Ensimmäinen kaatunut vihollinen
Kertoja sotamies Leo Selin Orivedeltä:
Olin 5. K:n mukana puolustusasemissa Tolvajärven rannalla, kun pimeänä yönä vartiossa ollut mies teki hälytyksen sanoen suurehkon joukon tulevan suoraan järven yli.
Siirryimme asemiin, ja kun rannan välissä oli tiheä metsikkö eikä pitkään aikaan ruvennut kuulumaan mitään, joukkueen johtaja ryhtyi käynnistämään tiedustelua tilanteen selvittämiseksi. Silloin rävähti yhteislaukaus aivan läheltä, mutta onneksi kehenkään meistä ei osunut. Avasimme tulen metsään koettaen ampua lähelle maata. Tulitukseemme ei enää vastattu.
Päivän valjettua sivustoillamme käytiin taisteluita ja vihollinen karkotettiin. Se jätti jälkeensä kolmetoista konekivääriä ja paljon muita aseita. Meidän kohdallamme lähin kaatunut vihollinen oli puna-armeijan luutnantti. Kun tämän paperit tutkittiin, kävi ilmi, että hän oli syntynyt Orivedellä, paennut vuonna 1918 Venäjälle ja oli nyt tullut valloittamaan entistä kotimaataan uudelle isänmaalleen. Olin vasta kymmenvuotias hänen lähtiessään Suomesta, mutta muistin hänet hyvin, kun hän oli kotoisin samasta kylästä.
Tolvajärvellä 11.12.1939