, joista oli pulaa ja joita tiedettiin edelleen heitett\u00e4v\u00e4n tiuhaan. Osastosta jaettiin ryhm\u00e4 keskihautaan ja toinen oikealle, jossa johdin vy\u00f6rytyst\u00e4. Saimme heti k\u00e4skyn jatkaa viipym\u00e4tt\u00e4 vy\u00f6rytyst\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00e4sikranaattien j\u00e4lleen loppuessa vy\u00f6rytys pys\u00e4htyi oikealla ja keskell\u00e4. Tuolloin oli noissa suunnissa edetty noin 50 metri\u00e4. Tilanne parani kello 21.14, jolloin luutnantti K\u00e4\u00e4p\u00e4 toi V\u00e4list\u00e4 Munalle ryhm\u00e4n verran 10. K:n miehi\u00e4. He toivat lis\u00e4\u00e4 k\u00e4sikranaatteja ja saivat k\u00e4skyn huolehtia jatkuvasti niiden riitt\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n<p>Voimavarojen vahvistuttua vy\u00f6rytysurakka alkoi uudelleen oikealla ja keskell\u00e4 sek\u00e4 jatkui niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 Koskilinnan ryhm\u00e4 ja johtamani j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueen miehet saivat yhteyden keskustassa olevassa poikkihaudassa.<\/p>\n<p>Poikki- eli yhdyshaudat aiheuttivat sen uhan, ett\u00e4 heitetyt kranaatit ja k\u00e4siaseiden tuli voivat vahingossa kohdistua my\u00f6s omiin miehiin, jotka taistelun tuoksinassa ja pime\u00e4ss\u00e4 eiv\u00e4t pystyneet katsein erottamaan omia ja vihollisia toisistaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi oli huutamalla ilmaistava, miss\u00e4 kulloinkin mentiin. Sen v\u00e4ltt\u00e4miseksi, ett\u00e4 vihollinen yritt\u00e4isi \u00e4\u00e4niharhautusta, k\u00e4ytettiin taisteluhuutoja, joita ven\u00e4l\u00e4isten oli vaikea j\u00e4ljitell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa 9. K:n korpraali Kauko Ihalainen (21), joka oli Pauli Vuorisen ja minun koulu- ja suojeluskuntakumppani Lappeenrannasta, valitsi huudoiksi sanat K\u00e4r\u00e4v\u00e4 ja Yhdysolut. Ne osoittautuivat ven\u00e4l\u00e4isille ylivoimaisiksi. Heid\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4misyrityksens\u00e4 yltiv\u00e4t huvittamaan meit\u00e4 tiukoissakin paikoissa.<\/p>\n<p><strong>Loppurytin\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Kello 21.15 v\u00e4nrikki Vuorinen sai tiedon, ett\u00e4 luutnantti K\u00e4\u00e4p\u00e4 oli haavoittunut Munan takamaastossa, ja johti 9. komppaniaa, kunnes K\u00e4\u00e4v\u00e4lle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin sijainen.<\/p>\n<p>Vasemman ja keskihaudan ryhm\u00e4t saivat kesken\u00e4\u00e4n yhteyden kello 22.15, jolloin siis koko Munan vasen puolisko oli puhdistettu vihollisista.<\/p>\n<p>Etuoikealla jatkui konepistoolein, k\u00e4sikranaatein ja kasapanoksin k\u00e4yty taistelu vihollisen voimakasta ja sitke\u00e4\u00e4 vastarintapes\u00e4kett\u00e4 vastaan. Sen tueksi taempana olleet punasotilaat ampuivat meit\u00e4 kohti my\u00f6s kiv\u00e4\u00e4rikranaatteja.<\/p>\n<p>Vuorokauden l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan iskuosasto sai viimeisen miesvahvistuksen. Kello 23.15 saapui Munalle rykmentin reservin\u00e4 olevan I pataljoonan 1. komppaniasta kaksi ryhm\u00e4\u00e4, jotka v\u00e4nrikki Vuorinen m\u00e4\u00e4r\u00e4si k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni oikealla sivustalla. Annoin k\u00e4skyn vy\u00f6rytyksen jatkamisesta vahvistunein voimin. Ensin osastoni kokonaisuudessaan vy\u00f6rytti urakasta j\u00e4ljell\u00e4 olevan osan p\u00e4\u00e4hautaa. Sen j\u00e4lkeen jaoin osaston kahtia. J\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja yksi t\u00e4ydennyser\u00e4n ryhm\u00e4 vy\u00f6ryttiv\u00e4t johdollani vastarintapes\u00e4kkeen vasemman puolen sek\u00e4 yksi ryhm\u00e4 ylikersantti Tauno Hongiston (27) johtamana kasapanoksia k\u00e4ytt\u00e4en pes\u00e4kkeen oikean puolen.<\/p>\n<p>Lopputaistelu jatkui vaihtelevana ja kiivaana torstain, tammikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n alkutunneille saakka. Saimme vastarintapes\u00e4kkeen t\u00e4ysin tuhotuksi kello 01.25.<\/p>\n<p>V\u00e4nrikki Vuorisen taistelukertomuksen mukaan vastaiskuun osallistui Munalla 9.\/JR 57:st\u00e4, II pataljoonan j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueesta, 1.\/JR 57:st\u00e4 ja tykist\u00f6n tulenjohtueesta yhtyeens\u00e4 79 taistelijaa, joista 16 oli aliupseereita.<\/p>\n<p>Vastaiskun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Vuorinen antoi osastolle k\u00e4skyn tukikohdan pit\u00e4misest\u00e4 miehitettyn\u00e4 aamuun asti sek\u00e4 l\u00e4hetti kello 01.30 pataljoonan komentajalle ilmoituksen, ett\u00e4 tukikohta Muna on lopullisesti hallussamme. Kello 01.40 Vuorinen sai pataljoonan komentajalta kirjallisen ohjeen tukikohdan hallussa pit\u00e4misest\u00e4 ja aamulla tapahtuvasta miehist\u00f6n vaihdosta. Kello 01.45 Vuorinen l\u00e4hetti pataljoonan komentopaikalle viet\u00e4v\u00e4ksi vastaiskun yhteydess\u00e4 saadun vangin. Muita elossa olevia vihollisia ei taisteluhautoihin j\u00e4\u00e4nytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kello 02.30 iskuosasto sai teet\u00e4. Siihen asti oli ollut tultava toimeen puolelta p\u00e4ivin sy\u00f6dyn lounaan varassa, jota olivat saattaneet t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 leip\u00e4laukussa patruunalippaiden ohella tai asetakin taskussa olleet n\u00e4kkileiv\u00e4n palaset..<\/p>\n<p>Y\u00f6n aikana l\u00e4hetettiin Munalla kaatuneet aseveljet matkalle kohti kaatuneiden evakuoimiskeskusta sek\u00e4 kuljetettiin haavoittuneet joutuisasti saamaan hoitoa.<\/p>\n<p>Kello 07.30 saapui Munalle suodenniemel\u00e4isen v\u00e4nrikki Sakari Mikkolan (20) johtama joukkue 1.\/JR 57:st\u00e4 ja vaihtoi taisteluosaston tukikohdasta kello 08.00.<\/p>\n<p><strong>Tappiot<\/strong><\/p>\n<p>Munalla taisteluosastosta kaatuivat 20. tammikuuta 9. K:n forssalainen sotamies Pentti Saariluoto, joka olisi seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4nyt 20 vuotta, ja 1. K:n huittislainen korpraali Aarne Vahela (21). Osastosta haavoittuivat 9. K:n v\u00e4\u00e4peli Rantanen, joka kuoli haavoihinsa 22. helmikuuta, kersantti Mauno M\u00e4kinen (30) ja korpraali Oiva M\u00e4kinen (28).