{"id":547,"date":"2020-08-29T10:17:33","date_gmt":"2020-08-29T10:17:33","guid":{"rendered":"https:\/\/veteraani.ylirotu.fi\/?page_id=547"},"modified":"2021-01-26T15:06:09","modified_gmt":"2021-01-26T15:06:09","slug":"merivoimat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/","title":{"rendered":"Merivoimat"},"content":{"rendered":"<div id='full_slider_1'  class='avia-fullwidth-slider main_color avia-shadow   avia-builder-el-0  el_before_av_heading  avia-builder-el-first   container_wrap sidebar_right'  ><\/div><div id='after_full_slider_1'  class='main_color av_default_container_wrap container_wrap sidebar_right'  ><div class='container av-section-cont-open' ><div class='template-page content  av-content-small alpha units'><div class='post-entry post-entry-type-page post-entry-547'><div class='entry-content-wrapper clearfix'>\n\n<style type=\"text\/css\" data-created_by=\"avia_inline_auto\" id=\"style-css-av-kke4tv1r-fac917b4ce0e94c31f75f91e74601f0f\">\n#top .av-special-heading.av-kke4tv1r-fac917b4ce0e94c31f75f91e74601f0f{\npadding-bottom:10px;\n}\nbody .av-special-heading.av-kke4tv1r-fac917b4ce0e94c31f75f91e74601f0f .av-special-heading-tag .heading-char{\nfont-size:25px;\n}\n.av-special-heading.av-kke4tv1r-fac917b4ce0e94c31f75f91e74601f0f .av-subheading{\nfont-size:15px;\n}\n<\/style>\n<div  class='av-special-heading av-kke4tv1r-fac917b4ce0e94c31f75f91e74601f0f av-special-heading-h2  avia-builder-el-1  el_after_av_slideshow_full  el_before_av_textblock  avia-builder-el-first '><h2 class='av-special-heading-tag'  itemprop=\"headline\"  >Merivoimat<\/h2><div class=\"special-heading-border\"><div class=\"special-heading-inner-border\"><\/div><\/div><\/div>\n<section  class='av_textblock_section av-7ub8b-7f09eadd02c4fd22f81f7642a307e946 '   itemscope=\"itemscope\" itemtype=\"https:\/\/schema.org\/CreativeWork\" ><div class='avia_textblock'  itemprop=\"text\" ><p><strong>Talvisota<\/strong><\/p>\n<p>Viime sotiemme aikana merivoimiin kuuluivat sek\u00e4 rannikkotykist\u00f6 ett\u00e4 laivasto.\u00a0Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen maahamme j\u00e4i voimakas rannikkotykist\u00f6, jonka Ven\u00e4j\u00e4 oli rakentanut ennen I maailmansotaa ja sen aikana Suomenlahden sulkemiseksi ja Pietarin suojaksi.<\/p>\n<p>Rannikkotykist\u00f6pattereita oli Suomenlahden rannikon lis\u00e4ksi Saaristomerell\u00e4 ja Pohjanlahdella. Suomalaiset t\u00e4ydensiv\u00e4t rannikkotykist\u00f6\u00e4 varsinkin Helsingin edustalla, Porkkalan kapeikossa, Viipurinlahdella ja Laatokalla. Ahvenanmaalla olleet linnakkeet jouduttiin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4listen sopimusten perusteella.<\/p>\n<p>Itsen\u00e4isen Suomen laivaston ensimm\u00e4iset alukset olivat Ven\u00e4j\u00e4n laivastolta Suomeen j\u00e4\u00e4neit\u00e4 laivoja. Joukossa oli esimerkiksi tykkiveneit\u00e4, torpedoveneit\u00e4, miinanraivaajia ja erilaisia apualuksia. Osa aluksista oli vanhentuneita ja huonokuntoisia. Osoituksena t\u00e4st\u00e4 oli laivastomme rauhanajan pahin onnettomuus lokakuussa 1925. Yli 25 vuotta vanha torpedovene S 2 upposi koulutuspurjehduksella Porin edustalla syysmyrskyss\u00e4 vieden mukanaan koko miehist\u00f6n, 53 merisotilasta.<\/p>\n<p>Laivaston kehitt\u00e4miseksi eduskunta hyv\u00e4ksyi vuonna 1927 laivastolain, jonka perusteella rakennettiin kotimaassa panssarilaivat V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen ja Ilmarinen sek\u00e4 nelj\u00e4 sukellusvenett\u00e4. Iso-Britanniasta hankittiin lain mukaisesti nelj\u00e4 moottoritorpedovenett\u00e4. Vanhimpia aluksia poistettiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Muita alushankintoja 1930-luvulla olivat kuusi pient\u00e4 miinanraivaajaa, yksi sukellusvene ja koululaiva, fregatti Suomen Joutsen.