Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Search
  • Menu Menu

Sotilaskotiliitto

Sotilaskotiaate tuli Suomeen NMKY:n kautta Tanskasta ja jääkärien mukana Saksasta. Ensimmäinen sotilaskoti aloitti toimintansa Helsingissä huhtikuussa 1918 vapaussota- kansalaissodan aikana. Sotilaskotityö laajeni sodan jälkeen nopeasti. Suomen Sotilaskotiliitto perustettiin vuonna 1921. Liiton tehtävänä oli sääntöjen mukaan avustaa puolustus- ja rajavartiolaitosta ylläpitämällä niin rauhan kuin sodankin aikana sotilaskoteja sotilaiden viihtyisyyden edistämiseksi. Sotilaskotijärjestössä pidettiin 1920- ja 1930-luvuilla myös kasvatustehtävää keskeisenä.

Sotilaskodit seurasivat joukkojen mukana sotaharjoituksiinkin   Työ oli luonteeltaan kristillis-isänmaallista. Kasvatustehtävään liittyivät sotilaskotien yhteyteen perustetut kirjastot. Liikkuva sotilaskotityö sai myös alkunsa 1930-luvulla. Autoilla liikkuvat sotilaskodit saattoivat nyt palvella entistä paremmin sota- ja taisteluharjoituksissa toimivia joukkoja.

Sotilaskotiliittoon kuului syyskuussa 1939 40 sotilaskotiyhdistystä, 137 sotilaskotia ja noin 4000 jäsentä. Sotilaskodit sijaitsivat niin, että ne saattoivat helposti palvella myös liikekannallepanossa perustettuja joukkoja. Toimipaikkoja valmistauduttiin tarvittaessa lisäämään ja viemään autoilla sotilaskodin palvelukset kenttäarmeijankin ulottuville.

  • Talvisodan taustat
    • Puolustusvalmiuden kehittäminen
      • Sotilaskoulutus
      • Materiaalihankinnat
      • Sotavarustepuutteet
      • Liikekannallepanojärjestelmä
      • Linnoittaminen
      • Väestönsuojelu
      • Suojeluskuntajärjestö
      • Lotta Svärd -järjestö
      • Sotilaskotiliitto
    • Ulkopoliittiset tekijät
      • Saksa
      • Neuvostoliitto
      • Iso-Britannia ja Ranska
      • Sotilaalliset turvallisuusjärjestelyt
      • Neuvottelut Neuvostoliiton kanssa
      • Molotov–Ribbentrop -sopimus
      • Talvisodan ajan ulkopoliittinen kehitys
    • Yhteiskunta
      • Sisäpoliittinen kehitys
      • Väestö
      • Koululaitos
      • Elinkeinoelämä
      • Liikenne
      • Urheilu
  • Talvisodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Suojajoukkotaistelut
    • Torjuntavoitto Karjalan kannaksella
    • Torjuntavoitot itärajalla
    • Suurhyökkäys Kannaksella
    • Moskovan rauha
  • Kotirintama talvisodassa
    • Tuki rintamalle
    • Säännöstely
    • Evakot
    • Lotta Svärd -järjestö
  • Talvisodan kertomukset
    • 1930-luku
      • Puolustusvalmistelut
        • Aimo Lahti – merkittävin asesuunnittelijamme
      • Kotirintama
        • Pulavuodet
        • Elämää maalaiskylässä Karjalan kannaksella
        • Tehtaalle töihin
        • Nuori poika metsätöissä
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa (1940)
        • Korutonta kertomaa (1940)
      • Sodan alku
        • Hätäsanoma 30.11.1939
        • Mistä Mainilan laukaukset ammuttiin?
        • Aseiden tarkkuuttaminen
        • Yllättävä lähtö
        • Talvisodan henki rykmentissä
        • Vartiointia Laatokan rannalla vahvennettiin
        • Kaikki ainakin toivoivat
        • Ässä-rykmentin henki
        • Oltiin tietävinään…
        • ”Ei syty mitään sotaa”
        • Ensimmäinen kaatunut vihollinen
        • Oksilla riippuvat sukanriekaleet
      • Suojajoukkotaistelut
        • Talot olivat elinvoimaisia viljelystiloja
        • Punaupseeri antautui vapaaehtoisesti
      • Torjuntavoitot Karjalan kannaksella
        • Itsenäisyyspäivä
        • Kahakka rannalla
        • Rajajoella
        • Kuusi vihollispommittajaa neljässä minuutissa
        • Suuret, valkoiset haamut …
        • Summan Munasuolla
        • Oliko se tosi vapaaehtoisuutta?
        • Miksi apumme oli myöhässä
      • Torjuntavoitot itärajalla
        • Sankariluutnantti
        • Tammikuinen aamu
        • Viestikaluston evakuointi Suomussalmen suunnalla
        • Viipuri vuonna nolla
        • Taisteluhaudan vyöryttäminen
        • Ei auttanut kuin purra hammasta
      • Suurhyökkäys Kannaksella
        • Pispan kokemus
        • Nuorukaisten talvisotaa
        • Tapahtui 1.2.-14.2.1940
        • Suurin osa tottui…
        • Nurmolainen ratsuväki talvisodassa
      • Moskovan rauha
        • Käsittämätön hiljaisuus
        • Toive henkiinjäämisestä oli toteutunut
        • Tulin palvelleeksi 7 kk 21 päivää
    • Kotirintama
      • Kotirintaman tunnelmia
        • Kun sota syttyi 30.11.1939
        • Vihollisen vankina
        • Muisteloita sotatoimialueelta
        • Talvisotaa syrjäkylässä
        • Talvisodan tunnelmia Helsingin maalaiskunnassa
        • Joulunaika talvisodan Viipurissa
        • 7-vuotiaan muistikuva isän sotaanlähdöstä
      • Säännöstely
        • Sota-aikana maalaistalossa
        • Se joulu ei unohdu
      • Evakot
        • Rajakylistä tuli äkkilähtö
        • Tolvajärvellä 1940
        • Lähtö Viipurista evakkoon
        • Talvisodan evakuoinnit
      • Lotta Svärd
        • Vierestä vietiin
        • Sukellus lumihankeen pelasti
        • Sairaanhoitajan sotakokemuksia
        • Neljä vuotta komennuksella
        • Lottia vangeiksi jouluaattona
        • Lotan tie 1939 – 1944
        • Lääkintälotan koettelemuksia
        • Talvisota sairaalajunassa
        • Mäntyvaaran taistelu

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top