<\/p>\n<p>Vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 ja sen tulivalmistelussa, taisteluosaston vastaiskussa ja Munan l\u00e4hitukikohdassa kaatui 19. ja 20. tammikuuta I P:sta kaksi miest\u00e4, III P:sta yksi upseeri, kaksi aliupseeria ja kuusi miest\u00e4 sek\u00e4 14.\/JR 57:st\u00e4 yksi aliupseeri ja yksi mies. Yhteens\u00e4 kaatuneita oli 13, joista kolme oli kentt\u00e4sairaalassa menehtyneit\u00e4 haavoittuneita.<\/p>\n<p>Haavoittuneita oli I P:sta kaksi ja III P:sta 22 sek\u00e4 14.\/JR 57:st\u00e4 yksi, yhteens\u00e4 25. Kadonneita oli yksi. Rykmentin henkil\u00f6tappioiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli siis 39.<\/p>\n<p>Vihollisen tappioista ei ole tarkkoja tietoja. V\u00e4nrikki Vuorisen taistelukertomuksessa arvioidaan taisteluosaston aiheuttamiksi tappioiksi 50-60 miest\u00e4. Rykmentin taistelukertomuksen mukaan vihollisen todetut tappiot olivat seuraavat: Munan taisteluhaudoissa 20 ja kukkulan l\u00e4himaastossa 20-30 eli yhteens\u00e4 40-50 kaatunutta. Rykmentin monistettu lehti Tiikeri kertoi 27.1. vihollistappioista seuraavasti: \u0094Yli 20 vihollista uinui ikuista unta Munan pirstotuissa haudoissa ja useita kymmeni\u00e4 saavutti matkansa p\u00e4\u00e4n tukikohdan edustalla murhaavasta ja taidokkaasti johdetusta tykist\u00f6tulestamme tai meik\u00e4l\u00e4isten keveiden aseiden luodeista.\u0094 Kentt\u00e4lehti Tapparan tappiouutinen 22.1. oli seuraava: \u0094Tukikohtaan j\u00e4i 20 ja sen edest\u00e4 laskettiin 40 kaatunutta vihollista. Kokonaistappiot nousevat todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4hemm\u00e4s 100 kaatuneeseen.\u0094<\/p>\n<p>Tietenkin vihollisia my\u00f6s haavoittui sek\u00e4 Munalla ett\u00e4 sen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ammuksia kului kosolti<\/strong><\/p>\n<p>Joukkomme ampuivat Munan taistelutilanteessa tammikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n aamuun asti vihollisen asemiin tietenkin sek\u00e4 jalkav\u00e4en ett\u00e4 tykist\u00f6n asein. Taisteluosaston lis\u00e4ksi jalkav\u00e4en kevyill\u00e4 aseilla tulittivat vihollista etenkin Munan naapuritukikohdat, joiden yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli est\u00e4\u00e4 vihollisen liikkuminen ja huollon kulku etulinjan ja Munan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Rykmentin lohkolla joukkomme k\u00e4yttiv\u00e4t kyseisen\u00e4 aikana yli 54 000 kiv\u00e4\u00e4rin patruunaa, 57 000 konepistoolin patruunaa ja runsaat 1 000 k\u00e4sikranaattia. Pimeys ja merkinanto vaativat 600 valopistoolin patruunaa.<\/p>\n<p>Valtaosa konepistoolin patruunoista k\u00e4ytettiin Munan taisteluhautoja vy\u00f6rytett\u00e4ess\u00e4, jossa niill\u00e4 ammuttiin 30 000 laukausta. Kiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 ei ollut tilaa eik\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tehoa Munan taisteluhaudoissa, mink\u00e4 vuoksi niiden patruunakulutus j\u00e4i 2 500:aan. Erilaisia k\u00e4sikranaatteja Vuorisen taistelukertomus ilmoittaa k\u00e4ytetyn 1 300, siis enemm\u00e4n kuin rykmentin esikunta katsoi kulutetun. Valopistoolin patruunoita \u0094munalaiset\u0094 ampuivat taivaalle 250. Vuorisen laskelman mukaan k\u00e4siaseiden patruunoita kului taistelun aikana keskim\u00e4\u00e4rin noin 70 minuutissa ja k\u00e4sikranaatteja heitettiin kolme minuutissa. Osa ammuksista ja k\u00e4sikranaateista otettiin taistelun aikana viholliselta, jolta saatiin muutakin sotasaalista, muun muassa aseita ja radiolaitteita. N\u00e4in jotkut p\u00e4\u00e4siv\u00e4t korvaamaan kiv\u00e4\u00e4rins\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 konetuliaseella.<\/p>\n<p>Vy\u00f6rytys oli siis ratkaisevasti sen varassa, ett\u00e4 taisteluosastolla oli kauttaaltaan, kaikissa taisteluhaudoissa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n konepistoolin patruunoita ja k\u00e4sikranaatteja. Niiden puute tai viiv\u00e4styminen est\u00e4isi etenemist\u00e4 ja aiheuttaisi vaaratilanteita. Komppanian ja pataljoonan vastuuhenkil\u00f6iden oli siis huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 vy\u00f6rytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t joutuisi turhaan huutamaan patruuna- ja k\u00e4sikranaattit\u00e4ydennyst\u00e4 vierelleen ja selk\u00e4ns\u00e4 taakse. Patruunat oli tietenkin saatava lippaisiin sy\u00f6tettyin\u00e4, mink\u00e4 vuoksi Munan takarinteen korsussa ja sen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli miehi\u00e4, jotka kaiken aikaa t\u00e4yttiv\u00e4t lippaita sek\u00e4 pist\u00e4ytyiv\u00e4t kantamassa niit\u00e4 ja k\u00e4sikranaatteja vy\u00f6rytysryhmille.<\/p>\n<p>Henkil\u00f6kohtaiset heittoaseemme olivat valtaosin suomalaisia munak\u00e4sikranaatteja, joita heittelin Munalla satakunta. Kranaatti saatiin nopeasti heittokuntoon ly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 iskurivartta esimerkiksi taisteluhaudan verhousriukuun. Kun ne tuolloin olivat lumisia tai j\u00e4isi\u00e4 ja siis liukkaita, valitsin ly\u00f6ntikohteeksi oikean reiteni sis\u00e4syrj\u00e4n. P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme Munalta lepoon tunsin reidess\u00e4 kovaa kipua, ja kun vedin flanellihousut kinttuihin, huomasin, ett\u00e4 reisi oli iskuistani pahoin mustelmilla. P\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 jos vastedes joudun heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u0094munia\u0094 taisteluhaudassa, kiinnit\u00e4n reiteeni laudanp\u00e4tk\u00e4n tai muun suojuksen.<\/p>\n<p>Heitt\u00e4m\u00e4mme k\u00e4sikranaatit n\u00e4yttiv\u00e4t lent\u00e4v\u00e4n hyvin perille. T\u00e4st\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 moni meist\u00e4 oli harjaantunut tarkaksi ja kest\u00e4v\u00e4ksi heitt\u00e4j\u00e4ksi pes\u00e4palloa pelatessaan ja suojeluskunnan harjoituksissa.<\/p>\n<p><strong>Varotoimia<\/strong><\/p>\n<p>Muna-kukkulan sijainti ja merkitys sek\u00e4 vihollisen tulivalmistelun voimakkuus ja valtausosaston tehokkuus antoivat aihetta olettaa tilanteen voivan vaikeutuvan ja aiheuttavan uusia uhkia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi pataljoonan , rykmentin, divisioonan ja Kannaksen ryhm\u00e4n esikunnissa ryhdyttiin 19. tammikuuta toimiin sen varalta, ett\u00e4 Munaa ei saataisi vallatuksi takaisin muodostetun taisteluosaston ja muiden III\/JR 57:n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin voimin.