Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Search
  • Menu Menu

Sodan nimi

Kevättalvella ja keväällä 1918 Suomessa pääasiassa suomalaisten kesken käydyistä taisteluista on käytetty monta nimeä. Yleisimmät nimitykset ovat olleet vapaussota, kansalaissota, sisällissota, kapina, punakapina ja luokkasota.

Nimitys vapaussota vakiintui valkoisella puolella nopeasti heti, kun laillisen hallituksen omiksi joukoikseen nimeämät suojeluskunnat olivat riisuneet aseista Pohjanmaalla olleet venäläiset, siis itsenäiseksi julistautuneen valtion alueella olleet vieraan valtion joukot. Alkanut sota oli valkoisten puolella aluksi ennen kaikkea vapaussota. Vihollisena olivat venäläiset joukot, mutta käytännössä vain osa niistä. Nimitystä vapaussota puoltaa se, että Suomessa ollut venäläinen 42. Armeijakunta julisti olevansa sodassa Suomen hallituksen joukkojen kanssa. Sotatila oli lähes kokonaan muodollinen, mutta se vaati rauhansopimuksen Tartossa vuonna 1920.

Nimitystä vapaussota puoltaa myös se, että Venäjän bolshevikkien johtoon jo vuonna 1918 kuulunut J.V. Stalin ilmoitti puheissaan punaisen Suomen kuuluvan tulevien neuvostovaltojen joukkoon. Ei ole uskottavaa, että Suomessa toiminut punainen Kansanvaltuuskunta olisi pystynyt säilyttämään Suomen Neuvosto-Venäjästä riippumattomaana maana. Sodan eri nimityksistä vapaussota ilmaisee ennen kaikkea sodan pysyvän saavutuksen, itsenäisen ja demokraattisen Suomen. Sen sijaan nimitys ei kuvaa itse tapahtumia. Valkoisella puolella jotkut sisälsivät nimitykseen myös ajatuksen siitä, että punaiset olisivat taistelleet nimenomaan Suomen itsenäisyyttä vastaan. Näin ei kuitenkaan asia ollut. Tuskin kukaan olisi halunnut jäädä Venäjän yhteyteen.

Nimitykset kansalaissota ja sisällissota kuvaavat itse sodan tapahtumia. Taistelut käytiin pääasiassa suomalaisten kesken. Venäläisten ja myöskään saksalaisten osuus ei ollut lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Saksalaisten joukkojen toiminta kuitenkin lyhensi todennäköisesti sotaa. Punaiset eivät puolestaan taistelleet Suomen itsenäisyyttä vastaan vaan he katsoivat käyvänsä vain sisällissotaa yhteiskunnallisen vallankumouksen puolesta.

Nimitys kapina ei anna kokonaiskuvaa sodasta, vaikka sillä ovat selvät perustelunsa. Esimerkiksi Ruotsin sosialidemokraatit tuomitsivat suomalaisen veljespuolueensa juuri siksi, että se oli ” ryhtynyt aseelliseen kapinaan mitä laajimmalla pohjalla olevaa kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan.” Suurimmalla osalla punaisista ei ollut todennäköisesti kapinamielialaa itsenäisyyssenaattia tai eduskuntaa vastaan, vaan kyseessä olivat paljon monitahoisemmat yhteiskunnalliset kysymykset.

Nimitys luokkasota on virheellinen, koska mitkään tilastot eivät tue käsitystä siitä, että eri yhteiskuntaryhmät olisivat taistelleet toisiaan vastaan. Eri puolten sosiaalinen jakautuma ei ollut yksiselitteinen huolimatta siitä, että valkoisella puolella enemmistö oli talonpoikia ja punaisella puolella työläisiä. Vain osa oli eri puolilla vapaaehtoisia, sillä rintamalinjojen muodostuminen, asevelvollisuuslain käyttöönotto ja pakko-otot hämärsivät todellista halukkuutta osallistua taisteluun toisia suomalaisia vastaan.

Mikään käytetyistä nimityksistä ei kuvaa sellaisenaan käytyä sotaa. Kyseessä ei ollut pelkkä vapaussota tai kansalaissota. Esimerkiksi Suomen jääkärit tulivat Saksasta Suomeen vapaussotaan Venäjän vallasta. Sota oli heidän poissa ollessaan muuttunut kansalaissodaksi. Valkoinen Suomi kävi vapaussotaa ja punainen Suomi kansalaissotaa. Kummallakin puolella taistelivat suomalaiset, jotka halusivat Suomen itsenäisyyttä. Olisi väärin käyttää vain toisen osapuolen sodalle antamaa nimitystä. Ristiriita on ratkaistavissa vain käyttämällä käydystä sodasta kummankin osapuolen ja koko Suomen kansan mielipidettä kunnioittavaa nimitystä vapaussota-kansalaissota.

