{"id":2698,"date":"2020-09-01T15:26:05","date_gmt":"2020-09-01T15:26:05","guid":{"rendered":"https:\/\/veteraani.ylirotu.fi\/?page_id=2698"},"modified":"2020-09-12T11:26:54","modified_gmt":"2020-09-12T11:26:54","slug":"kolmas-tie","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/","title":{"rendered":"Kolmas tie"},"content":{"rendered":"\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-av_heading-a0945533360a63f7845f1514d927588a\">\n#top .av-special-heading.av-av_heading-a0945533360a63f7845f1514d927588a{\npadding-bottom:10px;\n}\nbody .av-special-heading.av-av_heading-a0945533360a63f7845f1514d927588a .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-av_heading-a0945533360a63f7845f1514d927588a .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-av_heading-a0945533360a63f7845f1514d927588a av-special-heading-h3  avia-builder-el-0  el_before_av_textblock  avia-builder-el-first '><h3 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >Kolmas tie<\/h3><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div>\n<section  class='av_textblock_section av-kek0ol8w-0f04af88ec907b2c66cea4bf3dbe1d4c '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><div class=\"art-article\">\n<div id=\"attachment_3565\" style=\"width: 228px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3565\" class=\"wp-image-3565 size-medium\" src=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1-218x300.jpg\" alt=\"\" width=\"218\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1-218x300.jpg 218w, https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1.jpg 250w\" sizes=\"auto, (max-width: 218px) 100vw, 218px\" \/><p id=\"caption-attachment-3565\" class=\"wp-caption-text\">Swen-Alexander Ise (s. 24.8.1923) palveli vuosina 1941-1943 virolaisissa ja saksalaisissa joukko-osastoissa ja opiskeltuaan Tallinnan Teknillisess\u00e4 Korkeakoulussa siirtyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1943 Suomeen. Ise palveli vapaaehtoisena III\/JR 47:ss\u00e4, osallistui sotatoimiin Rajajoella syyskuusta 1943 seuraavan vuoden helmikuuhun. H\u00e4n k\u00e4vi reserviupseerikurssin ja ylennettiin v\u00e4nrikiksi 31.7.1944. Seuraavat el\u00e4m\u00e4nvaiheet ovat lyhyesti t\u00e4m\u00e4n haastattelun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4. H\u00e4n on mies, jolle kohtalo oli valinnut teht\u00e4v\u00e4n, h\u00e4n kuuluu niihin, joista vain yksi sadasta selviytyi.<\/p><\/div>\n<p><strong>Juha-Matti Martikainen, Swen-Alexander Isen haastattelu<\/strong><\/p>\n<p>Yh\u00e4 edelleen kuulee Suomenlahden etel\u00e4rannalta tulkintoja, joiden mukaan Virolla ja virolaisilla ei toisen maailmansodan vuosina ollut vaihtoehtoja kahden miehitt\u00e4j\u00e4vallan puristuksessa. Ensin tuli puna-armeija, sitten saksalaiset ja lopulta j\u00e4lleen neuvostojoukot. T\u00e4h\u00e4n asiaintilaan oli kansan alistuttava. Ja kuitenkin: 3 500 virolaisnuorukaista l\u00f6ysi vaihtoehdon vaihtoehdottomuudelle. He eiv\u00e4t halunneet alistua miehitt\u00e4jien vaatimuksiin vaan tahtoivat taistella t\u00e4rke\u00e4ksi kokemiensa arvojen ja vapaan Viron puolesta.<\/p>\n<p>Vaihtoehto oli &#8221;Viron j\u00e4\u00e4k\u00e4rien&#8221; tie Suomeen. L\u00e4hdettiin hankkimaan sotilaskoulutus ja tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4htiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4: aseellinen taistelu kotimaan miehitt\u00e4ji\u00e4 vastaan. Miehitetyss\u00e4 Virossa valinta kolmannen tien kulkemisesta saattoi is\u00e4nmaalliselle nuorukaiselle olla helppo. Tuskin kukaan Suomeen l\u00e4htij\u00f6ist\u00e4 osasi kuitenkaan aavistaa, kuinka pitk\u00e4ksi ja tuskalliseksi t\u00e4m\u00e4n tien kulkeminen useimmille heist\u00e4 muodostuisi.