On arvioitu, että talvisodassa jäi sotavangiksi 850-900, jatkosodassa 3400-3500 ja Lapin sodassa 16 tai 17 suomalaista sotilasta. Talvisodan jälkeen palautettiin lähes kaikki sotavangiksi jääneet. Sen sijaan jatkosodan jälkeen palautettiin maahamme vain noin 2000 suomalaista sotavankia. Suuri osa vangeista oli kuollut kuulusteluissa, kuljetuksissa ja leireillä.

Myös sotavankeudesta selvinneiden vankeusaika oli ollut hyvin raskas. Kesti kauan, ennen kuin sotavangit saattoivat puhua julkisesti kokemuksistaan.

Vasta vuonna 1969 perustettiin entisten sotavankien yhdyssiteeksi Sotavangit ry valvomaan sotavankien etuja ja lisäämään leireillä syntynyttä veljeyttä. Yhdistykseen on liittynyt sen perustamisesta lähtien yli 1600 jäsentä. Jäseneksi hyväksymisen ehtona on ollut palvelu aseellisissa joukoissa ja joutuminen vangiksi pakkotilanteessa. Vihollisen puolelle vapaaehtoisesti siirtyneitä niin sanottuja loikkareita ei ole otettu jäseneksi.

Sotavangit ry on ollut aloitteen tekijä ja hankkeiden toimeenpanija sille, että on aikaansaatu muistomerkit sotavankeudessa kuolleiden sotiemme veteraanien muistoksi Helsingin Hietaniemen sankarihauta-alueelle sekä Tserenopovetsiin, Karagandaan, Orankiin, Hatsinaan ja Asbestiin. Lisäksi venäläiset ovat pystyttäneet muistomerkin suomalaisille Krasnogorskiin ja muistolaatat Jeglan ja Shibotovon sotavankien hauta-alueille.

Sotavangit ry on sääntöjensä edellyttämän muun toiminnan lisäksi jatkanut 2000-luvulla tutkimustoimintaa selvittääkseen suomalaisten sotavankien kohtaloa entisessä Neuvostoliitossa. Joidenkin kohtalo on selvinnyt, mikä on ollut tärkeää ennen kaikkea epätietoisuudessa olleille omaisille. Venäjän arkistojen mahdollinen avautuminen yhä enemmän myös tulevaisuudessa on edellytyksenä selvitystyön tuloksia tuottavalle jatkumiselle.

Noin 130 yhdistykseen kuuluvaa miestä kokoontui Hämeenlinnan Aulangolla viimeisen kerran 27.06.2005. Harventuneiden ja ikääntyneiden miesten joukko oli päättänyt purkaa yhdistyksen jo aiemmin maaliskuisessa vuosikokouksessaan.