<\/p>\n<p>III\/JR 57:n komentaja esitti19.1. kello 15.30 15. divisioonan esikunnalle puhelimitse pyynn\u00f6n saada ilmavoimien tukea. Klo 16.07 tuli vastaus: \u0094Lekoja ei saada\u0094. Ehk\u00e4p\u00e4 joistakin l\u00e4hteist\u00e4 joskus ilmenee ep\u00e4\u00e4misen syy.<\/p>\n<p>Pioneeripataljoona 31:n (Pion.P 31) 1. komppania sai kello 16.10 k\u00e4skyn, ett\u00e4 yhden pioneerijoukkueen on ilmoittauduttava I\/JR 57:n komentopaikassa majuri Vasamalle.<\/p>\n<p>I\/KTR 9:n komentaja ilmoitti kello 16.39 III\/JR 57:n esikuntaan, ett\u00e4 h\u00e4n toimii tykist\u00f6ryhm\u00e4n komentajana sek\u00e4 ett\u00e4 sulut Munan ja Suopohjan v\u00e4liin ovat valmiina ja valmistelut Munan takaisin valtaamiseksi ovat k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n<p>15. DE:n esikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ilmoitti kello 17.45 III\/JR 57:n komentajalle, ett\u00e4 reserviss\u00e4 oleva II\/JR 58 on valmiina l\u00e4htem\u00e4\u00e4n eteen divisioonan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuljetuksella ja ett\u00e4 pataljoonan siirt\u00e4misen tarvitaan kaksi tuntia. II\/JR 58:n yhdysupseeri ilmoittautui III\/JR 57:n esikunnassa kello 19.30.<\/p>\n<p>III\/JR 57:n komentaja pyysi kello 23.20 liekinheittimi\u00e4. Niit\u00e4 katsottiin tarvittavan Munan oikeassa k\u00e4rjess\u00e4 olevan vastarintapes\u00e4kkeen nujertamiseen. Kello 23.30 divisioonan pioneerikomentajalta tilattiin kolme liekinheitint\u00e4 miehist\u00f6ineen. Ne saapuivat 20.1. kello 03.02. Munan juurelle, jossa lepoon p\u00e4\u00e4sev\u00e4t Munan valtaajat saivat aamulla n\u00e4hd\u00e4 heitinlaatikot. Muistan keskustelleemme siit\u00e4, kuinka r\u00e4v\u00e4k\u00e4sti vastarinnan murtaminen olisi sujunut, jos edell\u00e4mme olisi kulkenut liekinheitin, ja millaista j\u00e4lke\u00e4 olisi tuolloin haudan pohjalle eteemme syntynyt.<\/p>\n<p><strong>Ensimm\u00e4inen johtamisteht\u00e4v\u00e4 taistelussa<\/strong><\/p>\n<p>Tulin oppilaaksi Upseerikoulun 57. kurssille 9.7.1943 alikersanttina Rajaj\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 2:sta, jossa toimin ryhm\u00e4njohtajana. Kurssi p\u00e4\u00e4ttyi 23.12.1943. Minun arvioitiin olevan sopiva kiv\u00e4\u00e4rijoukkueen johtajaksi.<\/p>\n<p>Kurssiloman j\u00e4lkeen sain vuoden 1944 alkaessa Henkil\u00f6t\u00e4ydennyskeskuksessa Viipurissa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen ilmoittautua JR 57:n esikunnassa. Siell\u00e4 minut m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin rykmentin III pataljoonan 9. komppaniaan, jossa ilmoittauduin 2. tammikuuta. Sain johdettavakseni kiv\u00e4\u00e4rijoukkueen, jonka l\u00e4hes kaikki miehet olivat satakuntalaisia. Olin upseerikokelas, joka arvoasteikossa sijoittui ylikersantin ja kersantin v\u00e4liin, mutta voitiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 johtamaan my\u00f6s sellaista joukkuetta, jonka varajohtaja oli ylikersantti. N\u00e4in tehtiin minunkin kohdallani.<\/p>\n<p>Sain johtamisteht\u00e4v\u00e4n Munan takaisin valtaamiseen muodostetussa taisteluosastossa yll\u00e4tt\u00e4en ja melko lailla kylmilt\u00e4\u00e4n. Olin 20-vuotias, komppanian nuorimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Olin tullut komppaniaan vasta vajaat kolme viikkoa aikaisemmin. En tuntenut yht\u00e4k\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueen miest\u00e4. En ollut aiemmin toiminut ryhm\u00e4\u00e4 suuremman joukon esimiehen\u00e4 enk\u00e4 johtanut ryhm\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n varsinaisessa taisteluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>UK 57:n kokelaat ylennettiin v\u00e4nrikeiksi helmikuun lopussa1944. Koulun johdon kurssijulkaisussa esitt\u00e4m\u00e4n mukaan nuo kokelasajan kaksi kuukautta oli tarkoitettu t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aukko, joka j\u00e4\u00e4 nuoren upseerin peruskoulutuksen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 olevan upseeriarvon ja rintamajohtajan kunniakkaan teht\u00e4v\u00e4n v\u00e4liin. \u0094T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4misty\u00f6, kokemusper\u00e4inen johtajataito rintamalla on elett\u00e4v\u00e4 ja hankittava yksin, seisten omilla jaloilla ja nojautuen vain omaan aivoty\u00f6h\u00f6n.\u0094<\/p>\n<p>Kun omaa kokemusaukkoani nyt t\u00e4ytettiin vaativalla johtamisteht\u00e4v\u00e4ll\u00e4, ep\u00e4onnistumisen riski\u00e4 pienensi se, ett\u00e4 puutteideni vastapainona olivat johdettavaksi saamieni miesten, pataljoonan j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueen vapaaehtoisten koetellut taito, kunto, taistelutahto ja velvollisuudentunto. Joukkuetta oli jatkosodan alusta saakka johtanut ja koulinut luutnantti Timo Koivu, joka oli taitava, rauhallinen, is\u00e4llinen ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen esimies. H\u00e4nen johdollaan joukkue oli t\u00e4ytt\u00e4nyt saamansa taisteluteht\u00e4v\u00e4t ripe\u00e4sti ja v\u00e4hin tappioin. Olin iloinen ja ylpe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sain johtaa n\u00e4it\u00e4 miehi\u00e4, joihin tiesin voivani luottaa. Luutnantti Koivu nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 21.12.1944.<\/p>\n<p>Upseerikoulun opetuksen lujittamalta henkiselt\u00e4 ja fyysiselt\u00e4 perustalta luotin siihen, mit\u00e4 kokenut ja arvostettu kouluttaja, majuri Kaarlo (Kalle) Saurama UK 57:n kurssijulkaisussa meille vakuutti rintamateht\u00e4v\u00e4n merkityksest\u00e4: \u0094Vastuu ja paino nuorilla hartioilla on toinen kuin ennen, mutta sen vastuun ja painon alta syntyy my\u00f6s ensimm\u00e4inen, todellinen johtajan suoritus ja ty\u00f6n iloa &#8212; Tulikasteensa luottamus saa taisteluhaudassa, miss\u00e4 johtajan ehk\u00e4 alkuun on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei ole \u00b4Pekkaa pahempi\u00b4 silloinkaan , kun kyseess\u00e4 on mieskohtainen taistelu.