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 1939 Suomen laivastoon kuului seuraavia aluksia:<\/p>\n<ul>\n<li>2 panssarilaivaa<\/li>\n<li>5 sukellusvenett\u00e4<\/li>\n<li>4 tykkivenett\u00e4<\/li>\n<li>7 moottoritorpedovenett\u00e4<\/li>\n<li>1 miinalaiva ja<\/li>\n<li>6 raivaajaa<\/li>\n<\/ul>\n<p>Valmiutta kohotettaessa otettiin merivoimiin Merivartiolaitoksen aluksia ja siviilialuksia. T\u00e4rkeimpi\u00e4 olivat jo valmiiksi aseistetut vartiomoottoriveneet, VMV:t, ja j\u00e4\u00e4nmurtajat, jotka aseistettiin. Sekalaisia otettuja aluksia k\u00e4ytettiin esimerkiksi saattue-, kuljetus-, yhteys- ja raivausteht\u00e4viin mahdollisuuksien mukaan varustettuna. Yhteens\u00e4 merivoimilla oli talvisodan alkaessa 190 erilaista laivaa ja 363 moottorivenett\u00e4. Merivoimiin kuului 33 200 miest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi merivoimille oli alistettu 8650 miest\u00e4 jalkav\u00e4ke\u00e4 rannikonpuolustusteht\u00e4viin.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton It\u00e4meren laivasto oli Suomen laivastoon verrattuna t\u00e4ysin ylivoimainen. Neuvostoliitolla oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n Suomenlahdella seuraavat alusm\u00e4\u00e4r\u00e4t:<\/p>\n<ul>\n<li>2 taistelulaivaa, Marat ja Oktjabrskaja Revolutsija<\/li>\n<li>1 risteilij\u00e4, Kirov<\/li>\n<li>17 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/li>\n<li>7 torpedovenett\u00e4<\/li>\n<li>52 sukellusvenett\u00e4<\/li>\n<li>17 tykkivenett\u00e4<\/li>\n<li>40 moottoritorpedovenett\u00e4<\/li>\n<li>4 miinalaivaa<\/li>\n<li>48 miinanraivaajaa ja<\/li>\n<li>60 vartioalusta<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lis\u00e4ksi Neuvostoliiton It\u00e4meren laivastolla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n 650 lentokonetta.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 Suomeen 30.11.1939 sen laivaston ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 oli Suomen hallussa olleiden Suomenlahden ulkosaarten miehitys, mik\u00e4 onnistui helposti suomalaisten evakuoitua saaret. Sen sijaan Neuvostoliitto ei ryhtynyt suomalaisten puolustussuunnitelmissa mahdollisina pit\u00e4miin maihinnoususotatoimiin Ahvenanmaalle tai Hankoniemelle. Neuvostoliitto julisti Suomen kauppasaartoon ja pyrki est\u00e4m\u00e4\u00e4n maamme meriyhteydet l\u00e4nteen. It\u00e4meren laivastolla oli tarkoitus my\u00f6s tukea Karjalan kannaksella l\u00e4hell\u00e4 rannikkoa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vi\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 joukkoja.<\/p>\n<p>Suomen merivoimien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli maihinnousujen torjunta, meriyhteyksien suojaaminen ja Ahvenanmaan miehitt\u00e4minen heti, kun kansainv\u00e4listen demilitarisointisopimusten katsottiin rauenneen.<\/p>\n<p>Jo 1.12. risteilij\u00e4 Kirov ja kaksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyi Hankoniemen edustalla ollutta Russar\u00f6n linnaketta. Linnakkeen j\u00e4re\u00e4 patteri karkoitti tulitaistelussa laivasto-osaston. Kahta viikkoa my\u00f6hemmin Ut\u00f6n raskas patteri k\u00e4vi tulitaistelun kahta neuvostoliittolaista h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan ja upotti toisen h\u00e4vitt\u00e4jist\u00e4. Kolmas merkitt\u00e4v\u00e4 rannikkotykist\u00f6n ja Neuvostoliiton sota-alusten v\u00e4linen tulitaistelu k\u00e4ytiin muutama p\u00e4iv\u00e4 my\u00f6hemmin Karjalan kannaksen l\u00e4nsipuolella Koivistolla olleen Saarenp\u00e4\u00e4n j\u00e4re\u00e4n patterin ja taistelulaiva Marat\u2019in v\u00e4lill\u00e4. Taistelulaiva vet\u00e4ytyi vaurioiduttuaan ilmeisesti yhdest\u00e4 j\u00e4re\u00e4st\u00e4 osumasta.