Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu

Kaukopartiotoiminta

Kaukopartiotoiminnalla tarkoitetaan lähinnä päämajan johdossa tai sen käskemänä tapahtunutta partiotoimintaa syvällä vihollisen selustassa. Toimintaan osallistuivat ajoittain myös divisioonien ja muiden joukkojen erikseen kouluttamat ja varustamat osastot. Tehtävänä oli yleensä tiedustelu, mutta usein toimintaan liittyivät myös tuhoamis- ja häirintätehtävät.

Jo ennen talvisotaa tekivät lukuisat pienet partiot tiedustelumatkoja rajan taakse. Tiedustelun kohteina olivat ennen kaikkea Neuvostoliiton puolella käynnissä olleet suuret metsätyöt ja niihin liittyneet laajat maanteiden ja rautateiden rakennustyöt. Näistä oli Suomen yleisesikunta luonnollisesti hyvin kiinnostunut.

Talvisodan aikana ei ehditty toteuttaa varsinaista kaukopartiotoimintaa, mutta sen aikana luotiin edellytykset välirauhan ajan kaukopartiokoulutukselle ja jatkosodan kaukopartio-toiminnalle. Välirauhan aikana koulutettiin noin 150 miestä kaukopartiotoiminnan eri tehtäviin. Koulutusaiheita olivat esimerkiksi Neuvostoliiton aseiden ja joukkojen tuntemus, havaintojen teko ja sissitaidot, kartanluku ja suunnistus sekä venäjänkieliseen karttamateriaaliin perehtyminen. Tärkeää oli tulevaa toimintaa ajatellen se, että keväällä 1940 aloitettiin partioradistien koulutus. Osalle koulutettavista partiomiehistä järjestettiin keväällä 1941 laskuvarjohyppykurssi. Partiotiedustelu oli jatkuvaa koko välirauhan ajan. Erityisen tärkeää oli selvittää Neuvostoliiton mahdolliset hyökkäysvalmistelut Suomen suuntaan. Karjalan kannaksella oli yleensä jatkuvasti kaksi tiedustelijaa tätä varten.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kaukopartiot antoivat ensiarvoisen tärkeitä tietoja tiestöstä, varustetuista puolustuslinjoista sekä vihollisen joukkojen määrästä ja laadusta. Rautatieliikenteen häirintä hidasti eräissä tapauksissa merkittävästi vihollisen kuljetuksia.

Asemasodan aikana kaukopartiotoiminnan organisointi vakinaistettiin siten, että 1.7.1943 perustettiin päämajan johtoon kaukopartiotoiminnan johtoporras Erillinen Pataljoona 4 ( ErP 4 ). Siihen tuli kuulumaan neljä komppanian tasoista alajohtoporrasta, joilla oli alueellinen toimintavastuu eri rintamansuunnilla. Jokainen näistä osastoista on saanut paljon mainetta teoistaan. Osastot nimettiin johtajiensa mukaan. Ne olivat etelästä lukien Osasto Vehniäinen, Osasto Kuismanen, Osasto Marttina ja Osasto Paatsalo.

Kaukopartiot olivat usein kesäaikana hyvin pieniä, jos kyseessä oli vain tiedustelutehtävä. Talvella latujen avaaminen vaati aina suuremman osaston. Jos kyseessä oli tuhoamistehtävä oli joukon oltava huomattavasti suurempi. Suomalaiset tuhosivat jatkosodassa kaksi suurta neuvostoliittolaista huoltokeskusta. Osastot olivat silloin sadan ja yli viidensadan miehen vahvuisia. Jälkimmäinen osasto oli koottu pääasiassa tavanomaisesta jalkaväestä. Muurmannin rata katkaistiin useita kertoja, tammikuussa 1942 jopa lähes 1300 miehen osastolla. Radalta suistettiin partioretkien yhteydessä kymmeniä junia, joista osa kuljetti Muurmanskin kautta amerikkalaisia ja englantilaisia aseita Neuvostoliittoon. Hyvin erikoinen oli suomalaisten ja saksalaisten kaukopartioiden yhdessä kesällä 1942 kolmellakymmenellä kahden hengen kanootilla vesistöjä pitkin Muurmannin radalle tekemä hävitysretki.

