{"id":544,"date":"2020-08-29T10:16:45","date_gmt":"2020-08-29T10:16:45","guid":{"rendered":"https:\/\/veteraani.ylirotu.fi\/?page_id=544"},"modified":"2021-01-26T15:05:50","modified_gmt":"2021-01-26T15:05:50","slug":"ilmavoimat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/","title":{"rendered":"Ilmavoimat"},"content":{"rendered":"<div id='full_slider_1'  class='avia-fullwidth-slider main_color avia-shadow   avia-builder-el-0  el_before_av_heading  avia-builder-el-first   container_wrap sidebar_right'  ><\/div><div id='after_full_slider_1'  class='main_color av_default_container_wrap container_wrap sidebar_right'  ><div class='container av-section-cont-open' ><div class='template-page content  av-content-small alpha units'><div class='post-entry post-entry-type-page post-entry-544'><div class='entry-content-wrapper clearfix'>\n\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-kke4th42-350765c61ccf84b92510f815dfdf0cdf\">\n#top .av-special-heading.av-kke4th42-350765c61ccf84b92510f815dfdf0cdf{\npadding-bottom:10px;\n}\nbody .av-special-heading.av-kke4th42-350765c61ccf84b92510f815dfdf0cdf .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-kke4th42-350765c61ccf84b92510f815dfdf0cdf .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-kke4th42-350765c61ccf84b92510f815dfdf0cdf av-special-heading-h2  avia-builder-el-1  el_after_av_slideshow_full  el_before_av_textblock  avia-builder-el-first '><h2 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >Ilmavoimat<\/h2><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div>\n<section  class='av_textblock_section av-9p7eo-19849116a14036beb57f92cde749a14c '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><p><strong>Talvisota<\/strong><\/p>\n<p>Suomen ilmavoimat perustettiin itsen\u00e4isen\u00e4 puolustushaarana jo vuonna 1918 toisena koko Euroopassa. Monissa maissa lentojoukot olivat viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 osa armeijaa tai laivastoa. Suomessa kiisteltiin pitk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, olisiko hankittava vesi- vai maakoneita. Suomen j\u00e4rvet tarjosivat sek\u00e4 kes\u00e4- ett\u00e4 talvikautena eriomaisia ja ilmaisia lentokentti\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen ilmavoimat hankkivat eri maista hyvin monentyyppisi\u00e4 lentokoneita yleens\u00e4 pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja n\u00e4in ollen tyyppikirjavuus oli maassamme suuri. Ainoa suuri hankinta oli 120 I.V.L. A 22- kellukekoneen rakentaminen lisenssill\u00e4 1920-luvulla Ilmailuvoimien Lentokonetehtaalla.<br \/>\nVasta 1930-luvun loppupuolella todettiin lopullisesti, ett\u00e4 vesikoneet olivat maakoneisiin verrattuna suoritusarvoiltaan avuttomia. Edelleenk\u00e4\u00e4n ei ollut kuitenkaan t\u00e4ysin seestynyt se, tarvitaanko ennen kaikkea pommituskoneita vai torjuntah\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4. Ennen talvisotaa ehdittiin hankkia Iso-Britanniasta ajanmukaisia kaksimoottorisia Bristol Blenheim-pommituskoneita ja Hollannista tyydytt\u00e4v\u00e4n ajanmukaisia Fokker D XXI-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 sek\u00e4 Fokker C X- tiedustelu- ja yhteistoimintakoneita, joita voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pommitusteht\u00e4viin. Kaikkia n\u00e4it\u00e4 lentokonetyyppej\u00e4 valmistettiin my\u00f6s lisenssill\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<p>Talvisodan alkaessa Suomen ilmavoimilla 82 ajanmukaista tai l\u00e4hes ajanmukaista lentokonetta Lis\u00e4ksi Ilmavoimilla oli 37 t\u00e4ysin vanhentunutta sotakonetta. Kuudella laivueella oli ajanmukaisia tai tyydytt\u00e4v\u00e4n ajanmukaisia lentokoneita seuraavasti:<\/p>\n<ul>\n<li>36 Fokker D XXI- h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>17 Bristol Blenheim- pommituskonetta ja<\/li>\n<li>29 Fokker C X-tiedustelu- ja yhteistoimintakonetta<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kolmella laivueella oli t\u00e4ysin vanhentunut lentokalusto ja kahdelta laivueelta puuttuivat lentokoneet kokonaan.