Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen sen päämäärät paljastuivat nopeasti, kun se perusti Terijoelle 1.12.1939 Otto Ville Kuusisen johtaman niin sanotun Terijoen hallituksen eikä suostunut enää neuvottelemaan Suomen laillisen hallituksen kanssa. Kyseinen “hallitus” solmi 2.12. Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen eli kutsui Neuvostoliiton joukot Suomeen. Tieto Terijoen hallituksesta yhtenäisti ja tiivisti suomalaisten vastarintaa. Suomalaisten odottamattoman voimakas taistelutahto ja sodan pitkittyminen aiheuttivat sen, että Neuvostoliitto vähitellen luopui Terijoen hallituksesta ja se hävisi hiljaisuudessa.
Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen tuomittiin voimakkaasti lähes kaikkialla maailmassa. Vain Saksa pidättäytyi Neuvostoliiton arvostelusta Molotov-Ribbentrop-sopimuksen perusteella ja se esti asetoimitukset Suomeen alueensa kautta esimerkiksi Italiasta, jossa Italian diktaattori Mussolini tuki Suomea. Osa italialaisista aseista ehti kuitenkin kiertoteitä käyttäen jo talvisotaan. Neuvostoliitto erotettiin YK:n edeltäjästä Kansainliitosta 14.12.1939. Viimeistään silloin jokainen ymmärsi Suomen taistelun oikeutuksen ja merkityksen. Tätä päätöstä ei olisi kuitenkaan tehty jolleivät suomalaiset olisi ensimmäisestä taistelupäivästä lähtien osoittaneet pystyvänsä puolustamaan maatansa. Ruotsi ei tukenut poliittisesti Suomea mutta salli yli 8000 miehen vapaaehtoisjoukon ja lento-osaston osallistumisen Suomen puolustamiseen Sallan rintamalla. Ruotsi myi, vuokrasi ja lahjoitti myös aseita Suomelle.
Yhdysvallat, Englanti ja Ranska asettuivat jyrkästi Suomen puolelle. Ne myivät ja lahjoittivat Suomelle huomattavan määrän sotavarustusta, josta osa ehti mukaan talvisodan taisteluihin. Englanti ja Ranska tarjoutuivat lähettämään myös joukkoja Suomen avuksi. Todellinen tarkoitus oli kuitenkin jalansijan hankkiminen Skandinaviassa ja malmin kuljetusten estäminen Ruotsista Saksaan ottamalla haltuun Narvikin satama. Suomi ei lopulta tehnytkään virallista avunpyyntöä Englannille ja Ranskalle, sillä apu olisi joka tapauksessa myöhästynyt.
Talvisodan aikana Saksan ja Ranskan välisellä rintamalla oli hyvin hiljaista. Ranskassa olleet englantilaiset kutsuivat tilannetta nimellä “phoney war”, valesota, sillä maalla ja ilmassa ei tapahtunut mitään. Koko maailma seurasi pienen Suomen kamppailua idän jättiläistä vastaan.