&#8211; Kun t\u00e4llainen johtajavaltakirja kerran on lunastettu, sen kestoaika on varsin pitk\u00e4. T\u00e4m\u00e4n on sodassa kokenut moni johtaja.\u0094<\/p>\n<p>Min\u00e4kin sain sen kokea. Vaikka en Munalla johtanutkaan omaa joukkuettani, vaan miehi\u00e4, joita en sen koommin saanut johdettavikseni, saatoin sek\u00e4 Lempaalan asemasodassa ett\u00e4 kes\u00e4n 1944 torjuntataisteluissa Raudussa, Kiviniemess\u00e4, Vuokselassa ja Vuosalmella havaita, ett\u00e4 johtamisteht\u00e4v\u00e4 Munan vastahy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 oli luonut luottamusta my\u00f6s oman joukkueen ja esimiesten parissa.<\/p>\n<p><strong>Maaliskuun \u0094kertausharjoitus\u0094<\/strong><\/p>\n<p>Tietenkin Munan \u0094kahinasta\u0094 k\u00e4ytiin omissa joukoissa j\u00e4lkipuintia. Tukikohdassa vieraili yleis- ja erityiskomentajia Kannaksen joukkojen kaikilta organisaatiotasoilta. Etenkin JR 57:n esikunnassa eriteltiin toimintaa ja pohdittiin, miss\u00e4 olisi korjaamisen sijaa. Huolta kannettiin eritoten viestiyhteyksien saamisesta varmemmiksi ja vihollisen tulta siet\u00e4viksi.<\/p>\n<p>Munan vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kertasivat ja pohtivat tietysti my\u00f6s siihen osallistuneet miehet. T\u00e4llainen tarkastelu oli tarpeen my\u00f6s sit\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en, ett\u00e4 vihollinen saattaisi uusia valtausyrityksens\u00e4 sek\u00e4 ett\u00e4 voisimme tuolloin olla joko tukikohtaa puolustamassa tai sit\u00e4 takaisin ottamassa tahi n\u00e4it\u00e4 toimia l\u00e4helt\u00e4 tukemassa.<\/p>\n<p>Vihollinen uusi yrityksen vallata Muna jo runsaan parin kuukauden kuluttua, 27. maaliskuuta. V\u00e4nrikki Vuorinen ja min\u00e4 &#8211; vajaa kuukausi sitten v\u00e4nrikin \u0094napit\u0094 saaneena &#8211; jouduimme \u0094kertausharjoitukseen\u0094 Munan pit\u00e4misest\u00e4 hallussamme. T\u00e4ll\u00e4 kertaa emme l\u00e4hteneet taisteluun reserviasemista, vaan olimme joukkueinemme tilanteessa mukana alusta pit\u00e4en. Vuorinen oli n\u00e4et tuolloin tkk Munan ja min\u00e4 tkk V\u00e4lin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Vuorinen tunsi Munan taisteluhaudat ja tiesi, miten niiss\u00e4 on toimittava. Min\u00e4 puolestani tiesin tammikuun kokemuksista, kuinka t\u00e4rke\u00e4 osuus V\u00e4lin miesten tulella on hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n tuhoamisessa ja h\u00e4iritsemisess\u00e4. Etuinamme olivat siis sek\u00e4 taistelumaaston ja -toimien tuntemus ett\u00e4 miestemme tuttuus ja luottamus toisiimme.<\/p>\n<p>Kello 06.00 alkoi vihollinen kiivaasti tulittaa asemiamme Karotin alalohkolla pst-tykeill\u00e4, kranaatinheittimill\u00e4 ja kentt\u00e4tykist\u00f6ll\u00e4. Tuli kohdistui varsinkin V\u00e4liin ja Munaan sek\u00e4 niiden v\u00e4limaastoon.<\/p>\n<p>Rykmentti arvioi vihollisen ampuneen alkaneessa taistelussa tykist\u00f6ll\u00e4 1200, raskailla heittimill\u00e4 1100, pst-aseilla 500 ja pienoisheittimill\u00e4 340 laukausta. KTR 12 arvioi vihollistulen seuraavaksi: rautatietykill\u00e4 30, raskailla tykeill\u00e4 600, kevyill\u00e4 tykeill\u00e4 1000, heittimill\u00e4 1300 ja pst-tykeill\u00e4 1000 laukausta.<\/p>\n<p>Kello 06.02 ilmoitin komppanianp\u00e4\u00e4llik\u00f6lle, luutnantti K\u00e4\u00e4v\u00e4lle, ett\u00e4 vihollinen liikehtii ja ryhmittyy tukikohtiemme edess\u00e4 olevilla Tolppakukkulalla ja Peltokukkulalla. K\u00e4\u00e4p\u00e4 tilasi tykist\u00f6lt\u00e4 \u0094torjunta Ryteik\u00f6n\u0094.<\/p>\n<p>Olimme jo edellis\u00f6in\u00e4 havainneet V\u00e4list\u00e4 vihollisen liikehtiv\u00e4n my\u00f6s Kytt\u00e4kukkulalla. Lis\u00e4ksi vihollinen oli ampunut iskuja Munalle. Kun nyt havaittiin, ett\u00e4 sielt\u00e4 oli ammuttu punainen valoraketti, tilattiin tukikohdan puolustajien avuksi tykist\u00f6lt\u00e4 ja heittimist\u00f6lt\u00e4 ammuttavaksi my\u00f6s \u0094torjunta Muna\u0094<\/p>\n<p>Vihollisen raskaiden aseiden tuli katkoi j\u00e4lleen puhelinlinjoja. Niinp\u00e4 k\u00e4ytin taistelul\u00e4hetti\u00e4 ilmoittaakseni kello 06.15 komppanianp\u00e4\u00e4llik\u00f6lle, ett\u00e4 olimme juuri havainneet 30-miehisen vihollisosaston kiipe\u00e4v\u00e4n Munan kaakkois- ja etel\u00e4rinnett\u00e4. Koska Munalta ei ollut tullut muita viestej\u00e4 kuin krh-tulenjohtueen h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 tietoja, eik\u00e4 puhelinyhteytt\u00e4 sinne edelleenk\u00e4\u00e4n saatu, komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 l\u00e4hetti kaksi l\u00e4hetti\u00e4 ottamaan yhteytt\u00e4 v\u00e4nrikki Vuoriseen.<\/p>\n<p>Kello 06.25 Munan takana olevan tkk Suopohjan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, luutnantti Bruno L\u00e4hdesuo ilmoitti luutnantti K\u00e4\u00e4v\u00e4lle saaneensa l\u00e4hetill\u00e4\u00e4n Munalta tiedon, ett\u00e4 \u0094ryss\u00e4t ovat tst-haudoissa\u0094. L\u00e4hdesuon k\u00e4skettiin ottaa yhteys Suopohjasta oikealla sijaitsevaan tkk Penniin saadakseen selon, mit\u00e4 siell\u00e4 tiedettiin vihollisen liikkeist\u00e4 Munan l\u00e4nsipuolella sek\u00e4 teroittaakseen valmiutta tukea konekiv\u00e4\u00e4ritulella Munan puolustusta. Samanaikaisesti tilattiin lis\u00e4\u00e4 tykist\u00f6- ja heitintulta Munan eteen tyrehdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vihollistoimia<\/p>\n<p>Klo 06.26 pataljoonan komentaja antoi k\u00e4skyn l\u00e4hireservin l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 Munaan luutnantti Koivun johtamana. Kello 06.30 saapuivat komppanian l\u00e4hetit Munalta ja ilmoittivat, ett\u00e4 tukikohta on kokonaan hallussamme. He kertoivat, ett\u00e4 kohta vihollisen raskaiden aseiden tulen vaimennettua v\u00e4nrikki Vuorinen oli miehitt\u00e4nyt asemat ja tyhjent\u00e4nyt miehill\u00e4\u00e4n tukikohdan vihollisista. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n oli varmistanut tykist\u00f6n torjuntatulen saannin lyhytaaltopuhelimella, jolla sai yhteyden ainoastaan peitenimi Mets\u00e4\u00e4n. Saadun tilannetiedon perusteella peruttiin l\u00e4hireservin l\u00e4ht\u00f6k\u00e4sky, ja luutnantti Koivu sai k\u00e4skyn k\u00e4yd\u00e4 ottamassa selv\u00e4\u00e4 tilanteesta Munassa ja V\u00e4liss\u00e4. Muistan h\u00e4nen k\u00e4yntins\u00e4 V\u00e4liss\u00e4, jossa h\u00e4nen kauttaan saatiin kuulla, ett\u00e4 vihollinen ei ollut saanut Munaa vallatuksi.