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton ilmavoimilla oli Suomea vastassa sodan alussa noin 1000 lentokonetta, joista 600 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4koneita, 300 pommituskoneita ja 100 tiedustelu- tai muita lentokoneita.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton ylivoima oli siis noin kymmenkertainen. Lis\u00e4ksi suurin osa Neuvostoliiton lentokalustosta oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n suomalaisten veroista. Esimerkiksi neuvostoliittolaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t osoittautuivat suomalaisia Fokker-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 nopeammiksi ja ketter\u00e4mmiksi.<\/p>\n<p>Neuvostoliitto aloitti ilmasotatoimet Suomea vastaan heti p\u00e4iv\u00e4n valjettua 30.11.1939. P\u00e4iv\u00e4n kuluessa 16 Suomen paikkakuntaa joutui pommitusten kohteeksi. Pommitukset suoritettiin pienin ja hajanaisin voimin ja niiden aiheuttamat tappiot olivat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Poikkeuksena oli Helsinki, jonne yll\u00e4tt\u00e4en merelt\u00e4 tehty yhdeks\u00e4n koneen hy\u00f6kk\u00e4ys surmasi 91 siviilihenkil\u00f6\u00e4 Lis\u00e4ksi 36 henkil\u00f6\u00e4 haavoittui vaikeasti ja noin 200 liev\u00e4sti. Pommitukset jatkuivat sodan loppuun asti kymmeni\u00e4 paikkakuntia vastaan. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 tavoitteena oli murtaa pommituksilla kansan puolustustahto, mutta vaikutus oli p\u00e4invastainen. Suomen v\u00e4est\u00f6nsuojeluorganisaatio joutui kovalle koetukselle. Rintamalla Neuvostoliiton ilmavoimat tekiv\u00e4t pommi- ja konekiv\u00e4\u00e4rihy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. Aluksi ne aiheuttivat vain v\u00e4h\u00e4n tappioita, mutta niiden teho kasvoi sodan jatkuessa.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset ilmataistelut k\u00e4ytiin 1.12. p\u00e4\u00e4asiassa Viipurin-Lappeenrannan alueella. Suomalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ampuivat alas yhteens\u00e4 14 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 lentokonetta. Omat tappiot olivat nelj\u00e4 konetta, joista yksi vihollisen h\u00e4vitt\u00e4jien ja yksi ilmatorjunnan alas ampumana. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkoi huono s\u00e4\u00e4, joka esti h\u00e4vitt\u00e4jien toiminnan l\u00e4hes kolmeksi viikoksi. Suomalaiset tiedustelu- ja pommituskoneet lensiv\u00e4t kuitenkin sotalentoja, vaikka monet lennot keskeytyiv\u00e4t ja useita koneita tuhoutui huonon s\u00e4\u00e4n johdosta. Neuvostoliiton ilmavoimat jatkoivat Suomen paikkakuntien pommituksia.<\/p>\n<p>Suomen ilmavoimien historian merkkitapaus oli 6.1.1940. Luutnantti Jorma Sarvanto teki silloin ep\u00e4virallisen maailmanenn\u00e4tyksen ampumalla Fokker-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4\u00e4n seitsenkoneisesta vihollisosastosta alas kuusi pommituskonetta nelj\u00e4ss\u00e4 minuutissa. Uroteko sai osakseen suurta huomiota kaikkialla maailmassa.<\/p>\n<p>Tammikuun alkupuolella saapui Kemiin ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto, jossa oli 12 Gladiator- h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja 4 vanhentunutta Hawker Hart- tiedustelu- ja pommituskonetta. Ensimm\u00e4isell\u00e4 sotalennolla Sallan alueelle osasto menetti kolme lentokonetta, mutta jatkoi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen menestyksellist\u00e4 lentotoimintaa Pohjois-Suomessa sodan loppuun asti.