Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Search
  • Menu Menu

Sotiemme tilinpäätös

Olisiko talvisota voitu välttää? Epäilemättä, mutta sen hintana olisi ollut itsenäisyyden menettäminen. Veljeskansamme Viro sekä Latvia ja Liettua tekivät syksyllä 1939 toisenlaisen ratkaisun, ne antoivat periksi. Ne liitettiin Neuvostoliittoon kesällä 1940. Baltian maat vapautuivat valloittajan ikeestä vasta elokuussa 1991. Viro menetti toisen maailmansodan aikana kaatuneina, telotettuina, Siperiaan vietyinä ja sille tielle jääneinä sekä maasta poismuuttaneina pakolaisilla yli 200 000 kansalaistaan. Ja kuitenkin se menetti kalleimman, itsenäisyytensä ja vapautensa.

Olisiko sitten jatkosota ja Lapin sota voitu välttää? Siihen ei näytä olleen mitään edellytyksiä. Jos Suomi ei kesällä 1941 liittynyt Saksan rinnalla hyökkäykseen, olisi Neuvostoliiton ja Saksan välistä sotaa pian käyty Suomen puolella. Lopputulos ei olisi ainakaan ollut nykyistä parempi. Suomesta olisi tullut ajopuu virran vietäväksi. Me emme olisi voineet itse päättää asioistamme.

Myös Lapin sota oli väistämätön. Suomella ei ollut pienimpiäkään mahdollisuuksia laiminlyödä välirauhansopimuksen velvoitteita. Se, että Lapin sodan alku voitiin käydä yhteistoiminnassa, pelasti monen sotilaan hengen ja esti Oulun ja monen muun paikkakunnan hävittämisen.

Sodan pyörteisiin joutunut Suomi maksoi kovan hinnan vapaudestaan. Suomi menetti kaatuneina ja kadonneina noin 90 000 miestä. Haavoittuneita oli kolmessa sodassa yhteensä noin 285 000, joista noin 50 000 jäi loppuiäkseen invalideiksi. Pienetkin sotavammat pahenevat yleensä iän karttuessa.

Suomi selvisi kuitenkin eräässä suhteessa paremmin kuin muut sotaa käyneet maat; siviiliuhrien määrä jäi pieneksi. Vain kolme prosenttia sodassa kuolleiden kokonaismäärästä oli siviilejä. Se johtui siitä, että meillä siviiliväestö säännön mukaisesti evakuoitiin taistelujen tieltä, mutta eivät ilmapommituksetkaan olleet yhtä tuhoisia kuin monissa Keski-Euroopan maissa. Meidän ilmapuolustuksemme onnistui hyvin.

Vaikka tappiot olivat suuret, Suomen väkiluku kasvoi 70 000 uudella suomalaisella vuosina 1939 – 45. Suomalaiset suhtautuivat myönteisesti tulevaisuuteen. Se usko ei ole osoittautunut vääräksi.

  • Taustat
    • Sodan jälkiselvittelyt
    • Suomen aseman vakiintuminen
    • Sotiemme tilinpäätös
  • Siviiliyhteiskunta
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset
    • Elämänolojen paraneminen
  • Puolustusvoimat
    • Armeijan kotiuttaminen
    • Asekätkentäjuttu
    • Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet
    • Puolustusvoimien kehittämisen pysähtyneisyys
  • Kertomukset
    • Merimiinojen raivausta
      • Syyskuun 15. päivä 1944
      • Miinanraivausta
    • Asekätkentäjuttu
      • Asekätkennän muistelua
      • Outo asukas
    • Jälleenrakennus- ja asutustoiminta
    • Sotakorvaukset

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top