<\/p>\n<p>Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet Suomen laivaston kuljetti Ahvenanmaalle sinne suunnitellut joukot, suojasi kuljetukset ja laski puolustukselliset merimiinoitteet. Neuvostoliiton sota-alusten sek\u00e4 er\u00e4iden muiden sopiviksi maaleiksi katsottujen alusten liikehtiess\u00e4 Suomenlahdella yrittiv\u00e4t suomalaiset sukellusveneet hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 vastaan. Veneet eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4sseet torpedointiet\u00e4isyydelle.<\/p>\n<p>Neuvostoliittolaisia sukellusveneit\u00e4 tunkeutui Saaristomerelle ja Pohjanlahdelle est\u00e4\u00e4kseen Suomen merenkulun l\u00e4nteen. Yksi veneist\u00e4 tuhoutui miinoitteessa. Sukellusveneiden menestys j\u00e4i vaatimattomaksi. Ne upottivat vain viisi laivaa, joista kaksi oli saksalaisia, yksi virolainen, yksi ruotsalainen ja vain yksi pieni alus oli suomalainen. Kauppalaivat kulkivat yleens\u00e4 saattueissa. Saattoalukset k\u00e4rsiv\u00e4t yhden merkitt\u00e4v\u00e4n tappion, kun saattaja Aura II:n oma syvyyspommi r\u00e4j\u00e4hti sen per\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 onnettomuudessa sai 26 merisotilasta surmansa.<\/p>\n<p>Joulukuun puolesta v\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien j\u00e4\u00e4 alkoi vaikeuttaa yh\u00e4 enemm\u00e4n laivojen ja varsinkin keveiden alusten toimintaa. Pienet alukset kuten moottoritorpedoveneet ja sukellusveneet telakoitiin. Talvi oli poikkeuksellisen ankara ja j\u00e4\u00e4n vahvuus oli helmikuussa 1940 esimerkiksi it\u00e4isell\u00e4 Suomenlahdella yli metri. Vain j\u00e4\u00e4nmurtajat pystyiv\u00e4t liikkumaan itsen\u00e4isesti merialueella.<\/p>\n<p>Panssarilaivat olivat sodan alussa toimineet Saaristomerell\u00e4. Ne siirrettiin my\u00f6hemmin vahventamaan Turun ilmatorjuntaa. Turun kaupunki k\u00e4rsi jatkuvista pommituksista. Niiden kohteena oli erityisesti Turun satama, joka oli meriyhteyksien yll\u00e4pidon kannalta elint\u00e4rke\u00e4. My\u00f6s sotasatama oli t\u00e4rke\u00e4 pommituskohde. Panssarilaivojen tehokas ilmatorjunta oli Turun suojaamisen kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n<p>Talvisodan loppuvaiheessa maaliskuun alussa 1940 ven\u00e4l\u00e4iset pyrkiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomenlahden it\u00e4osissa paksun j\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4\u00e4 merta hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en suurillakin jalkav\u00e4kijoukoilla Haminan ja Virolahden suuntiin. Ne uhkasivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 idemp\u00e4n\u00e4 taistelleiden suomalaisten joukkojen selustaan. Rannikkotykist\u00f6 pystyi kuitenkin torjumaan hy\u00f6kk\u00e4ykset. My\u00f6s j\u00e4\u00e4nmurtaja Tarmoa yritettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihollisen toiminnan est\u00e4miseen. Alus oli k\u00e4rsinyt 39 merisotilaan tappiot kaatuneina, kun sen ollessa Kotkassa kaksi lentopommia osui sen keulapuolelle miehist\u00f6n ollessa siell\u00e4 juuri ruokailemassa. Vauriot korjattiin nopeasti ja alus varustettiin j\u00e4\u00e4taisteluun ja muun muassa panssarintorjuntaan sopivaksi. Tarkoitus oli edet\u00e4 pitk\u00e4lle Viipurinlahdelle ja rikkoa j\u00e4\u00e4 vihollisen edest\u00e4. Tarmo ei kuitenkaan ehtinyt toteuttaa t\u00e4t\u00e4 hyvin ep\u00e4tavallista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ennen rauhan tuloa.