<\/p>\n<p>Tammikuusta l\u00e4htien Suomeen alkoi saapua ulkomailta ostettua ja my\u00f6s lahjoituksena saatua lentokalustoa. Maahamme ehdittiin saada talvisodan loppuun menness\u00e4 yhteens\u00e4 138 lentokonetta, joista suurin osa ehti mukaan taistelutoimintaan. T\u00e4rkeimm\u00e4t lentokonehankinnat olivat 22 Bristol Blenheim-pommituskonetta Iso-Britanniasta, 30 Morane Saulnier-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 Ranskasta, 30 Gloster Gladiator-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 Iso-Britanniasta osittain Etel\u00e4-Afrikan lahjoittamina ja 32 Fiat-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 Italiasta. Viimeksi mainitut oli tilattu jo ennen talvisotaa, mutta ne saapuivat Suomeen vasta sodan lopulla Saksan est\u00e4ess\u00e4 niiden kuljetuksen alueensa l\u00e4pi Neuvostoliiton kanssa tekem\u00e4ns\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen perusteella.<\/p>\n<p>Uusien koneiden saavuttua voitiin varustaa lis\u00e4\u00e4 kaksi lentolaivuetta, t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 laivueita ja vaihtaa er\u00e4iden laivueiden kalusto uudempaan. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleiden koneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei kuitenkaan kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 johtui taistelutappioista, lento-onnettomuuksista ja erilaisista vaurioista. K\u00e4ytt\u00f6kunnossa olleiden koneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei noussut milloinkaan yli 130:n. N\u00e4ist\u00e4kin oli osa huollossa laivueissa, joten niit\u00e4 ei voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taistelulentoihin.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton ilmavoimien vahvuus kasvoi jatkuvasti. Talvisodan lopussa Suomea vastassa oli jo yli 3800 lentokonetta. N\u00e4ist\u00e4 oli h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4koneita yli 1500, pommituskoneita 1700 ja tiedustelukoneita 600.<\/p>\n<p>Suomen ilmavoimille oli 29.2.1940 sotiemme tuhoisin p\u00e4iv\u00e4. Ruokolahden j\u00e4\u00e4kent\u00e4lt\u00e4 lentoon l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 olleet 15 suomalaista h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 joutuivat 24 ven\u00e4l\u00e4isen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4ksi. Hyvin ep\u00e4edullisessa tilanteessa alkaneessa taistelussa tuhoutui yksi Fokker- ja viisi Gladiator-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Nelj\u00e4 lent\u00e4j\u00e4\u00e4 sai surmansa. Heist\u00e4 yksi oli tanskalainen vapaaehtoinen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti vain kaksi viholliskonetta ammuttiin alas tai tuhoutui yhteent\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 suomalaisen koneen kanssa.<\/p>\n<p>Sodan viimeisin\u00e4 viikkoina oli ilmasota eritt\u00e4in kiivasta erityisesti Karjalan kannaksella. My\u00f6s Neuvostoliiton pommitukset maamme kotiseudulle saavuttivat laajat mittasuhteet. Erityisesti Kouvola k\u00e4rsi suuria vaurioita. Sit\u00e4 pommitettiin 39 kertaa yhteens\u00e4 850 lentokoneella. Rintamille menev\u00e4t kuljetukset alkoivat ruuhkautua vaurioituneille ratapihoille.<\/p>\n<p>Sodan lopulla Suomen ilmavoimien toiminta keskitettiin voimakkaasti Karjalan kannakselle ja Viipurinlahdelle. T\u00e4m\u00e4 merkitsi torjunta-, pommitus- ja tiedustelulentoja, joiden yhteydess\u00e4 jouduttiin jatkuvasti taisteluun ylivoimaisia vihollisen lento-osastoja vastaan. Sodan viimeisen viikon aikana suomalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t osallistuivat menestyksellisesti my\u00f6s rynn\u00e4k\u00f6intiin konekiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 Viipurinlahdella j\u00e4\u00e4alueilla etenevi\u00e4 joukkoja vastaan.