<\/p>\n<p>Tekniikan ylioppilas Swen-Alexander Iselle kolmannen tien valinta merkitsi vuodesta 1943 aina viisikymment\u00e4luvun loppuun saakka jatkunutta vaellusta, kunnes miehen askeleet j\u00e4lleen tapasivat kotimaan kamaran ja kotikaupungin Tallinnan kadut.<\/p>\n<p><strong>Soudellen sotaan<\/strong><\/p>\n<p>Vajaa kaksi vuotta saksalaismiehityst\u00e4, ja virolaisten mitta oli t\u00e4ysi. Yhten\u00e4 monista l\u00e4htij\u00e4ryhmist\u00e4 nelj\u00e4ntoista nuoren miehen joukko oli kokoontunut toukokuussa 1943 sovitulle paikalle Kolga-lahden rantaan. Kalastajavene, jolla miehet pyrkiv\u00e4t Suomenlahden pohjoisrannalle, joutui jo matkan alkajaisiksi piiloutumaan Malusin luotojen suojiin.<\/p>\n<p>Saksalaisten tiukka meripartiointi pakotti miehitt\u00e4j\u00e4armeijaa pakoilevat nuoret valitsemaan tarkoin ajankohdan, jolloin Suomenlahden ylitt\u00e4minen olisi mahdollista. Suomen rannikko vastaanotti virolaisryhm\u00e4n vasta nelj\u00e4n vuorokauden vaiherikkaan meriseikkailun j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><strong>Turun kautta rintamalle<\/strong><\/p>\n<p>Vapaaehtoisesti Suomen armeijaan ilmoittautuvien vastaanottokeskus oli sitten sodan alkamisen saanut siirron Helsingist\u00e4 Turkuun.<\/p>\n<p>Swen-Alexander Ise kumppaneineen totesivat kuitenkin jo kohta olevansa paluumatkalla Turusta suunnan ollessa kohti it\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Matka vei Kannakselle, Raivolan Jalkalaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 marsalkan sisarenpojan, majuri Gripenbergin johtama III\/JR 47 tuli olemaan virolaispoikien opintie Suomen harmaaseen.<\/p>\n<p>Swen-Alexander Iselle se merkitsi kiv\u00e4\u00e4rimokkerin asemaa 9.Komppanian ensimm\u00e4isess\u00e4 joukkueessa.<\/p>\n<p>Rintamakokemusta saatiin vastuualueella Rautatien lohkolla, jossa Sormenk\u00e4rjen tukikohta tuli virolaissotureille tutuksi. Sotaa opittiin kantap\u00e4\u00e4n kautta syksyst\u00e4 1943 aina helmikuuhun 1944, jolloin Iselle k\u00e4vi k\u00e4sky aliupseerikoulutukseen. Suomen-poikien au-kurssitus tapahtui Jalkalassa.<\/p>\n<p>Ylioppilaana Swen-Alexander Ise valittiin jatkamaan suoraan Reserviupseerikoulun virolaiskurssille, jonka kouluttaminen alkoi Taavetin Kivij\u00e4rvell\u00e4. &#8221;Viron j\u00e4\u00e4k\u00e4rit&#8221; saivat sit\u00e4, mit\u00e4 olivat tulleet hakemaankin: suomalaisin opein ja kokemuksin annettua jalkav\u00e4kijoukkojen johtamiskoulutusta. Kivij\u00e4rvelt\u00e4 virolainen upseerikurssi siirrettiin Niinisaloon, miss\u00e4 se p\u00f6llytti koulutuskeskuksen kankaita ja kulutti luentotilojen penkkej\u00e4 alkukes\u00e4n 1944.<\/p>\n<p>Virolaiskurssi lomittui 58. ja 59. RUK-kurssien v\u00e4liin siten, ett\u00e4 he aloittivat Niinisalossa 58. kurssin lopetellessa ja jatkoivat kuukauden p\u00e4iv\u00e4t rinnan 59. kurssin kanssa. Kurssitunnuksessa virolaisilla oli numeron sijasta tyylitelty E-kirjain.<\/p>\n<p><strong>Sota-ajan &#8221;v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t&#8221; taudit<\/strong><\/p>\n<p>Upseerioppilas Isen RUK ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Kurssin l\u00e4hetess\u00e4 loppuaan koulutuskeskuksen terveystilanne alkoi olla huolestuttava. Heikosta ruokatilanteesta ja puutteellisesta hygieniasta johtuen sellaiset &#8221;v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t&#8221; sairaudet kuin kelta- ja punatauti harvensivat oppilasrivist\u00f6\u00e4. A-tyypin hepatiittitartunta vei my\u00f6s Swen-Alexander Isen sotasairaalaan potemaan maksatulehdusta.