<\/p>\n<p>Kello 06.35, jolloin vihollisen tykist\u00f6tuli jatkui kiivaana, tulivat l\u00e4hetit tkk Ryteik\u00f6st\u00e4 ja ilmoittivat, ett\u00e4 siell\u00e4 oli kaikki kunnossa ja ett\u00e4 vihollisen liikehtiminen etumaastossa oli p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n<p>Luutnantti K\u00e4\u00e4v\u00e4n taistelukertomuksessa on my\u00f6s maininta tkk V\u00e4lin osuudesta: \u0094 Tkk V\u00e4li (V\u00e4nr. K\u00e4r\u00e4v\u00e4) osallistui taisteluun tulittamalla tehokkaasti kk:lla ja pk:lla Munan etel\u00e4rinnett\u00e4 ja etumaastoa sek\u00e4 pst.kiv\u00e4\u00e4rill\u00e4 ns. Sy\u00f6ksyhaudassa n\u00e4kyvi\u00e4 vihollismiehi\u00e4, jolloin rinteell\u00e4 oleville ryssille aiheutettiin huomattavia tappioita ja estettiin sen eteneminen.\u0094<\/p>\n<p>Kello 06.50 ilmoittautui 9. K:ssa reservikomppanian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, luutnantti Eero Ylimys. Samaan aikaan vihollisen raskaiden aseiden tuli laimeni ja jatkui harvahkona edelleen p\u00e4\u00e4asiassa Munaan ja V\u00e4liin. Kello 07.15 alalohkolla poistettiin taistelumiehitys, kaksinkertaistettiin vartiot ja tehostettiin t\u00e4hystyst\u00e4.<\/p>\n<p>Alun toista tuntia kest\u00e4nyt vaativa \u0094kertausharjoitus\u0094 oli p\u00e4\u00e4ttynyt. Kaksi 9. K:n joukkuetta, joilla oli nuoret johtajat, oli selviytynyt teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n joutumatta turvautumaan pataljoonan l\u00e4hireservin tai reservikomppanian apuun. Komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kiitti taistelukertomuksessaan erityisesti tykist\u00f6n nopeaa ja tehokasta toimintaa, Munan miehist\u00f6n rauhallisuutta ja aktiivisuutta sek\u00e4 luutnantti L\u00e4hdesuon oma-aloitteisuutta ja tukitoimia.<\/p>\n<p>Taistelussa haavoittui 9. K:sta kaksi miest\u00e4, molemmat joukkueestani: taistelul\u00e4hettini, korpraali Arvi Nurmas (28) ja sotamies Toivo Vilkkula (29). Toivuttuaan kumpikin palasi komppanian riveihin. Luotettava, urhea ja palvelualtis l\u00e4hettini Arvi kaatui vierelt\u00e4ni Vuosalmella vihollisen \u0094nikkelivarmistuksen\u0094 luodista 20. elokuuta kello 23.30 ja lep\u00e4\u00e4 kotipit\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Kauvatsan sankarihaudassa.<\/p>\n<p>Taistelussa katosi Munalta kaksi 1912 syntynytt\u00e4 9. K:n miest\u00e4. Kohta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 he olivat joutuneet sotavangeiksi. He palasivat kotimaahan kahdeksan kuukauden kuluttua.<\/p>\n<p>Maaliskuinen taistelu ei tietenk\u00e4\u00e4n saanut osakseen samaa huomiota kuin tammikuinen. Olihan se lyhyempi, vailla vastaiskua, molemmin puolin ammuskulutukseltaan pienempi, joskaan ei v\u00e4h\u00e4inen eik\u00e4 aiheuttanut tappioita kaatuneina. Muistan vihollisen tykist\u00f6n tulivalmistelun ja havaintomme vihollisosaston kipuamisesta Munalle tuoneen aluksi mieleen ahdistavan kysymyksen, joutuisivatko Pate Vuorinen ja h\u00e4nen miehens\u00e4 kokemaan samaa kuin luutnantti Sahama ja h\u00e4nen miehens\u00e4, kaatumaan, haavoittumaan tai vierim\u00e4\u00e4n alas Munan rinnett\u00e4.<\/p>\n<p>Pyrimme tekem\u00e4\u00e4n parhaamme tulittaessamme Munalle pyrkivi\u00e4 ja sielt\u00e4 poistuvia vihollisia konetuliaseilla ja kiv\u00e4\u00e4reill\u00e4. Joukkueeni kulutti arvattavasti p\u00e4\u00e4osan niist\u00e4 4 500 kiv\u00e4\u00e4rinpatruunasta, jotka 9. K k\u00e4ytti 27. p\u00e4iv\u00e4n aamuna.<\/p>\n<p>V\u00e4hitellen saatoimme kuitenkin tehd\u00e4 taistelun kulusta ja Munalta kuuluvista \u00e4\u00e4nist\u00e4 havaintoja, jotka viittasivat siihen, ett\u00e4 kyll\u00e4 Vuorisen pojat pit\u00e4v\u00e4t pintansa, mutta vasta Timo Koivun kertomana t\u00e4m\u00e4 arvelu todettiin oikeaksi, ja saatoimme tuntea helpotusta ja iloa. Maaliskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joukkueeni p\u00e4\u00e4si V\u00e4list\u00e4 lepovuoroon ja saunaan, rentoutumaan ja eroon taistelun tuomista liasta ja ruudink\u00e4ryst\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Munan havaintoja ja oppeja<\/strong><\/p>\n<p>Useimmat keskustelut tammikuun vastahy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 olen k\u00e4ynyt taisteluosastoa Munalla johtaneen Pauli Vuorisen kanssa joko tuoreeltaan tai vuosia my\u00f6hemmin. Aiheesta keskusteltiin my\u00f6s pataljoonan upseerien kokoontumissa, joita j\u00e4rjestettiin muutaman kerran, sek\u00e4 oman komppanian ja joukkueen miesten tavatessa toisiaan pataljoonan, rykmentin ja divisioonan asevelitilaisuuksissa Satakunnassa.<\/p>\n<p>Osa keskusteluja on kohdistunut kysymykseen siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t olivat ratkaisevia Munan vastaiskun onnistumiselle ja ovat yleens\u00e4kin oleellisia vaativissa taistelutilanteissa. Esiin ovat nousseet eritoten seuraavat seikat, joiden perusta on paljolti 15. D:n komentajan, kenraalimajuri N. V. Hersalon oppitunneissa ja divisioonansa nuorille upseereille luovuttamassa kirjassa Kiv\u00e4\u00e4rijoukkueen johtaja (Otava, Helsinki 1940).<\/p>\n<p>On kyett\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ripe\u00e4sti oikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja toimittava niiden vaatimalla tavalla, yll\u00e4tykseen pyrkien, lepsuilematta ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4. Munan vastaiskuun ryhdyttiin kohta valtauksen j\u00e4lkeen, illansuussa, jolloin vihollinen vaihtoi tukikohdan miehityst\u00e4, eik\u00e4 vasta seuraavana aamuna, jolloin vihollinen olisi jo pesiytynyt sinne ja ehtinyt varautua vastatoimiimme. Iskuosastomme nousi tukikohtaan \u0094paraatirapusta\u0094, jyrkki\u00e4 portaita. Vihollinen saattoi arvella k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n loivempia nousuja.<\/p>\n<p>Eniten k\u00e4ytt\u00f6arvoa on yksinkertaisilla taistelumenetelmill\u00e4 ja aseilla, joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on harjaannuttu sek\u00e4 koulutuksessa ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Vy\u00f6rytyksess\u00e4 ei juuri tarvittu k\u00e4skyj\u00e4, pikemminkin kannustavia esimerkkej\u00e4 ja taisteluhuutoja. Munan miehet hallitsivat rajun vy\u00f6rytyksen sek\u00e4 \u0094osasivat ulkoa\u0094 konepistoolin lipastamisen ja laukomisen samoin kuin k\u00e4sikranaatin heitt\u00e4misen.