<\/p>\n<p><strong>Jatkosota<\/strong><\/p>\n<p>V\u00e4lirauhan aikana Suomen laivasto sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kaksi jo talvisodan aikana rakenteilla ollutta miinalaivaa. Italiasta tilattiin viisi moottoritorpedovenett\u00e4. Neuvostoliiton laivastoon<\/p>\n<p>oli my\u00f6s liitetty uusia aluksia, mutta voimasuhteet olivat jatkosodan alkaessa p\u00e4\u00e4piirtein samat kuin talvisodan aikana. Olennaista oli kuitenkin se, ett\u00e4 Neuvostoliitto joutui keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n It\u00e4meren laivastonsa toiminnan painopisteen saksalaisia vastaan.<\/p>\n<p>Heti jatkosodan alussa kes\u00e4kuussa 1941 Suomi miehitti uudelleen Ahvenanmaan. Laivasto toteutti ja suojasi kuljetukset. Lis\u00e4ksi laskettiin merialueille ja v\u00e4ylille suojamiinoitteet.<\/p>\n<p>Suomen laivaston toimintaa vaikeutti se, ett\u00e4 Hangossa ollut Neuvostoliiton tukikohta jakoi\u00a0laivastomme kahteen erilliseen osaan Suomenlahdelle ja Saaristomerelle.<\/p>\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 1941 suomalaiset panssarilaivat tulittivat Hangon tulikohtaa. Sukellusvene Vesikko upotti suuren neuvostoliittolaisen kuljetusaluksen. Suomalaiset ja saksalaiset laskivat Suomenlahdelle hyvin laajoja miinasulkuja est\u00e4\u00e4kseen Neuvostoliiton laivaston toiminnan.<\/p>\n<p>Saksalaisten joukkojen edetess\u00e4 nopeasti Baltian suuntaan Neuvostoliitto joutui evakuoimaan joukkonsa ja laivastonsa Baltian satamista Suomenlahden pohjukkaan Leningradin ja Kronstadtin alueille. Tallinnaa evakuoitaessa elokuussa 1941 Neuvostoliitto menetti Suomenlahden etel\u00e4osaan lasketussa miinasulussa 5 sotalaivaa ja 26 muuta alusta.<\/p>\n<p>My\u00f6s Neuvostoliiton merivoimat olivat miinoittaneet laajasti Suomenlahtea. Oma laivastomme k\u00e4rsi 13.9.1941 raskaan tappion, kun panssarilaiva Ilmarinen upposi It\u00e4merell\u00e4 ilmeisesti miinar\u00e4j\u00e4hdysten seurauksena. Ilmarisen tuhossa sai sankarikuoleman 271 suomalaista merisotilasta ja vain 132 pelastui.<\/p>\n<p>Neuvostoliitto evakuoi Hankoniemen joulukuuhun 1941 menness\u00e4, mik\u00e4 helpotti olennaisesti Suomen meriliikennett\u00e4. Suomalaiset ottivat haltuunsa p\u00e4\u00e4osan Suomelle ennen sotia kuuluneista ulkosaarista. Suursaari vallattiin maaliskuussa 1942 j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin tehdyll\u00e4 suurisuuntaisella ja rohkealla hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 1942 Suomen laivasto taisteli ennen kaikkea neuvostoliittolaisia sukellusveneit\u00e4 vastaan. Neuvostoliitto l\u00e4hetti kolmessa eri aallossa yli 30 sukellusvenett\u00e4 It\u00e4merelle, Saaristomerelle ja Pohjanlahdelle est\u00e4\u00e4kseen Suomen kauppamerenkulun. Sukellusveneet upottivat yhteens\u00e4 18 alusta, joista seitsem\u00e4n oli suomalaisia. Suomalaiset pinta-alukset, sukellusveneet ja lentokoneet osallistuivat sukellusveneiden torjuntaan. Yhteens\u00e4 tuhottiin 12 Neuvostoliiton sukellusvenett\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kolme tuhoutui suomalaisten sukellusveneiden uhrina.<\/p>\n<p>Hein\u00e4kuussa 1942 neuvostoliittolaiset joukot yrittiv\u00e4t vallata yll\u00e4tt\u00e4en Suomenlahden it\u00e4osassa olevan pienen ja karun Somerin kalliosaaren. Sen omistuksesta syntyi poikkeuksellisen kiivas taistelu, johon osallistuivat laivaston ja rannikkojoukkojen lis\u00e4ksi ilmavoimat.