<\/p>\n<p>Suomen ilmavoimat selvisiv\u00e4t talvisodasta kunnialla huolimatta lentokaluston riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydesta ja osittaisesta heikommuudesta neuvostoliittolaiseen kalustoon verrattuna. Lent\u00e4jien koulutustaso osoittautui korkealuokkaiseksi. Esimerkiksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4jist\u00e4 menestyksekk\u00e4in, luutnantti Jorma Sarvanto, ampui alas 13 viholliskonetta ja kahdeksan muuta lent\u00e4j\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi konetta. Suomalaiset lent\u00e4j\u00e4t ampuivat alas yhteens\u00e4 203 viholliskonetta, Neuvostoliiton eri syist\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4t lentokonetappiot olivat yhteens\u00e4 noin 1000 lentokonetta, joista suomalaisten lentokoneiden tai ilmatorjunnan alas ampumia oli noin puolet.<\/p>\n<p>Suomalaisten lentokonetappiot olivat 61 konetta, joista 34 tuhoutui ilmataisteluissa ja nelj\u00e4 ilmatorjuntatykist\u00f6n alas ampumina. Yhteens\u00e4 54 lentokoneiden miehist\u00f6\u00f6n kuulunutta sai surmansa.<\/p>\n<p><strong>Jatkosota<\/strong><br \/>\nV\u00e4lirauhan aikana saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lentokalustoa, joka oli hankittu talvisodan aikana, mutta ei ehtinyt maahamme ajoissa ehti\u00e4kseen mukaan sotatoimiin. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi osoittautuivat Yhdysvalloista hankitut 44 Brewster-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Iso-Britanniasta saatiin 10 ajanmukaista Hawker Hurricane-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Kotimaassa ehti valmistua ennen jatkosodan alkua 47 jo vanhentunutta Fokker D XXI-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. My\u00f6s Bristol Blenheim-pommituskoneita alkoi valmistua lentokonetehtaalta. Suomen ja Saksan suhteiden l\u00e4mmetty\u00e4 saksalaiset alkoivat toimittaa Suomeen Ranskasta ja Norjasta saamiaan sotasaaliskoneita. N\u00e4it\u00e4 olivat amerikkalaiset Curtiss Hawk- ja ranskalaiset Morane Saulnier-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n<p>Jatkosodan alkaessa Suomen ilmavoimien lentokalusto oli huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa. Ilmavoimilla oli lentoyksik\u00f6iss\u00e4 toimintakuntoisina yhteens\u00e4 218 lentokonetta. N\u00e4ist\u00e4 oli h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 164, pommituskoneita 24 ja tiedustelukoneita 30. Kalusto oli hyvin kirjavaa, sill\u00e4 sotakoneita oli 17 eri tyyppi\u00e4. T\u00e4rkeimpi\u00e4 konetyyppej\u00e4 oli seuraavasti:<\/p>\n<ul>\n<li>40 Brewster-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>25 Fiat G 50-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>29 Morane Saulnier-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>48 Fokker D XXI-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>6 Curtiss Hawk-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>4 Hawker Hurricane-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja<\/li>\n<li>24 Bristol Blenheim-pommituskonetta<\/li>\n<\/ul>\n<p>Neuvostoliiton ilmavoimilla oli Suomea vastassa aluksi noin 400-500 lentokonetta. M\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni nopeasti noin puoleen. Lentokalusto oli ensimm\u00e4isin\u00e4 sotakuukausina p\u00e4\u00e4asiassa samantyyppist\u00e4 kuin talvisodassa, mutta vuoden 1941 lopulla alkoi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulla entist\u00e4 huomattavasti tehokkaampia konetyyppej\u00e4. Lentokalustoon alkoi vuodesta 1942 l\u00e4htien sis\u00e4lty\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s amerikkalaisia ja englantilaisia koneita, joita n\u00e4m\u00e4 maat toimittivat avustaakseen Neuvostoliittoa.<\/p>\n<p>Ilmasotatoimet alkoivat laajamittaisena 25.6.1941. Neuvostoliiton ilmavoimat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t suurin voimin useisiin kohteisiin Suomen alueella. Suomalaiset Brewster- ja Fiat-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ampuivat alas 23 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n lentokonetta ilman omia tappioita. N\u00e4iden hy\u00f6kk\u00e4ysten j\u00e4lkeen Suomi katsoi olevansa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Alkoi jatkosota. Seuraavien kahden viikon aikana Suomalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ampuivat torjuntalennoilla alas 68 viholliskonetta menett\u00e4en vain yhden Fokker-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n.