<\/p>\n<div id=\"attachment_3567\" style=\"width: 260px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3567\" class=\"wp-image-3567 size-full\" src=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie3-1.jpg\" alt=\"\" width=\"250\" height=\"293\" \/><p id=\"caption-attachment-3567\" class=\"wp-caption-text\">Siviilimies ja ylikersantti ovat asettuneet kameran eteen Sormi-tukikohdassa Rajajoella elokuussa 1943. Asemasodan rauha vallitsee Suomenlahden rannikkolohkolla Er.P 20:n tukikohdassa. Se t\u00f6kk\u00e4ytyi sormen tavoin vihollisen puolelle karttakuvassa. Hiekkamaastoon kaivetun tukikohdan taisteluhaudat oli vahvistettu vitsakimpuin. T\u00e4hystykselle alttiisiin kohtiin oli rakennettu risuista tai pahvista katokset. Tykist\u00f6tulituksessa asemat sortuivat l\u00e4hes t\u00e4ysin. Sormen miehityst\u00e4 olivat vahvistamassa my\u00f6s veljeskansan taistelijat JR 200:sta.<\/p><\/div>\n<p>Jatkosodan l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan virolaisvapaaehtoiset muodostivat oman rykmenttins\u00e4 (JR 200), joka lakkautettiin elokuussa 1944. Miehet saivat valita, kumman lahden ylitt\u00e4isiv\u00e4t; Suomen- vai Pohjanlahden, palatako Viroon vai loikata Ruotsiin. Suurin osa tahtoi kotimaahan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n taistelu &#8221;Viron kunniaksi ja tulevaisuuden takeeksi&#8221;, niin kuin rykmentin tunnukseen ommeltu kunnialause velvoitti.<br \/>\nSwen-Alexander Ise oli my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt palata kotimaahansa. Malminkartanossa sijainneesta virolaisten kotiuttamiskeskuksesta tuli toipilaan seuraava tavoite.<\/p>\n<p><strong>Rohkea rokan sy\u00f6<\/strong><\/p>\n<p>Malminkartanossa Ise kohtasi vanhemman ik\u00e4luokan upseeritovereitaan, jotka kotiuttamista organisoimaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyin\u00e4 ottivat sairaalasta palaavan v\u00e4nrikin huostaansa. Miehiss\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin sy\u00f6d\u00e4 kunnon l\u00e4ht\u00f6ateria. Torstain ruokalista oli tuttu, hernekeitto ja pannarit. Rasvainen rokka ja maistuvat pannukakut olivat kuitenkin toipilaan elimist\u00f6lle liikaa. Kohta ruokailtuaan Swen-Alexander Isen kasvot muistuttivat v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n h\u00e4nen suurella mielihalulla lusikoimaansa hernevelli\u00e4.<\/p>\n<p>Suomenlahden ylityksen sijasta miehell\u00e4 oli edess\u00e4\u00e4n v\u00e4kin\u00e4inen paluumatka Porin kaupungintalolla sijainneeseen sotilassairaalaan. Nykyisen kaupunginjohtajan virkahuoneessa sijainneessa upseerisairaalan osastolla Ise joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaansa aina marraskuun puoliv\u00e4liin saakka.<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 aikana maailma sairaalan ulkopuolella muuttui t\u00e4ysin. Suomi solmi v\u00e4lirauhan, kotimaa oli j\u00e4lleen puna-armeijan miehitt\u00e4m\u00e4 ja viimein tervehtyneell\u00e4 virolaisvapaaehtoisella oli edess\u00e4\u00e4n uusien valintojen aika. Mieli paloi kotiin. Paluu vain ei en\u00e4\u00e4 ollut j\u00e4rkev\u00e4n riskinoton tai mahdollisuuksien rajoissa.<\/p>\n<p><strong>Opiskelemaan<\/strong><\/p>\n<p>Swen-Alexander Ise palasi Helsinkiin. Paikka miss\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 kallistaa l\u00f6ytyi aina jonkun yst\u00e4v\u00e4n tai tuttavan luota. Ahdistavasta tilanteesta huolimatta mies oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt asettua Suomeen. Tallinnassa kesken j\u00e4\u00e4neet tekniikan opiskelut h\u00e4n aikoi suorittaa loppuun hakemalla Teknilliseen korkeakouluun Helsingiss\u00e4.