<\/p>\n<p>Saaren puolustus kesti. Neuvostoliitto menetti 16 moottoritorpedovenett\u00e4 tai vartiovenett\u00e4 sek\u00e4 128 miest\u00e4 saarella kaatuneina ja 102 vangiksi joutuneina. Suomalaisten tappiot olivat 17 kaatunutta.<\/p>\n<p>Marraskuussa 1942 suomalaiset moottoritorpedoveneet tekiv\u00e4t suurta taitoa osoittaneen sy\u00f6ksyn Lavansaaren satamaan. Ne onnistuivat upottamaan satamassa tulivoimaisen tykkivene Krasnoje Znamjan.<\/p>\n<p>Vuonna 1943 saksalaiset laskivat suomalaisten avustamina Suomenlahden poikki Porkkalan ja Naissaaren v\u00e4lille kaksinkertaisen sukellusveneverkon est\u00e4\u00e4kseen Neuvostoliiton sukellusveneiden toiminnan. Yksik\u00e4\u00e4n vene ei p\u00e4\u00e4ssyt verkosta l\u00e4pi. Nelj\u00e4 sukellusvenett\u00e4 tuhoutui verkossa tai niihin liittyneiss\u00e4 miinoissa. Osa Suomen laivastoa sitoutui verkon vartiointiin. Neuvostoliiton meri- ja ilmavoimat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t jatkuvasti vartioivia aluksia vastaan. Neuvostoliittolainen moottoritorpedovene onnistui upottamaan vartiointiteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 olleen miinalaiva Riilahden, jolloin 24 merisotilasta sai sankarikuoleman.<\/p>\n<p>Suomalaiset saivat vuoden 1943 aikana yhteens\u00e4 14 uutta moottoritorpedovenett\u00e4. Ennen sotia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetut veneet oli jo jouduttu romuttamaan. Uusilla veneill\u00e4 hy\u00f6k\u00e4ttiin useita kertoja menestyksellisesti Neuvostoliiton meriliikennett\u00e4 vastaan Suomenlahden pohjukassa.<\/p>\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 saksalaiset laskivat uudelleen sukellusveneverkon Suomenlahden poikki. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti Neuvostoliiton aloitettua suurhy\u00f6kk\u00e4yksen kes\u00e4kuussa 1944. Neuvostoliiton joukkojen pyrkiess\u00e4 Viipurinlahden pohjoispuolelle valtaamalla saari toisensa j\u00e4lkeen suunnattiin Viipurinlahdelle suomalainen laivasto-osasto., jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli est\u00e4\u00e4 vihollisen kuljetukset. Osasto joutui vihollisen jatkuvien lento- ja moottoritorpedovenehy\u00f6kk\u00e4ysten kohteeksi. Kiivaissa taisteluissa l\u00e4hes kaikki suomalaiset alukset vaurioituivat ja ne k\u00e4rsiv\u00e4t miehist\u00f6tappioita. Lopulta alukset oli vedett\u00e4v\u00e4 Viipurinlahdelta. Suomalaiset olivat kuitenkin sitoneet huomattavia vihollisen voimia ja aiheuttaneet sille alus- ja lentokonetappioita.<\/p>\n<p><strong>Toiminta Saksaa vastaan<\/strong><\/p>\n<p>Suomen ja Neuvostoliiton aselevon astuttua voimaan 4.9.1944 loppui saattuetoiminta Saaristomerell\u00e4. Sen sijaan suomalaiset saattoivat Neuvostoliiton aluksia v\u00e4lill\u00e4 Haapasaaret-It\u00e4meri.<\/p>\n<p>Toiminta Saksaa vastaan alkoi 15.9., kun saksalaiset yrittiv\u00e4t vallata Suursaaren. Saaren rannikkojoukot ja alueelle keskitetyt Suomen laivaston alukset torjuivat maihinnousuyrityksen, joka aiheutti saksalaisille huomattavia tappioita. Kahta viikkoa my\u00f6hemmin 1.10. toteutetussa rohkeassa Tornion maihinnousussa laivasto vastasi joukkojen kuljetuksista Oulusta Tornioon ja kuljetusten suojaamisesta.<\/p>\n<p><strong>Miinanraivaus<\/strong><\/p>\n<p>Suomen laivasto joutui jatkamaan viel\u00e4 sotien j\u00e4lkeen laajamittaista merimiinojen raivaustoimintaa. Sotien aikana oli esimerkiksi Suomenlahteen laskettu yli 60 000 merimiinaa ja raivausestett\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 oli p\u00e4\u00e4osa raivattu tai tuhoutunut esimerkiksi j\u00e4iss\u00e4 jo sotien aikana, mutta rauhan aikana raivattiin viel\u00e4 noin 16 000 merimiinaa. Toimintaan osallistui noin 200 suomalaista alusta ja 2 000 miest\u00e4, joista 1 500 oli varusmiehi\u00e4. Ty\u00f6 oli vaarallista ja 28 miest\u00e4 sai surmansa raivausteht\u00e4viss\u00e4. Merialueen raivaus p\u00e4\u00e4ttyi virallisesti vuonna 1950, mutta sen j\u00e4lkeenkin havaittiin ajomiinoja, joista varoitettiin merenkulkijoita yleisradiossa.