<\/p>\n<p>Jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t suojasivat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vi\u00e4 joukkoja, tiedustelukoneet antoivat arvokkaita tietoja ratkaisujen perustaksi ja pommituskoneet tuhosivat vihollisen ryhmityksi\u00e4 ja kuljetuksia. Suomalaisten hyvin menestykselliset ilmataistelut johtivat siihen, ett\u00e4 suomalaiset pystyiv\u00e4t usein saavuttamaan ilmaherruuden. Hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheen menestyksekk\u00e4in h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4j\u00e4 oli lentomestari Oiva Tuominen, joka nimitettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 lent\u00e4j\u00e4n\u00e4 Mannerheim-ristin ritariksi elokuussa 1941. H\u00e4n oli ehtinyt saavuttaa jo 18 ilmavoittoa, niist\u00e4 suurimman osan Fiat-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka Suomen ilmavoimien toiminta oli ollut hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa hyvin menestyksellist\u00e4, olivat tappiot, vauriot ja kaluston kuluminen vaikeissa olosuhteissa v\u00e4hent\u00e4neet merkitt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6kunnossa olleiden lentokoneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 hankittiin Saksasta lis\u00e4\u00e4 Morane- ja Curtiss-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 sek\u00e4 erilaisia neuvostoliittolaisia sotasaaliskoneita. Saksa lahjoitti lis\u00e4ksi Suomelle vuonna 1942 15 tyydytt\u00e4v\u00e4n ajanmukaista Dornier 17- pommituskonetta. Valtion lentokonetehdas valmisti lis\u00e4\u00e4 Blenheim-pommituskoneita.<\/p>\n<p>Huolimatta lentokonehankinnoista oli vuoteen 1943 menness\u00e4 k\u00e4ynyt yh\u00e4 ilmeisemm\u00e4ksi, ett\u00e4 suomalaisten lentokalusto oli vanhentunutta verrattuna Neuvostoliiton jatkuvasti kehittyv\u00e4\u00e4n kalustoon. Vain suomalaisten lent\u00e4jien lentotaito oli mahdollistanut sen, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki ilmataistelut olivat suomalaisille hyvin voitollisia. Kalustotilanteen olennaiseksi parantamiseksi saatiin vuonna 1943 hankittua Saksasta 30 t\u00e4ysin ajanmukaista Messerschmitt 109- h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja 24 Junkers 88- pommituskonetta. Uusilla h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4 k\u00e4ytiin lukuisia menestyksellisi\u00e4 ilmataisteluja sek\u00e4 vuonna 1943 ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 Suomenlahden it\u00e4osassa ja Kotkan alueella. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 saatiin lis\u00e4\u00e4 Messerschmitt-kalustoa niin, ett\u00e4 sill\u00e4 voitiin varustaa my\u00f6s toinen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4laivue. Muilla nelj\u00e4ll\u00e4 oli vanhentunut kalusto.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkaessa Karjalan kannaksella 9.6.1944 Suomen ilmavoimilla oli lentoyksik\u00f6iss\u00e4 yhteens\u00e4 243 lentokonetta. N\u00e4ist\u00e4 oli h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 150, pommituskoneita 93 ja tiedustelukoneita 10. Erilaisia konetyyppej\u00e4 oli 20. T\u00e4ysin ajanmukaisia koneita oli vain 55. Ne olivat 38 Messerschmitt-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4, 13 Junkers-pommituskonetta ja 4 Pe-2-sotasaalispommituskonetta.