<\/p>\n<p>&#8221;Kirjaton, karjaton mies&#8221; joutui el\u00e4m\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4 huomaamatonta arkea, samalla kun oli kuitenkin pakko etsi\u00e4 el\u00e4misen ja opiskelun mahdollistavaa toimeentuloa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kaikki oli hyvin, tauti takana ja sota kaukana. Kohtalo oli ollut lempe\u00e4.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 1947, Pariisin rauhan vuonna, Ise opiskeli Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa. H\u00e4n oli jo useasti saamiensa vihjeiden perusteella v\u00e4ltt\u00e4nyt puna-Valpon pitk\u00e4n kouran, mutta se p\u00e4\u00e4si lopulta yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Viidestoista lokakuuta toimeenpannussa l\u00e4hes summittaisessa joukkopid\u00e4tyksess\u00e4 Valpon haaviin j\u00e4i Swen-Alexander Isen lis\u00e4ksi kaikkiaan 64 ihmist\u00e4, is\u00e4nmaanpettureita, sotarikollisia ynn\u00e4 muita j\u00e4rjestelm\u00e4n vastustajia, niin kuin kiinniotettuja luokiteltiin.<\/p>\n<div id=\"attachment_3566\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3566\" class=\"wp-image-3566 size-medium\" src=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie2-300x188.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"188\" srcset=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie2-300x188.jpg 300w, https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie2.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><p id=\"caption-attachment-3566\" class=\"wp-caption-text\">JR 200:n upseerioppilaita kurssi 58\/59 V Joukkueesta Niinisalossa kes\u00e4ll\u00e4 1944 suomalaisveljiens\u00e4 seurassa. Vasemmalta Veikka Takala, Heino K\u00e4llo, Osmo Koskinen, Mart Oja ja K. Kadak.<\/p><\/div>\n<p><strong>Suomen kiitos?<\/strong><\/p>\n<p>Kolme ja puoli kuukautta Valpo k\u00e4vi pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n &#8221;ep\u00e4aineksesta&#8221; poliittista kauppaa. Lopputuloksena oli, ett\u00e4 35 henkil\u00f6\u00e4 jouduttiin vapauttamaan. Haaviin j\u00e4\u00e4neist\u00e4 Suomen armeijassa palvelleet 14 virolaisvapaaehtoista saivat kuitenkin todeta sen karun tosiseikan, ett\u00e4 Valpon Pariisin rauhansopimuksen tulkinta teki heist\u00e4 sotarikollisia. He eiv\u00e4t n\u00e4in ollen kuuluneet vapautettujen joukkoon. Suomen-pojista Swen Isen lis\u00e4ksi saman kohtalon koki muun muassa JR 200:ssa palvellut virolaispappi Paul Saar.<\/p>\n<p>He olivat vapaaehtoisesti asettaneet henkens\u00e4 alttiiksi Suomen vapauden puolesta. Valpo kiitti virolaisia ryhtym\u00e4ll\u00e4 toimiin heid\u00e4n l\u00e4hett\u00e4miseen Neuvostoliittoon ja siell\u00e4 edelleen rankaistavaksi.<\/p>\n<p><strong>Pakoyritys<\/strong><\/p>\n<p>Swen-Alexander Iselle tulivat pid\u00e4tysaikana tutuiksi Ratakadun kuulustelutekniikka samoin kuin Katajanokan &#8221;sotasyyllisten korkeakoulun&#8221; ilmapiirikin. Tekaistuja syyt\u00f6ksi\u00e4 vastaan h\u00e4n vastaili Ratakadulla ja vietti muun ajan Katajanokalla, sellinaapureinaan muiden muassa kenraali K. L. Oesch.<\/p>\n<p>Lieneek\u00f6 Valpon hulppea Dodge ollut suurempien rikollisten kuljetuspuuhissa, kun Swen Ise\u00e4 er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna haettiin kuulusteluihin poikkeuksellisesti pikkuruisella Renaultilla? Vangin rutiineihin jo tottuneelle ajopelin vaihtuminen merkitsi ajatusten s\u00e4hk\u00f6istymist\u00e4. Pakoa h\u00e4n oli kaavaillut aiemminkin, mutta kahden romuluisen &#8221;etsiv\u00e4n&#8221; v\u00e4liin Dodge-limousinen takapenkille sullottuna h\u00e4n ei ollut saanut pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n mahdollisuutta pakoon. Mutta nyt? Vartijoita oli kuljettajan lis\u00e4ksi vain kaksi: yksi edess\u00e4 ja toinen vieruskumppanina takapenkill\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 oli kuitenkin se, ett\u00e4 Swenin oikea olka nojasi oveen ja kahva oli k\u00e4den ulottuvilla!