<\/p>\n<\/div><\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":102,"menu_order":6,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-547","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.5 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Merivoimat - Veteraanien Perint\u00f6<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Merivoimat - Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Veteraanien Perint\u00f6\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-01-26T15:06:09+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/merivoimat\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/merivoimat\\\/\",\"name\":\"Merivoimat - Veteraanien Perint\u00f6\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-08-29T10:17:33+00:00\",\"dateModified\":\"2021-01-26T15:06:09+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/merivoimat\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/merivoimat\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/merivoimat\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/etusivu-2\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tietopankit\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Puolustushaarat ja aselajit\",\"item\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/index.php\\\/tietopankit\\\/aselajit\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Merivoimat\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/\",\"name\":\"Veteraanien Perint\u00f6\",\"description\":\"Kadettikunta\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/veteraanienperinto.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Merivoimat - Veteraanien Perint\u00f6","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Merivoimat - Veteraanien Perint\u00f6","og_url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/","og_site_name":"Veteraanien Perint\u00f6","article_modified_time":"2021-01-26T15:06:09+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/","name":"Merivoimat - Veteraanien Perint\u00f6","isPartOf":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website"},"datePublished":"2020-08-29T10:17:33+00:00","dateModified":"2021-01-26T15:06:09+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/merivoimat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/etusivu-2\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tietopankit","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Puolustushaarat ja aselajit","item":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/tietopankit\/aselajit\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Merivoimat"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/#website","url":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/","name":"Veteraanien Perint\u00f6","description":"Kadettikunta","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/547","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=547"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/547\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10660,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/547\/revisions\/10660"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/veteraanienperinto.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=547"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}