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton ilmavoimilla oli Karjalan kannaksella hy\u00f6kk\u00e4yksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tukena noin 750 lentokonetta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli ajoittain my\u00f6s muualta keskitettyj\u00e4 lentoyksik\u00f6it\u00e4. Lentokalusto oli korkeatasoista. H\u00e4vitt\u00e4jien p\u00e4\u00e4osa oli Jak-9-, La-5- ja Airacobra-koneita. Viimeksi mainittu oli Yhdysvaltojen aseavun mukana saatua kalustoa. Kaikki n\u00e4m\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4tyypit olivat tasavertaisia Messerschmitt-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4n verrattuna. Erityisen vihatuksi tuli suomalaisten maavoimien sotilaiden keskuudessa vahvasti panssaroitu Il-2-maataistelukone, joka rynn\u00e4k\u00f6i joukkojamme ja jopa yksitt\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4 vastaan kaikkialla rintaman l\u00e4heisyydess\u00e4 ja selustassa. My\u00f6s Neuvostoliiton lent\u00e4jien koulutustaso oli parantunut merkitt\u00e4v\u00e4sti edellisiin vuosiin verrattuna.<\/p>\n<p>Suurhy\u00f6kk\u00e4ys alkoi massiivisella lentohy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 Valkeasaaressa olleita suomalaisten asemia vastaan. Siihen osallistui 322 lentokonetta. Nyt alkoivat Karjalan kannaksen voimakkaat lentohy\u00f6kk\u00e4ykset ja rajut ilmataistelut, jotka kestiv\u00e4t noin kuukauden. Suomen ilmavoimien toiminta suunnattiin p\u00e4\u00e4asiassa Karjalan kannakselle. Suomalaiset pommituskoneet hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t keskitetysti yleens\u00e4 30 -35 koneen voimin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n rivist\u00f6j\u00e4 ja ryhmityksi\u00e4 vastaan. Omat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t sek\u00e4 saattoivat pommituskoneita ett\u00e4 suorittivat rohkeita torjuntalentoja vihollisen pommitus- ja maataistelukoneita vastaan. Lennot vaativat suurta taitoa, sill\u00e4 vastassa oli usein monikymmenkertainen ylivoima ja taivas oli l\u00e4hes jatkuvasti t\u00e4ynn\u00e4 viholliskoneita.<\/p>\n<p>Taisteluiden aikana suomalaiset saivat hankittua Saksasta lis\u00e4\u00e4 Messerschmitt-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4. Niit\u00e4 oli Suomen ilmavoimilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 eri vaiheissa kaiken kaikkiaan 159 kappaletta. Saksa tuki Suomea my\u00f6s l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Immolaan lento-osasto Kuhlmeyn, jossa oli aluksi noin 70 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4-, rynn\u00e4kk\u00f6- ja sy\u00f6ksypommituskonetta. Osasto toimi hyvin tehokkaasti ja uhrautuvasti Tali-Ihantalan ja Vuosalmen suurtaisteluissa. Suomalaisten ja saksalaisten lentotoiminta vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti torjuntavoittoihin. Viholliselle tuotettujen suurten tappioiden lis\u00e4ksi omien lentokoneiden n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suoritukset kohottivat maassa taistelevien sotilaiden taistelumoraalia.<\/p>\n<p>Saman tyyppinen kiivas ilmasodan vaihe k\u00e4ytiin pari viikkoa my\u00f6hemmin Laatokan pohjoispuolella vihollisen aloittaessa siell\u00e4 laajamittaisen hy\u00f6kk\u00e4yksen. Ilmatoiminta alkoi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen laantua kaikilla rintamansuunnilla vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ysten tultua torjutuksi.<\/p>\n<p>Suomen ilmavoimat osallistuivat viel\u00e4 Lapin sotaan. Ominaista lentotoiminnalle olivat usein huonot lentos\u00e4\u00e4t, heikkokuntoiset lentokent\u00e4t ja pitk\u00e4t et\u00e4isyydet. Esimerkiksi Messerschmitt-kalustoa ei voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Lapissa. Saksalaisten lentokoneiden kanssa k\u00e4ytiin vain muutama ilmataistelu.<\/p>\n<p>Jatkosodan aikana suomalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ampuivat alas l\u00e4hes 1600 viholliskonetta. Suomalaiset lentokoneet pudottivat noin 4000 tonnia pommeja. Suomalaiset eiv\u00e4t koskaan, p\u00e4invastoin kuin neuvostoliittolaiset jatkuvasti, pommittaneet siviilikohteita, vaan toimivat tarkkaan harkittuja sotilaskohteita vastaan. Tiedustelua ja kartoitusta varten valokuvattiin laajoja alueita. Omat tappiot olivat 389 lentokonetta. N\u00e4ist\u00e4 tuhoutui ilmataistelussa 86 konetta ja vihollisen ilmatorjunnan alas ampumina 66 konetta. Muut tuhoutuivat erilaisissa onnettomuuksissa.