<\/p>\n<p>Kuin tilauksesta, k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 raitiotievaunu pakotti vankikuljetuksen Kauppatorin kohdalla seisahtumaan. Salamana Swen tyrkk\u00e4si k\u00e4siss\u00e4\u00e4n olleen varustenyytin vierustoverinsa syliin, avasi oven ja ampaisi toriv\u00e4en joukkoon!<\/p>\n<p>Per\u00e4\u00e4n ammuttu lippaallinen vauhditti pakoon pyrkiv\u00e4n juoksua kohti Senaatintoria. Swen-Alexander Isell\u00e4 oli tavoite: h\u00e4nen tuli ehti\u00e4 kaupungin poliisilaitokselle yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 komisario Lalli Pankon suojiin. Pyr\u00e4hdys kolme nelj\u00e4sosaa korttelia ymp\u00e4ri ja poliisilaitoksen ovesta sis\u00e4\u00e4n. P\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4 kertoi Pankon olevan paikalla. Rynnistys rappusiin, vauhdilla kohti toista kerrosta ja Poliisilaitoksen ulko-ovi kolisi j\u00e4lleen.<\/p>\n<p>Takaa-ajajat olivat saavuttaneet h\u00e4net. Swen ei halunnut harmeja komisarioyst\u00e4v\u00e4lleen vaan py\u00f6rsi takaisin aulaan, ja keskeytynyt vankikuljetus voitiin saattaa loppuun.<\/p>\n<p><strong>Orient Express<\/strong><\/p>\n<div id=\"attachment_3569\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3569\" class=\"wp-image-3569 size-full\" src=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie4.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"252\" \/><p id=\"caption-attachment-3569\" class=\"wp-caption-text\">Suomen marsalkan hieno tervehdys koristaa JR 200 vieraskirjan sivua. Kuva: Suomen Sotaveteraanien Viron Yhdistys.<\/p><\/div>\n<p>Valpon id\u00e4n-pikajuna seisoi Pasilan tavara-asemalla. Suomesta luovutettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt \u0094sotarikolliset\u0094 lastattiin vankivaunuun, ja Swen-Alexander Isen kolmas tie jatkui rautateitse yli Suomen it\u00e4rajan. Luovutettujen kuulustelut k\u00e4ynnistyiv\u00e4t Viipurissa, jatkuivat Leningradissa ja p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Tallinnassa. Jokainen tuomioistuin rankaisi Swen Ise\u00e4 raskaimman j\u00e4lkeen. Aluksi jokainen &#8221;oikeusistuin&#8221; langetti h\u00e4nelle kuolemantuomion. Kun t\u00e4m\u00e4 rangaistus Stalinin armosta poistettiin, h\u00e4n sai jokaiselta tuomioistuimelta 25 vuotta Siperiaa eli tuomiot yhdistettyn\u00e4 75 vuotta pakkoty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n sai kymmenen vuoden kiellon saapua is\u00e4nmaahansa ja mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 joskus onnistuisi, tulijaa odottaisi viel\u00e4 kymmenen vuoden lainsuojattomuus, kansalaisluottamuksen puute.<\/p>\n<p>Miehen kolmas tie jatkui kohti Siperiaa, ja aikanaan Swen l\u00f6ysi itsens\u00e4 pakkot\u00f6ist\u00e4 Norilskin kaivoksilta. Aivan t\u00e4m\u00e4 ei ollut nuoren is\u00e4nmaanyst\u00e4v\u00e4n mieless\u00e4, kun h\u00e4n tovereineen l\u00e4hti hakemaan sotilaskoulutusta Suomesta. Jos Siperian pakkasissa kaivosalueen rakennusmiehist\u00f6\u00f6n kuulunut Ise joskus kirosikin Suomen sodanj\u00e4lkeiset valtaapit\u00e4v\u00e4t ja heid\u00e4n politiikkansa, ei mies sit\u00e4 kuitenkaan koskaan ole julkisesti my\u00f6nt\u00e4nyt.