Kaukopartioiden miehistö oli kokonaisuudessaan tehtävään erikseen valittua joukkoa. Hyvä fyysinen kunto ja henkinen kestävyys sekä aseen käsittelytaito olivat ehdottomia vaatimuksia. Monien partiomatkojen aikana miehet joutuivat äärimmäisiin rasituksiin yritettäessä välttää vihollisen takaa-ajo-osastoja tai taistelussa niiden kanssa. Yhdenkin kaukopartiomiehen haavoittuminen saattoi aiheuttaa tehtävän suorituksen keskeyttämisen tai koko osaston tuhon. Vihollisen takaa-ajo-osastojen välttäminen ja niiden harhauttaminen vaativat taitoa ja oveluutta. Partiomatka saattoi kestää viikkoja ja eräässä tapauksessa jopa lähes kaksi kuukautta. Paluu omalle puolelle rintaman läpi oli monesti vaikeaa.

Kaukopartiomiehet joutuivat kantamaan mukanaan suuren määrän muonaa, ampumatarvikkeita ja usein myös räjähteitä. Aseena oli yleensä Suomi-konepistooli. Täydennykset tapahtuivat kätköistä tai lentokoneiden laskuvarjopudotuksilla. Myös partioiden kuljetus toiminta-alueelleen ja nouto takaisin tapahtui usein lentokoneella. Laskuvarjohyppyjä vihollisen alueelle tapahtui vain harvoin.

Jatkosodan kaukopartiotoiminnan onnistumisen kannalta oli olennaisen tärkeää se, että partioilla oli käytettävissä uusi juuri tähän toimintaan kehitetty sähkötysradio, Kyynel. Nimi johtui siitä, että radiota pidettiin aluksi yhtä salassa kuin pontikan keittäjien ” korpikuusen kyyneliä”. Radiolla pystyttiin viestittämään salattuna nopeasti tärkeimmät tiedustelutiedot. Omassa selustassa olleet kuunteluasemat seurasivat jatkuvasti vihollisen radioliikennettä. Usein tämä paljasti vihollisen takaa-ajo-osastojen toiminnan ja kaukopartioiden etenemissuuntaan järjestetyt väijytykset. Moni kaukopartio välttyi tuholta hyvin järjestetyn radiotoiminnan ansiosta. Kaukopartioilla oli mukanaan myös Töpö-vastaanottimet, joilla kuunneltiin yleisradiota. Usein kaikkien kuultavissa ollut harmiton tiedonanto tai terveisten lähettäminen sukulaisille sisälsi jollekin partiolle osoitetun salatun ja monesti elintärkeän tiedon, käskyn tai ohjeen.

Suomalaisten kaukopartiotoiminta sitoi huomattavan määrän vihollisen voimia selustan varmistustehtäviin. Toteutetut hävitystehtävät haittasivat vihollisen toimintaa. Kaukopartioiden tärkein merkitys oli kuitenkin niiden antamissa tiedustelutiedoissa, joista osa vaikutti suoranaisesti eri johtoportaiden päätöksiin. Toiminnan suurta arvoa kuvaa osaltaan se, että yhteensä 19 kaukopartiomiestä nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi. Määrä on todella suuri, kun otetaan huomioon ritarien hyvin pieni kokonaismäärä, vain 191 sotilasta. Partiomiehistä kahdeksan oli Päämajan kaukopartioiden ja yksitoista eri divisioonien ja muiden joukkojen miehiä. Kaukopartiomiesten tappiot olivat raskaat. Pelkästään Päämajan kaukopartioista kaatui 86 miestä. Eräät partiot tuhoutuivat kokonaan. Näin tapahtui muun muassa ErP4:n johdossa toimineelle virolaiselle 13 miehen partiolle lokakuussa 1942.

