Suojeluskuntien yhteyteen aluksi perustetut Lotta Svärd-yhdistykset muodostivat vuodesta 1921 lähtien oman itsenäisen järjestön. Sen tarkoituksena oli herättää ja lujittaa suojeluskunta-aatetta ja avustaa suojeluskuntajärjestöä suojaamaan kotia, uskontoa ja isänmaata. Järjestön alueellinen organisaatio sopeutettiin suojeluskuntajärjestön organisaation mukaiseksi. Lottapiirit ja paikallisosastot tukivatkin vastaavia suojeluskuntien piirejä ja paikallisia suojeluskuntia.

Lotta Svärd-järjestö avusti myös puolustuslaitosta ja sen joukko-osastoja erityisesti sotaharjoituksissa, kertausharjoituksissa ja linnoitustöissä osallistumalla muonituksen ja sairaanhoidon järjestämiseen.

Järjestön jäsenet eli lotat sijoitettiin siihen jaostoon, jossa he parhaiten voivat aseettomina palvella ja edistää maanpuolustusta. Myös lottien koulutus tapahtui jaostojen puitteissa. Jaostoja olivat lääkintä-, muonitus-, varustus- sekä keräys- ja kansliajaostot.

Järjestön toiminta laajeni jatkuvasti niin, että vuonna 1939 siihen kuului jo 105 000 jäsentä. Heidän lisäkseen oli toiminnassa mukana 24 000 alle 18-vuotiasta pikkulottaa. Lotta Svärd-järjestö koulutti ennen sotaa tuhansia naisia ja tyttöjä sotilaallisiin avustamistehtäviin. Valtaosa koulutetuista jäsenistä sitoutui tavalla tai toisella toimimaan sodan sattuessa puolustusvoimien palveluksessa.

Tarkempaa tietoa Lotta Svärd -järjestöstä tästä linkistä.