  • 1900-luvun alku
    • Suomen sotaväki Venäjän vallan aikana
    • Jääkäriliike
    • Poliittinen tilanne
    • Yhteiskunnan rakenne
    • Yhteiskunnalliset epäkohdat
    • Työväestö ja demokratia
    • Siirtolaisuus
    • Koululaitos
    • Vapaussota – Kansalaissota
  • Itsenäistyminen
    • Ennen itsenäistymistä
      • Sortovuodet
      • Eduskunnan alkuvaiheet
      • Viaporin kapina
      • Toinen sortokausi
      • Järjestyskaartien synty
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 1
      • Venäjän vallankumous ja Suomi 2
    • Itsenäistymisen jälkeen
      • Itsenäistyminen
      • Punakaartit ja suojeluskunnat
      • Punainen ja valkoinen terrori
      • Sodan nimi
      • Vapaussota-kansalaissota
      • Sotatoimet
      • Sodan seuraukset
      • Sodan tappiot
      • Vankileirit ja oikeudenkäynnit
  • Veteraanijärjestöjä
    • Suomen sotaveteraaniliitto ry
    • Rintamaveteraaniliitto ry
    • Sotainvalidien Veljesliitto ry
    • Kaatuneitten Omaisten Liitto ry
    • Rintamanaisten Liitto ry
    • Sotavangit ry
  • Mannerheim-ristin ritarit
  • Tammenlehvän perinneliitto ry
  • Muita järjestöjä
    • Jääkäriliike
    • Aseveliliike
    • Sotilaspojat
    • SNS-seura
  • Muita ryhmiä
    • Naiset
    • Sotainvalidit
    • Sodan ajan lapset
    • Sotavangit
    • Inkeriläiset Suomessa
    • Ulkomaalaiset vapaaehtoiset
  • Puolustushaarat ja aselajit
    • Huolto
    • Ilmatorjunta
    • Kaukopartiotoiminta
    • Kenttätykistö
    • Ilmavoimat
    • Merivoimat
    • Pioneeritoiminta
    • Viestitoiminta
    • Valistus- ja tiedotustoiminta sekä propaganda
    • Sotilaspapisto
  • Aseet, joukot ja välineet
    • Talvisodan joukkoja
    • Tärkeimmät aseet talvisodassa
    • Suomalaisten taisteluvälineitä kesän 1944 taisteluissa
    • Suomalaiset hevoset sodassa
  • Muistoristit ja -mitalit
    • Talvisodan muistomitalit ja -ristit
    • Talvi- ja jatkosodan muistoristit
  • Kertomuksia
    • Itsenäistymisen vuodet
      • Nuorisoa 1800-luvun lopulla
      • Suurlakko 1905 Turussa
      • Muistelmia vapaussotamme alkuvaiheista
      • Erämaan pappilan lasten elämästä
      • Punakaartin mukana rintamalle
      • Pienen pojan kokemuksia
      • Kertomus kokemuksistani
      • Kokemuksia vapaussodasta
    • Jääkäriliike
      • Lähtöni ja ensi matka
      • Jääkäri saapui Saksasta
      • Hiihtomatka Merenkurkun yli
    • Mannerheimristin ritarit
      • Isänmaan puolustustajat
      • Tyrjän jääkärijoukkue
      • Miinoitustehtävä öisellä merellä
      • Kekseliäs ritari
    • Puolustushaarat ja aselajit
      • Ilmatorjunta Uudessakylässä
      • Ilmatorjunta Suurmäessä
      • Vihollisen huoltokeskusta tuhoamassa
      • Kaukopartioretki Lehdon kauppalaan
      • Partio
      • Taistelu Oktjabrskaja Revolutsijan ja Marat’n kanssa
      • Panssarilaiva Ilmarinen
      • Krasnoje Znamja’n upotus
      • Suomalaiset sukellusveneet
      • Sukellusvenesotaa
      • Iivarin silta
      • Sotilaspastorin kirje
      • Kun mieheni kaatui
      • Kun isäni kaatui
      • Rakas oma isä!
    • Sotilaspoikatoiminta
      • Sotilaspojan Talvisota
      • Muisteluita 1939-44
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
      • Viimeinen palvelus
      • Veljen arkku samassa junassa
      • Nuori sotilas
      • Kolme veljeä isänmaalle
      • Kaksi veljeä samaan hautaan
      • Kaatuneiden evakuoimiskeskuksessa
      • Kaksi lottaa joutui vangiksi
    • Sodan ajan lapset
      • Sotalapsuuden aikaa ei voi unohtaa
      • Sotalapseksi Tanskaan
    • Sotainvalidit
      • Suojärven kenttäsairaalassa
      • Kenttäsairaalassa Kannaksella
      • Haavoittuneen hakeminen
    • Sotavangit
      • Sotavankina
      • Sotavanki
      • Nälkää ja vilua, tauteja, uhkailuja, miljoonia luteita
    • Ulkomaiset vapaaehtoiset
      • Yksi kaikkien puolesta…
      • Vapaaehtoisen ruotsalaisen lentäjän kohtalo
      • Kolmas tie
    • Mitä veteraanit antavat minulle
      • Mitä veteraanit antavat minulle
  • Taistelut karttoina
  • Videoita
    • Veteraanien perinnön merkitys
      • Jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin viesti jälkipolville
      • Presidentti Mauno Koiviston haastattelu
      • Kenraali Jaakko Valtasen haastattelu
      • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Veteraanien haastatteluja
    • Veteraanin iltahuuto
    • KAARTJR:n varusmiesten mietteitä Kansallisena veteraanipäivänä 21.9.2020
    • Jääkäriliike
    • Vapaussota – Kansalaissota
    • 1930-luku
    • Talvisota
    • Jatkosota
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Lotta Svärd -järjestö
    • Naisten rooli ja tehtävät sodissa
    • Sotilaskotiliitto
    • Jälleenrakentaminen ja sodan jälkiselvittelyt
    • Sotainvalidien kertomuksia
    • Punaisen ristin toiminnan alku
  • Tuotanto

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top