<\/p>\n<p><strong>Siperia opettaa &#8211; vaikka japanin kielen<\/strong><\/p>\n<p>Jotta Swen-Alexander Isen kolmannesta tiest\u00e4 tulisi t\u00e4ydellinen, on yhdeksi tienviitaksi viel\u00e4 liitett\u00e4v\u00e4 vakoilijoita mets\u00e4st\u00e4v\u00e4 erikoistuomioistuin. T\u00e4llainen instanssi Norilskissa kykeni tekem\u00e4\u00e4n virolaisesta &#8221;amerikkalaisten k\u00e4tyrin&#8221; ja &#8221;jenkkien kanssa lentokoneella pakoa suunnittelevan huippurikollisen&#8221;. Mielett\u00f6m\u00e4t v\u00e4itteet meniv\u00e4t l\u00e4pi. Vankilaa johtanut majuri sai ylennyksens\u00e4, ja Isen tie johti Neuvostoliiton tarkimmin vartioituun vankileiriin Krasnojarskin alueelle l\u00e4hell\u00e4 Iskutskia sijaitsevaan Alexandrowskin kyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&#8221;Itse\u00e4\u00e4n paremmassa seurassa&#8221;, yhdess\u00e4 Japanin Moskovan-l\u00e4hetyst\u00f6n sihteerin, kenraalin arvoisen ruhtinaan, saksalaisen everstin ja neuvostoliittolaisten Solovetskin vankilasaarelta t\u00e4nne siirrettyjen korkeitten upseerien kanssa Suomen armeijan virolainen v\u00e4nrikki ja &#8221;sotarikollinen&#8221; Swen Alexander Ise k\u00e4rsi rangaistustaan aina Stalinin kuolemaan saakka.<\/p>\n<p>Eritt\u00e4in tiukan kurin vankila ei juuri suonut oikeuksia tai yksityisyytt\u00e4. Puolen tunnin p\u00e4ivitt\u00e4inen marssi suljetulla pihalla antoi kuitenkin mahdollisuuden tutustua vankitovereihin. Ise oli tietoisesti valinnut optimismin selviytymiskeinokseen. Keskustelunp\u00e4tk\u00e4t h\u00e4n otti opiskeluna &#8211;jopa niin, ett\u00e4 japanilaisen l\u00e4hetyst\u00f6sihteerin kanssa syntyi opettaja-oppilassuhde oppiaineen ollessa japanin kieli.<\/p>\n<p>Kun &#8221;Is\u00e4 aurinkoisen&#8221; kuolema sitten toi lempe\u00e4mm\u00e4t tuulet Neuvostoliittoon ja kun tuo henk\u00e4ys hetken ehti tuntua jopa j\u00e4ttivaltion syrj\u00e4isimmiss\u00e4kin vankiloukoissa, tuli Swen-Alexander Ise kysyneeksi oman rangaistuksensa per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Ja j\u00e4lleen oli kohtalolla yll\u00e4tys h\u00e4nen varalleen. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1959 mies totesi olevansa armahdettu ja vapaa! Tieto tuli niin yll\u00e4tt\u00e4en, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 jopa hieman harmitti, kun oli pakko heitt\u00e4\u00e4 hyvin edenneet japanin kielen alkeisopinnot.<\/p>\n<p><strong>Riviss\u00e4 j\u00e4lleen<\/strong><\/p>\n<p>&#8221;Viron kunniaksi ja tulevaisuuden takeeksi!&#8221; Historian isopy\u00f6r\u00e4n py\u00f6r\u00e4hdys tuli v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti osoittamaan Suomen-poikien tunnuslauseen muuttuvan todeksi. Kolmannen tien valinneet nuorukaiset olivat saaneet jo harmaata ohimoilleen, kun heid\u00e4n esimerkkins\u00e4 kantoi kauneimman hedelm\u00e4n. Viro hankki ja sai takaisin valtiollisen itsen\u00e4isyytens\u00e4.<\/p>\n<p>Kenet me tapaammekaan eversti Matti Lukkarin l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 apuna h\u00e4nen konsultoidessaan itsen\u00e4isen Viron omien puolustusvoimien rakentamista? Swen-Alexander Isen kolmas tie ei ollut viel\u00e4 loppuun kuljettu. Vanha, kovia kokenut sotaratsu oli riviss\u00e4 j\u00e4lleen, ja on yh\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa, nyt itsen\u00e4isen Viron puolustusvoimien p\u00e4\u00e4esikunnassa everstiluutnanttina. Keh\u00e4 on sulkeutunut. &#8221;Viron j\u00e4\u00e4k\u00e4ri&#8221; on teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, mihin h\u00e4n kes\u00e4n lopulla 1943 l\u00e4hti oppia hakemaan.<\/p>\n<p>1997 tasavallan presidentti Martti Ahtisaari my\u00f6nsi ulkomaille sotien j\u00e4lkeen ensimm\u00e4iset 4. luokan vapaudenristit.<\/p>\n<p>Ritarikunnan komentaja, kenraali Jaakko Valtanen kiinnitti ristit Suomen Sotaveteraaniliiton Eestin osaston kunniapuheenjohtajaan Swen-Alexander Isen sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtajan Raul Kuutman rintaan.