<\/p>\n<p>Tiukankaan paikan tullen ei saa hermoilla eik\u00e4 osoittaa hermostuneisuutta. Munan iskuosaston johtajat pysyiv\u00e4t tyynin\u00e4 my\u00f6s silloin, kun vihollinen pakotti vy\u00f6rytt\u00e4j\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 toviksi per\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tai seisahtamaan sek\u00e4 odottamaan lis\u00e4voimia ja ampumatarvikkeita.<\/p>\n<p>Menestys etenemisess\u00e4 ei saa johtaa malttamattomuuteen ja hoppuiluun. Niist\u00e4 seuraa helposti harkitsemattomia tekoja ja varomattomia liikkeit\u00e4, jotka johtavat tarpeettomiin tappioihin. Vastaiskuosaston tappiot olivat pienet.<\/p>\n<p>Keskeinen vaatimus on, ett\u00e4 johtaja pystyy \u0094panemaan toimeksi\u0094 oikeana ajankohtana, T\u00e4m\u00e4n maksiimin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 I\/2.\/UK 57:n taitava johtaja, luutnantti Niilo Savolainen oli opettanut meille korostamalla, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n johtamiseen vaaditaan kolmea ominaisuutta: vastuuauliutta, palvelusalttiutta ja tervett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4. N\u00e4it\u00e4 pyrimme Munallakin osoittamaan. \u0094Nikke\u0094 Savolainen kaatui komppanianp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Talin torjuntataistelussa 25.6.1944.<\/p>\n<p><strong>Tuolloisia ajatuksia ja mielentiloja<\/strong><\/p>\n<p>Vastaiskua teht\u00e4ess\u00e4, vy\u00f6rytyksen tuoksinassa ei mieless\u00e4 voinut olla juuri muita kuin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 selviytymiseen ja tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseen kohdistuvia ajatuksia. Ennen vastaiskua ja sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ehti py\u00f6ri\u00e4 hieman muitakin mietteit\u00e4. Niist\u00e4 ja tuolloisista mielentiloista on s\u00e4ilynyt muistikuvia halki vuosikymmenten toisaalta toistuvien keskustelujen kantamina, toisaalta er\u00e4iden kirje- tai muiden merkint\u00f6jen tallentamina. Vaikka aika on haalistanut n\u00e4it\u00e4kin muistikuvia, saattavat jotkin niist\u00e4 kuitenkin ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten suhtauduin tai suhtauduimme er\u00e4isiin kysymyksiin, jotka ovat nyky\u00e4\u00e4nkin esill\u00e4 keskusteltaessa kest\u00e4misest\u00e4 sodan kurimuksessa<\/p>\n<p>Usein puhutaan pelosta, erityisesti kuoleman pelosta. T\u00e4ydest\u00e4 syyst\u00e4 sen voittamista tai k\u00e4tkemist\u00e4 pidettiin tuolloin ja pidet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 johtamisominaisuutena. Asia nousi tietenkin mieleen muun muassa silloin, kun kokosin j\u00e4\u00e4k\u00e4rijoukkueesta vapaaehtoisia Munan vastaiskuun. Huomaan kirjoittaneeni tuolloin taskuallakkaani tervehdyksen l\u00e4heisilleni sen varalta, ett\u00e4 kaadun Munalla.<\/p>\n<p>En muista enk\u00e4 kai tiennytk\u00e4\u00e4n, kuinka peloissani olin henkeni vuoksi ja paljonko j\u00e4nnitin sit\u00e4, jkuinka selvi\u00e4n johtamisteht\u00e4v\u00e4st\u00e4, \u0094junailusta\u0094. Jos pelkoa oli, se v\u00e4istyi, ja toiminnan alkaessa j\u00e4nnityskin katosi. Pelon voittaminen perustui kodin, koulun ja suojeluskunnan lujittamaan el\u00e4m\u00e4nkatsomukseen ja velvollisuudentuntoon. Ymm\u00e4rsin my\u00f6s, mik\u00e4 olisi edess\u00e4, jos Neuvostoliitto p\u00e4\u00e4sisi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riins\u00e4 ja miehitt\u00e4isi Suomen. On sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja kuolemia.<\/p>\n<p>Kirjeess\u00e4, jonka 27.1.1944 kirjoitin Upseerikoulun 58. kurssille \u0094santsariksi\u0094 j\u00e4\u00e4neelle tupakaverilleni, huomaan kertoneeni viikon takaisista vaiheista muutaman seikan, jotka n\u00e4yt\u00e4n eritoten aistineeni. Niit\u00e4 olivat taisteluhaudan kitapuihin lenn\u00e4ht\u00e4neet vihollissotilaiden riekaleet, ruudinsavun ja veren tahrimat lumipukumme sek\u00e4 jatkuva ja ankara pauke, joka sai korvat soimaan. Arvelen noiden havaintojen sek\u00e4 muistikuvien kaatuneista piirtyneen mieleen niin syv\u00e4sti, ett\u00e4 ne nousivat esiin viel\u00e4 muutaman l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n mittaan. Totesin n\u00e4et kirjeess\u00e4ni, ett\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in meni kosolti tupakkaa ja per\u00e4ti pelotti. Kumpikin \u0094post-traumaattinen oire\u0094 oli kuitenkin pian ohi. Tuli uutta ajateltavaa ja tekemist\u00e4. En saanut tuolloin enk\u00e4 my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n y\u00f6seurakseni vy\u00f6rytyspainajaisia.<\/p>\n<p>Arvelen, ett\u00e4 enemm\u00e4n kuin kaatumista kammoksuin sotavangiksi joutumista. Se oli uhkana my\u00f6s Munalla, kuten tapahtumat 27. maaliskuuta osoittivat. Toisaalta huoletti, pystyisik\u00f6 tiukassakin kuulustelussa, jopa aseella pakotettuna pysym\u00e4\u00e4n vaiti, toisaalta pelottivat vapauden menetys ja k\u00e4rsimykset. Muistelen noina aikoina aprikoineeni, olisiko vangiksi joutumisen uhatessa valittava vaihtoehdoksi kuolema. En ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n varma, olisinko jossakin tilanteessa turvautunut vy\u00f6ll\u00e4 olevaan pistooliin.<\/p>\n<p>Kun itse on solminut avioliiton sek\u00e4 saanut lapset ja lapsenlapset vasta rauhan vuosina, ei ehk\u00e4 sodan aikana tullut riitt\u00e4v\u00e4sti ajatelleeksi sit\u00e4, kuinka perheelliset rintamasotilaat olivat kai yleens\u00e4 raskaamman henkisen taakan kantajia kuin poikamiehet. Taisteluteht\u00e4viin sis\u00e4ltyvien vaarojen ja uhkien jatkuvan paineen on t\u00e4ytynyt olla ukkomiehille erityisen ankara. Arvelen kuitenkin jo tuolloin antaneeni perheellisten aseveljien velvollisuudentunnolle ja henkiselle kest\u00e4vyydelle erityisen suuren arvon ja pit\u00e4neeni heid\u00e4n asemaansa silm\u00e4ll\u00e4 silloin, kun oli valittava miehi\u00e4 vaarallisimpiin teht\u00e4viin.