Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Nuori sotilas

Inkeri Jäkälä:

Kesällä 1941 odoteltaessa suven suurta juhlaa juhannusta muuttuivat jokaisen suomalaisen suunnitelmat. Oltiin jälleen sodassa.

Kenttäsairaala 29:n henkilökunta kokoontui kesäkuun 18:nnen jälkeisinä päivinä Loviisaan Taasion koululle.

Ensimmäisen sairaalan avasimme Tavastilan koululle lähellä Kotkaa. Sotatilanteen mukaan jouduttiin muuttoihin, ja kun elokuun puolivälissä siirryimme Pulsan asemalle, se oli jo neljäs muutto. Saimme käyttöömme suurenpuoleisen kansakoulun, ja se olikin tarpeen, sillä Viipurin taistelujen aikana meille tuotiin haavoittuneita myös sieltä. Kun Suomen siniristilippu kohosi jälleen Viipurin linnan salkoon, iloitsimme kaikki, vaikeasti haavoittuneetkin, Suomen voitosta, joka kyllä toisaalta oli vaatinut raskaita uhreja.

Seuraavaksi siirryimme Kannakselle Johannekseen, jonne matkasimme raunioituneen Viipurin ja kuuluisaksi tulleen Sommeen taistelupaikan kautta. Olipa sotasaalista! Johanneksessa järjestimme sairaalan seurantalolle perusteellisen siivouksen jälkeen. Ensimmäiset yöt nukuimme teltoissa. Ei palellut, oli kaunis syksy. Nokisina ilmestyimme aamuisin töitä jatkamaan. Tulipahan tämäkin koettua. Onneksi oli talvisodassa säästytty telttamajoitukselta. Silloin oli kovat pakkaset.

Johanneksessa olo venyi aika pitkäksi. Jaettiin lomia, ja toisaalta varauduttiin siirtoon Itä-Karjalaan; sitä aavistelimme. Niin tapahtuikin. Lähtöpäivä oli lokakuun kahdeksas. Junassa matkasimme Suojärvelle asti. Se vei monta päivää. Riitti siinä istumista kolmannen luokan kovilla puupenkeillä. Suojärven Varpakylässä viivyimme pakkauksinemme toista viikkoa. Sitten seurasi matka autoilla kohti Itä-Karjalaa ja päätepistettämme Paatenetta. Sinne saavuimme lokakuun 25. päivänä onnellisesti, huonoista ja miinoitetuista teistä huolimatta.

A-osasto sai haltuunsa Paatenen kunnansairaalan, ja B-osasto, jossa edelleenkin toimin poliklinikalla, muutti kaksikerroksiseen puurakenteiseen kansakouluun. Tuli kova kiire järjestää sairaala kuntoon, sillä saamamme virallisen tiedon mukaan lokakuun lopulla alkaisi suomalaisten hyökkäys Maaselällä. Näin tapahtuikin.

Sairasautot toivat haavoittuneita jatkuvasti. Alakerran halli täyttyi. Kuului valituksia, huutoa. Leikkaussalin ja poliklinikan lääkärit valitsivat kiireiset tapaukset joukkosidontapaikan lähetelappujen mukaan. Oli lokakuun viimeinen päivä.

Marraskuun ensimmäisen päivän alkaessa sarastaa harmaana ostimme viimeisen potilaan poliklinikan puolelle. Hän vaikutti alaikäiseltä ja järkyttyneeltä. Olihan hän apua odottaessaan joutunut kuuntelemaan toisten haavoittuneiden huutoja ja valituksia. Häneltä oli kranaatinsirpale repinyt reittä, jossa oli iso aukko ja murtuma. Poika sai kaiken mahdollisen avun, verensiirron ja kipsin.

Parin päivän perästä kävin osastolla potilasta tervehtimässä, ja myöhemminkin, kun hän oli virkeämpi. Oli joskus tuomisiakin, kuten pastilliaski tai keksipaketti. Tupakka-annokseni vein myös.

Eräällä käynnillä poika avautui kertoen lyhyen elämänsä vaiheita. Hän oli keväällä täyttänyt kaksikymmentä vuotta, oli helsinkiläisen tapaan kaksikielinen. Koti oli tavallinen ja hän ainut lapsi. Olosuhteet muuttuivat, kun isä jätti perheen; poika oli tuolloin vielä pieni. Yhdessäolo lujitti äidin ja pojan läheisyyttä. Pojan jatkaessa kertomustaan huomasin, että äiti oli ollut hänelle hyvin rakas. Kun äiti sitten lyhyen sairauden jälkeen kuoli, oli pojan elämältä pohja poissa. Siirto sukulaiskotiin ei sitä antanut. Pojasta tuli koulupinnari ja illat kuluivat huonossa toveriporukassa. Mielessä kyti pako merille, ja ennen pitkää se onnistuikin. Laivan kokki otti pojan keittiöönsä ja opetti omat taitonsa hyväoppiselle karkurille. Kun poika palasi kotimaahan, sai hän kylmäkön paikan helsinkiläisessä ravintolassa. Ja nyt hän oli kokenut sodankin. Tulevaisuus tuntui epävarmalta: oliko edessä mahdollisesti invaliditeetti? Tätä mietiskeli tämä nuori sodan uhri maatessaan avuttomana kaukana Itä-Karjalassa Paatenen kenttäsairaalassa. Hartaasti hän toivoi pääsevänsä vielä koti-Suomeen.