<\/p>\n<\/div>\n<\/div><\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":3602,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2698","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.6 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kolmas tie - Veteraanien Perint\u00f6<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kolmas tie - Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-09-12T11:26:54+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1-218x300.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/\",\"name\":\"Kolmas tie - Veteraanien Perint\u00f6\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/kolmas_tie1-218x300.jpg\",\"datePublished\":\"2020-09-01T15:26:05+00:00\",\"dateModified\":\"2020-09-12T11:26:54+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/kolmas_tie1.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/09\\\/kolmas_tie1.jpg\",\"width\":250,\"height\":344},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/kolmas-tie\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/etusivu-2\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tietopankit\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Kertomuksia\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Ulkomaiset vapaaehtoiset\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/kertomuksia\\\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":5,\"name\":\"Kolmas tie\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/\",\"name\":\"Veteraanien Perint\u00f6\",\"description\":\"Kadettikunta\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kolmas tie - Veteraanien Perint\u00f6","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kolmas tie - Veteraanien Perint\u00f6","og_url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/","og_site_name":"Veteraanien Perint\u00f6","article_modified_time":"2020-09-12T11:26:54+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1-218x300.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/","name":"Kolmas tie - Veteraanien Perint\u00f6","isPartOf":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1-218x300.jpg","datePublished":"2020-09-01T15:26:05+00:00","dateModified":"2020-09-12T11:26:54+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/#primaryimage","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1.jpg","contentUrl":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/kolmas_tie1.jpg","width":250,"height":344},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/kolmas-tie\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/etusivu-2\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tietopankit","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Kertomuksia","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Ulkomaiset vapaaehtoiset","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/kertomuksia\/ulkomaiset-vapaaehtoiset\/"},{"@type":"ListItem","position":5,"name":"Kolmas tie"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/","name":"Veteraanien Perint\u00f6","description":"Kadettikunta","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2698","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2698"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2698\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6857,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2698\/revisions\/6857"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3602"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2698"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}