Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu

Elämänolojen paraneminen

Sotien jälkeinen veteraanisukupolvi poikkesi suuresti sotaa edeltäneestä väestöstä. Joka kuudestoista mies oli sotainvalidi, joka seitsemästoista nainen sotaleski, joka kahdeskymmenesviides lapsi sotaorpo ja joka yhdeksäs kansalainen siirtoväkeä. Yksityisen ihmisen toimeentuloon oli kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Suoranaisesti sodasta aiheutuneiden korvausten lisäksi ryhdyttiin parantamaan kansalaisten sosiaaliturvaa. Jo ennen sotaa säädetyn kansaneläkelain mukaista eläkettä ruvettiin maksamaan vuonna 1949. Vuotta aikaisemmin oli otettu käyttöön lapsilisät, joista silloin käytettiin nimitystä perhelisät. Tässä sosiaaliturvan muodossa Suomi oli ensimmäisiä koko maailmassa. Lapsilisät olivat hyvin tarpeellisia tuhansille perheille, koska juuri 1940-luvun loppupuolella syntyivät niin sanotut suuret ikäluokat.

Elintarvikkeiden säännöstely jatkui vielä vuosia sodan jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1946 oli käytössä vielä 53 ostokorttilajia. Ostokortteja painettiin korttisäännöstelyn aikana yhteensä 778 miljoonaa kappaletta. Oman elintarviketuotannon ja ulkomaankaupan elpyminen mahdollistivat säännöstelyn vähittäisen purkamisen erityisesti vuodesta 1948 lähtien. Viimeisenä poistettiin kahvin säännöstely vuoden 1954 alussa. Tämä oli suuri tapahtuma.  Veteraanisukupolven yli kaksitoista vuotta kestänyt ostokorttien käyttö oli vihdoinkin päättynyt.

  • Taustat
    • Sodan jälkiselvittelyt
    • Suomen aseman vakiintuminen
    • Sotiemme tilinpäätös
  • Siviiliyhteiskunta
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset
    • Elämänolojen paraneminen
  • Puolustusvoimat
    • Armeijan kotiuttaminen
    • Asekätkentäjuttu
    • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
    • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Kertomukset
    • Merimiinojen raivausta
      • Syyskuun 15. päivä 1944
      • Miinanraivausta
    • Asekätkentäjuttu
      • Asekätkennän muistelua
      • Outo asukas
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top