  • 1900-luvun alku
    • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
    • Jääkäriliike
    • Poliittinen tilanne
    • Yhteiskunnan rakenne
    • Yhteiskunnalliset epäkohdat
    • Työväestö ja demokratia
    • Siirtolaisuus
    • Koululaitos
    • Vapaussota – Kansalaissota
  • Itsenäistyminen
    • Ennen itsenäistymistä
      • Sortovuodet
      • Eduskunnan alkuvaiheet
      • Viaporin kapina
      • Toinen sortokausi
      • Järjestyskaartien synty
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
    • Itsenäistymisen jälkeen
      • Itsenäistyminen
      • Punakaartit ja suojeluskunnat
      • Punainen ja valkoinen terrori
      • Sodan nimi
      • Vapaussota-kansalaissota
      • Sotatoimet
      • Sodan seuraukset
      • Sodan tappiot
      • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Veteraanijärjestöjä
    • Suomen sotaveteraaniliitto ry
    • Rintamaveteraaniliitto ry
    • Sotainvalidien Veljesliitto ry
    • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
    • Rintamanaisten Liitto ry
    • Sotavangit ry
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Muita järjestöjä
    • Jääkäriliike
    • Aseveliliike
    • Sotilaspojat
    • SNS-seura
  • Muita ryhmiä
    • Naiset
    • Sotainvalidit
    • Sodan ajan lapset
    • Sotavangit
    • Inkeriläiset Suomessa
    • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Puolustushaarat ja aselajit
    • Huolto
    • Ilmatorjunta
    • Kaukopartiotoiminta
    • Kenttätykistö
    • Ilmavoimat
    • Merivoimat
    • Pioneeritoiminta
    • Viestitoiminta
    • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
    • Sotilaspapisto
  • Aseet, joukot ja välineet
    • Talvisodan joukkoja
    • Tärkeimmät aseet talvisodassa
    • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
    • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Muistoristit ja -mitalit
    • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
    • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Kertomuksia
    • Itsenäistymisen vuodet
      • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
      • Suurlakko 1905 Turussa
      • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
      • Erämaan pappilan lasten elämästä
      • Punakaartin mukana rintamalle
      • Pienen pojan kokemuksia
      • Kertomus kokemuksistani
      • Kokemuksia vapaussodasta
    • Jääkäriliike
      • Lähtöni ja ensi matka
      • Jääkäri saapui Saksasta
      • Hiihtomatka Merenkurkun yli
    • Mannerheimristin ritarit
      • Isänmaan puolustustajat
      • Tyrjän jääkärijoukkue
      • Miinoitustehtävä öisellä merellä
      • Kekseliäs ritari
    • Puolustushaarat ja aselajit
      • Ilmatorjunta Uudessakylässä
      • Ilmatorjunta Suurmäessä
      • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
      • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
      • Partio
      • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
      • Panssarilaiva Ilmarinen
      • Krasnoje Znamja’n upotus
      • Suomalaiset sukellusveneet
      • Sukellusvenesotaa
      • Iivarin silta
      • Sotilaspastorin kirje
      • Kun mieheni kaatui
      • Kun isäni kaatui
      • Rakas oma isä!
    • Sotilaspoikatoiminta
      • Sotilaspojan Talvisota
      • Muisteluita 1939-44
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
      • Viimeinen palvelus
      • Veljen arkku samassa junassa
      • Nuori sotilas
      • Kolme veljeä isänmaalle
      • Kaksi veljeä samaan hautaan
      • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
      • Kaksi lottaa joutui vangiksi
    • Sodan ajan lapset
      • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
      • Sotalapseksi Tanskaan
    • Sotainvalidit
      • Suojärven kenttäsairaalassa
      • Kenttäsairaalassa Kannaksella
      • Haavoittuneen hakeminen
    • Sotavangit
      • Sotavankina
      • Sotavanki
      • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
    • Ulkomaiset vapaaehtoiset
      • Yksi kaikkien puolesta…
      • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
      • Kolmas tie
    • Mitä veteraanit antavat minulle
      • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Taistelut karttoina
  • Videoita
    • Veteraanien perinnön merkitys
      • Jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin viesti jälkipolville
      • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
      • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
      • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Veteraanien haastatteluja
    • Veteraanin iltahuuto
    • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Jääkäriliike
    • Vapaussota – Kansalaissota
    • 1930-luku
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Lotta Svärd -järjestö
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
    • Sotilaskotiliitto
    • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
    • Sotainvalidien kertomuksia
    • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Tuotanto

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top