<\/p>\n<p>Sanomus \u0094Taistelu on palkkap\u00e4iv\u00e4\u0094 lienee per\u00e4isin ajalta, jolloin voittaja sai ainakin osan palkkaansa rosvoamalla h\u00e4vinneelt\u00e4. Meille taistelun palkkana olivat l\u00e4hinn\u00e4 mielihyv\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 kiitos ja kunnia. En toki usko, ett\u00e4 monikaan pani omaa tai toisten henke\u00e4 tai terveytt\u00e4 alttiiksi p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyn kiitosmaininnan tai kunniamerkin toivossa, saati sen takia. Silti monikaan ei voine kielt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 tuollainen tunnustus olisi l\u00e4mmitt\u00e4nyt.<\/p>\n<p>Munan miehi\u00e4 palkittiin tammikuussa sek\u00e4 kiitoksin ett\u00e4 kunniamerkein. Eritoten l\u00e4mmitti tietenkin, ett\u00e4 meille v\u00e4litettiin tuoreeltaan Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n l\u00e4mmin kiitos. Pauli Vuorisen kantakortissa on seuraava lis\u00e4merkint\u00e4: \u0094Kan.R:n Komentajan tunnustus ja kiitos rohkeudesta ja rauhallisuudesta \u0092Munan\u0092 takaisinvaltauksessa 19.-20.1.1944. (Kan.R:n pky N:o 4\/21.1.1944).\u0094 Pauli Vuorinen palautti \u00e4skett\u00e4in mieleeni hetken, jolloin saman huomion osakseen saanut taisteluosasto asennossa seisten kuunteli h\u00e4nen lukemaansa p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyn teksti\u00e4. \u0094Ai, kun se tuntui silloin juhlalliselta.\u0094<\/p>\n<p>Kun \u00e4itini, jolta oli sodassa tyt\u00e4r ja nelj\u00e4 poikaa, sai tiedon, ett\u00e4 minulle oli my\u00f6nnetty Munakukkulan taistelusuorituksesta Vapaudenristi, h\u00e4n kirjoitti varoituksen sanoja: \u0094Olen iloinen, ett\u00e4 niin hyvin l\u00e4p\u00e4isit tulikasteesi. \u00c4l\u00e4 nyt vain anna ensimm\u00e4isen menestyksesi houkutella sinua liialliseen rohkeuteen! Muista, ett\u00e4 Suomi tarvitsee miehi\u00e4, ja kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole oikeutta tehd\u00e4 aukkoa puolustusrintamamaan liiallisen rohkeuden aiheuttamana! Rukoilen joka p\u00e4iv\u00e4 puolestasi, ett\u00e4 sinulla riitt\u00e4isi reippautta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 siell\u00e4 vastuunalaisella paikalla ja ett\u00e4 varjeltuisit tuholta!\u0094 \u00c4iti oli viisas nainen.<\/p>\n<p>Munan taisteluista on jo 57 vuotta. Silti ne nousevat usein mieleen. Kun luen, mit\u00e4 sodasta on kirjoitettu, huomaan silloin t\u00e4ll\u00f6in pys\u00e4htyv\u00e4ni jonkin kannanoton kohdalla ja lausahtavani itsekseni: Noinhan juuri oli laita Munakukkulalla ja Vuosalmella. Yhden t\u00e4llaisen seisahduksen aiheuttivat seuraavat virkkeet, jotka sotamarsalkka Montgomery of Alamein on kirjoittanut teokseensa Sodank\u00e4ynti kautta aikojen:<br \/>\n\u0094Miksi sotilas j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ampumahautansa tai taistelukuoppansa ja rynt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in luodeista ja ammuksista huolimatta? Se johtuu johtajasta, joka on h\u00e4nen ja h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevien toverien edess\u00e4. Toveruus on omiaan saamaan miehen tuntemaan itsens\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4ksi ja rohkeaksi, kun kaikki h\u00e4nen vaistonsa pyrkiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4net kylm\u00e4ksi ja pelkuriksi.\u0094<\/p>\n<p><strong>Munan kohtalo<\/strong><\/p>\n<p>Mielt\u00e4ni askarrutti vuosikymmeni\u00e4 kysymys, mik\u00e4 tukikohta Munan kohtalo oli puna-armeijan strategisen iskun alettua Kannaksella 9.6.1944. Arvelen saaneeni riitt\u00e4v\u00e4n vastauksen kolmesta Sota-arkiston asiakirjasta, jotka vuoden 2001 alussa sain eteeni.<\/p>\n<p>Viitaten suullisesti antamiinsa valmistaviin k\u00e4skyihin 15. D:n komentaja, kenraalimajuri Hersalo antoi 9.6.1944 kirjallisen k\u00e4skyn Muratan alalohkon puolustusryhmityksen muutoksesta, jonka kohteena oli tkk Muna. K\u00e4skyss\u00e4 tukikohta muutettiin eteenty\u00f6nnetyksi ja sen miehitys m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin supistettavaksi v\u00e4himp\u00e4\u00e4n mahdolliseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Samalla annettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 tukikohdan it\u00e4-, koillis- ja luoteispuolella olevien taisteluasemien varustamisesta huomioon ottaen Munan my\u00f6hemm\u00e4n tyhjent\u00e4misen, suunnitelman tekemisest\u00e4 Munan taisteluhautojen perusteellisesta h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4, l\u00e4hialueen miinoittamista sek\u00e4 tulenjohtopaikkojen ja jalkav\u00e4en raskaiden aseiden sijoittamisesta siten, ett\u00e4 Muna ja sen edusta ovat tehokkaasti t\u00e4hystett\u00e4viss\u00e4 ja tulitettavissa. K\u00e4sky p\u00e4\u00e4ttyy virkkeeseen: \u0094Munan tyhjent\u00e4miseen taistelutta on saatava suostumukseni.\u0094 Virkkeen ohessa on k\u00e4sin kirjoitettu p\u00e4iv\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n merkint\u00e4: \u0094Selv\u00e4. Lupa annettu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Muna ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 se.\u0094 Merkinn\u00e4n vieress\u00e4 on puumerkki, joka lienee JR 57:n komentajan, eversti Valkaman<\/p>\n<p>JR 57:n sotap\u00e4iv\u00e4kirjan liitteen\u00e4 on rykmentin tiedustelu-upseerin, kapteeni Ilmari Niemel\u00e4isen 29.6.1944 laatima kertomus rykmentin ja sille alistettujen joukkojen puolustus- ja vet\u00e4ytymistaisteluista Lempaalan p\u00e4\u00e4puolustuslinjalta Vuoksen linjalle kes\u00e4kuussa1944. T\u00e4m\u00e4 kertomus ja I\/JR 57:n sotap\u00e4iv\u00e4kirja antavat Munan vaiheista kes\u00e4kuun kahtena ensimm\u00e4isen\u00e4 viikkona muun muassa seuraavat tiedot.