<\/p>\n<p>Ilmavoimien henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 19 nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Tunnetuimpia ovat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lent\u00e4j\u00e4t. Heist\u00e4 lentomestari Ilmari Juutilainen saavutti 94, kapteeni Hans Wind 75 ja majuri Eino Luukkanen 56 ilmavoittoa. Pudotusluvut ovat kansainv\u00e4lisesti hyvin korkeita. Ilmari Juutilaisen ilmavoittojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ylitt\u00e4v\u00e4t vain parhaat saksalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4-\u00e4ss\u00e4t.<\/p>\n<p>Suomalaisten lent\u00e4jien taitoa kuvaa se, ett\u00e4 esimerkiksi Messerschmitt-lent\u00e4j\u00e4t ampuivat alas 663 viholliskonetta omien tappioiden ollessa ilmataisteluissa 21 konetta. Brewster-h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4 ammuttiin alas 447 viholliskonetta ja menetettiin ilmataistelussa alas ammuttuina vain 19 omaa konetta. N\u00e4m\u00e4 ovat poikkeuksellisia suorituksia koko maailmassa.<\/p>\n<\/div><\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":102,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-544","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.4 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Ilmavoimat - Veteraanien Perint\u00f6<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ilmavoimat - Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-01-26T15:05:50+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/ilmavoimat\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/ilmavoimat\\\/\",\"name\":\"Ilmavoimat - Veteraanien Perint\u00f6\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-08-29T10:16:45+00:00\",\"dateModified\":\"2021-01-26T15:05:50+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/ilmavoimat\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/ilmavoimat\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/ilmavoimat\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/etusivu-2\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tietopankit\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Puolustushaarat ja aselajit\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Ilmavoimat\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/\",\"name\":\"Veteraanien Perint\u00f6\",\"description\":\"Kadettikunta\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ilmavoimat - Veteraanien Perint\u00f6","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ilmavoimat - Veteraanien Perint\u00f6","og_url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/","og_site_name":"Veteraanien Perint\u00f6","article_modified_time":"2021-01-26T15:05:50+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/","name":"Ilmavoimat - Veteraanien Perint\u00f6","isPartOf":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website"},"datePublished":"2020-08-29T10:16:45+00:00","dateModified":"2021-01-26T15:05:50+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/ilmavoimat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/etusivu-2\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tietopankit","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Puolustushaarat ja aselajit","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Ilmavoimat"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/","name":"Veteraanien Perint\u00f6","description":"Kadettikunta","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/544","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=544"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/544\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10658,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/544\/revisions\/10658"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=544"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}