Pojan yleistila heikkeni jatkuvasti toistuvien verenvuotojen vuoksi. Kun seuraavan kerran menin häntä tervehtimään, kerrottiin hänen tilansa äkkiä huonontuneen, ja hänet oli siirretty pienempään huoneeseen. Poika oli pyytänyt papin luokseen. Tämä saapuikin, ja antoi myös ehtoollisen. Kun menin huoneeseen, huomasin lähdön olevan lähellä. Tartuin pojan käteen. Vähitellen se viileni ja sen ote heikkeni. Näin jatkui hiljaisuuden vallitessa. Äkkiä käsi irtaantui kädestäni, poika kohottautui istuvaan asentoon, levitti käsivartensa ja kuulin hänen selvästi sanovan: ”Äiti!” Onnellisena hän laskeutui vuoteelleen nukahtaen ikiuneen. Äiti oli tullut noutamaan poikansa kotiin.

On marraskuun seitsemännentoista päivän ilta. Lentokoneet jyrisevät taivaalla. Lienevätkö omia vai vihollisen? Rintamalta kantautuu jatkuva tykkien jyske. Sota jatkuu.

  • 1900-luvun alku
    • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
    • Jääkäriliike
    • Poliittinen tilanne
    • Yhteiskunnan rakenne
    • Yhteiskunnalliset epäkohdat
    • Työväestö ja demokratia
    • Siirtolaisuus
    • Koululaitos
    • Vapaussota – Kansalaissota
  • Itsenäistyminen
    • Ennen itsenäistymistä
      • Sortovuodet
      • Eduskunnan alkuvaiheet
      • Viaporin kapina
      • Toinen sortokausi
      • Järjestyskaartien synty
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
    • Itsenäistymisen jälkeen
      • Itsenäistyminen
      • Punakaartit ja suojeluskunnat
      • Punainen ja valkoinen terrori
      • Sodan nimi
      • Vapaussota-kansalaissota
      • Sotatoimet
      • Sodan seuraukset
      • Sodan tappiot
      • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Veteraanijärjestöjä
    • Suomen sotaveteraaniliitto ry
    • Rintamaveteraaniliitto ry
    • Sotainvalidien Veljesliitto ry
    • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
    • Rintamanaisten Liitto ry
    • Sotavangit ry
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Muita järjestöjä
    • Jääkäriliike
    • Aseveliliike
    • Sotilaspojat
    • SNS-seura
  • Muita ryhmiä
    • Naiset
    • Sotainvalidit
    • Sodan ajan lapset
    • Sotavangit
    • Inkeriläiset Suomessa
    • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Puolustushaarat ja aselajit
    • Huolto
    • Ilmatorjunta
    • Kaukopartiotoiminta
    • Kenttätykistö
    • Ilmavoimat
    • Merivoimat
    • Pioneeritoiminta
    • Viestitoiminta
    • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
    • Sotilaspapisto
  • Aseet, joukot ja välineet
    • Talvisodan joukkoja
    • Tärkeimmät aseet talvisodassa
    • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
    • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Muistoristit ja -mitalit
    • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
    • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Kertomuksia
    • Itsenäistymisen vuodet
      • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
      • Suurlakko 1905 Turussa
      • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
      • Erämaan pappilan lasten elämästä
      • Punakaartin mukana rintamalle
      • Pienen pojan kokemuksia
      • Kertomus kokemuksistani
      • Kokemuksia vapaussodasta
    • Jääkäriliike
      • Lähtöni ja ensi matka
      • Jääkäri saapui Saksasta
      • Hiihtomatka Merenkurkun yli
    • Mannerheimristin ritarit
      • Isänmaan puolustustajat
      • Tyrjän jääkärijoukkue
      • Miinoitustehtävä öisellä merellä
      • Kekseliäs ritari
    • Puolustushaarat ja aselajit
      • Ilmatorjunta Uudessakylässä
      • Ilmatorjunta Suurmäessä
      • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
      • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
      • Partio
      • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
      • Panssarilaiva Ilmarinen
      • Krasnoje Znamja’n upotus
      • Suomalaiset sukellusveneet
      • Sukellusvenesotaa
      • Iivarin silta
      • Sotilaspastorin kirje
      • Kun mieheni kaatui
      • Kun isäni kaatui
      • Rakas oma isä!
    • Sotilaspoikatoiminta
      • Sotilaspojan Talvisota
      • Muisteluita 1939-44
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
      • Viimeinen palvelus
      • Veljen arkku samassa junassa
      • Nuori sotilas
      • Kolme veljeä isänmaalle
      • Kaksi veljeä samaan hautaan
      • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
      • Kaksi lottaa joutui vangiksi
    • Sodan ajan lapset
      • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
      • Sotalapseksi Tanskaan
    • Sotainvalidit
      • Suojärven kenttäsairaalassa
      • Kenttäsairaalassa Kannaksella
      • Haavoittuneen hakeminen
    • Sotavangit
      • Sotavankina
      • Sotavanki
      • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
    • Ulkomaiset vapaaehtoiset
      • Yksi kaikkien puolesta…
      • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
      • Kolmas tie
    • Mitä veteraanit antavat minulle
      • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Taistelut karttoina
  • Videoita
    • Veteraanien perinnön merkitys
      • Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin viesti jälkipolville
      • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
      • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
      • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Veteraanien haastatteluja
    • Veteraanin iltahuuto
    • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Jääkäriliike
    • Vapaussota – Kansalaissota
    • 1930-luku
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Lotta Svärd -järjestö
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
    • Sotilaskotiliitto
    • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
    • Sotainvalidien kertomuksia
    • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Tuotanto

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top Scroll to top Scroll to top