<\/p>\n<p>Vihollisen kranaatinheittimet ja tykist\u00f6 tulittivat Munaa ja sen l\u00e4himaastoa p\u00e4ivitt\u00e4in, usein kiivaastikin, etenkin 9. kes\u00e4kuuta. Tulitukset aiheuttivat tappioita. My\u00f6s vihollisen lentotoiminta oli vilkasta. Aika ajoin vihollinen miehitti tukikohdan edustalla olevia sy\u00f6ksyhautoja. Niist\u00e4 nousi Munalle 8. kes\u00e4kuuta partio, joka karkotettiin krh-tulella ja jalkav\u00e4en asein, sek\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vahva iskuosasto. Tuolloin miehityksemme vet\u00e4ytyi V\u00e4liin, mutta nousi uudelleen Munalle ja karkotti tukikohtaan p\u00e4\u00e4sseet vihollissotilaat. Taistelutilanteet vaihtuivat usein sek\u00e4 vaativat valppautta ja ripeytt\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 taisteluissa sek\u00e4 raskaiden aseiden tulessa vihollinen k\u00e4rsi tuntuvia tappioita kaatuneina ja haavoittuneina. Raskaan tulituksen ohella vihollinen tuki valtausiskuja savuttamalla l\u00e4himaastoa sek\u00e4 kertomalla kaiutinl\u00e4hetyksiss\u00e4\u00e4n Leningradin Rintaman voimasta. Illalla 11. kes\u00e4kuuta majuri Vasama sai k\u00e4skyn: Munasta saadaan luopua tulevana y\u00f6n\u00e4. Viimeiset h\u00e4vitykset on teht\u00e4v\u00e4. K\u00e4sky oli yksi ratkaisuista, joilla my\u00f6s JR 57 siirrettiin Lempaalan p\u00e4\u00e4aseman puolustamisesta viivytystaisteluun ja vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n VT-linjan (Vammelsuu-Taipale) p\u00e4\u00e4asemaan.<\/p>\n<p>\u00c4skett\u00e4in sain kuulla Vasaman pataljoonan miesten kertoneen, ett\u00e4 k\u00e4skyyn Munan taisteluasemien h\u00e4vitt\u00e4misest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 juuri ollut aihetta, sill\u00e4 kes\u00e4kuun alun molemminpuolinen raskas tulitus oli jo ehtinyt laajalti h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 tai pirstoa Munan tukikohdan taisteluhautoja ja -pes\u00e4kkeit\u00e4 sek\u00e4 korsua.<\/p>\n<p>Tukikohta Munaa koskevien valmistavien k\u00e4skyjen ja lopullisen muutosk\u00e4skyn valmistelu- ja antamisajat osoittavat divisioonan komentajan ja Kannaksen joukkojen johdon jo ennen vihollisen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkamista p\u00e4\u00e4tyneen siihen, ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei ollut syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Munaa hallussamme vahvan miehityksen avulla ja vastahy\u00f6kk\u00e4yksin, joihin kumpaankin oli tuohon asti turvauduttu. Ne olivat johtaneet tuntuviin miestappioihin ja vaatineet merkitt\u00e4vi\u00e4 aineellisia voimavaroja.<\/p>\n<p><strong>Aseveljien perint\u00f6<\/strong><\/p>\n<p>Tukikohta Munasta k\u00e4ydyt kamppailut ovat j\u00e4tt\u00e4neet mieleen pysyvi\u00e4 muistoja aseveljist\u00e4, joiden velvollisuudentunto, taistelutahto ja usko omiin mahdollisuuksiin kestiv\u00e4t vaikeimmissakin vaiheissa ja kovimmissakin koettelemuksissa.<\/p>\n<p>Viesti siit\u00e4, mink\u00e4 varassa taisteluteht\u00e4v\u00e4t pystyttiin suorittamaan, olkoon osa Munan miesten ja muiden veteraanien henkist\u00e4 perint\u00f6\u00e4 nykyisille ja tuleville maanpuolustajille.<\/p>\n<\/div><\/section>\n<section  class='av_textblock_section av-26nu8o-de7b19f6a4ff4a85782c022ea993fc53 '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><p>0<\/p>\n<\/div><\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":2206,"menu_order":14,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2338","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.5 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944 - Veteraanien Perint\u00f6<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944 - Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"32 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/asemasota\\\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/asemasota\\\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\\\/\",\"name\":\"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944 - Veteraanien Perint\u00f6\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-09-01T07:31:39+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/asemasota\\\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/asemasota\\\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/asemasota\\\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/etusivu-2\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jatkosota &#8211; etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Jatkosodan kertomukset\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Sotatoimet\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":5,\"name\":\"Asemasota\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/jatkosota-etusivu\\\/jatkosodan-kertomukset\\\/sotatoimet\\\/asemasota\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":6,\"name\":\"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/\",\"name\":\"Veteraanien Perint\u00f6\",\"description\":\"Kadettikunta\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944 - Veteraanien Perint\u00f6","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944 - Veteraanien Perint\u00f6","og_url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/","og_site_name":"Veteraanien Perint\u00f6","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"32 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/","name":"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944 - Veteraanien Perint\u00f6","isPartOf":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website"},"datePublished":"2020-09-01T07:31:39+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/nuoria-johtajia-munakukkulan-taisteluissa-1944\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/etusivu-2\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jatkosota &#8211; etusivu","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Jatkosodan kertomukset","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Sotatoimet","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/"},{"@type":"ListItem","position":5,"name":"Asemasota","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/jatkosota-etusivu\/jatkosodan-kertomukset\/sotatoimet\/asemasota\/"},{"@type":"ListItem","position":6,"name":"Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/","name":"Veteraanien Perint\u00f6","description":"Kadettikunta","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2338","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2338"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2338\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6039,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2338\/revisions\/6039"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2338"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}