Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Operaatio ”Kilpapurjehdus”

Erkki Rekola:

SOITELLEN SOTAHAN

Kevyt Patteristo 14 lähti lauantaina kesäkuun 21 päivänä 1941 klo 18.10 Turun Samppalinnanmäeltä kohti satamaa. Joukon edellä marssi Turun laivastoaseman soittokunta. Heti perässä kulkivat Ensimmäisen eli”Oravapatterin” viisi upseeria, 24 aliupseeria, 13 korpraalia ja 82 tykkimiestä, yhteensä 124 sotilasta, joista yli 70 oli vapaaehtoisia Turun Suojeluskunnan 1940-1941 kouluttamia 15-17 vuoden ikäisiä nuorukaisia. Sitten tulivat talvisodan kokeneista miehistä kootut 2. ja 3.ptri.Kun oli saavuttu Linnankadulle n.k. Boren talon kohdalle soittokunta kajautti ilmoille tutun sävelmän, ”Sotapojat marssii katukivet kilkkaa, akkunat ne aukee nenäliinat vilkkaa. ” Hetki on lähtemättömästi syöpynyt muistiini. Tahdikas kannusten kilinä, kadunvarrelle kerääntynyt yleisö, ikkunoista katselevat kerrostalojen asukkaat ja höyrylaivayhtiön konttoristit, iltapäiväaurinko. Olin yksi sotilaista, 21 vuotias alikersantti, matkalla tuntemattomaan määränpäähän.

Patterimme viimeisenä harppoi tykkimies Risto Setälä, tuolloin 16-vuotias lyhyenläntä ja heiveröinen poika, joka muistaa kuulleensa katselijajoukossa seisseen naisen lausumat sanat: ”mihinkähä ne oikke mahta vierä noin pieni poikki”. Setälä, sittemmin sotilasarvoltaan kenraalimajuri, kertoo reagoineensa moiseen puheeseen jännittämällä vartalonsa pisimpään pituuteensa ja nousseensa joka askeleella varpailleen.

Satamassa patteristo kuormattiin illansuussa kahteen vanhaan jäänsärkijään, esikunta ja 1.ptri Murtajaan, 2. ja 3.ptri Apuun.

Sodan syttymisen varalta tehty Ahvenanmaan miehityssuunnitelma josta käytettiin peitenimeä ”Kilpapurjehdus” oli Päämajan 19.6 1941 antaman käskyn perusteella pantava toimeen 22.6 vastaisena yönä. Sen mukaisesti vietimme yön laivassa, joka oli niin täynnä tavaraa ja miehiä etteivät kaikki mahtuneet nukkumaan. Kello 6.00 aamulla irrotettiin Murtajan köydet ja kun alus irtaantui laiturista lauloimme yhdessä ”Kuullos pyhä vala”.

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan oli rysähtänyt käyntiin klo 02.30 Itämerestä Mustaanmereen ulottuvalla rintamalla. Suomen tärkeimmät meriyhteydet kulkivat Saaristomeren kautta tai sen pohjoispuolitse. Ahvenanmaan suojaaminen oli tässä vaiheessa niin elintärkeätä, että myös laivastomme pääosa oli sijoitettu Saaristomeren alueelle. Ahvenanmaan miehitysjoukot, JR 14, Kevyt Psto 14, Rpr 5 ja Rpr 7 alistettiin laivastolle. Joukot käsittivät 5200 miestä, 69 tykkiä ja 24 kranaatinheitintä. Tehtävämme oli estää vihollisen tunkeutuminen Ahvenanmaalle ja Saaristomerelle. Todettakoon tässä että Ruotsi ja Neuvostoliitto pelkäsivät kumpikin saksalaisten miehittävän Ahvenanmaan ilman että suomalaiset sitä aseellisesti vastustaisivat. Tästä peitenimi ”Kilpapurjehdus”. Meidän oli ehdittävä perille ennen muita.

Laivasaattuettamme suojasivat suomalaiset ja saksalaiset sota-alukset. Suomen sotalippu vedettiin myös kaikkiin kuljetusaluksiimme saatuamme Airistolla tiedon venäläisten Kihdin länsiosassa suorittamista ilmahyökkäyksistä laivastomme pääosaa kohti. Vastaamme tuli saksalaisia sukellusveneitä ja moottoritorpedoveneitä jotka tervehtivät meitä omilla lipuillaan. Harmaiden kallioiden kupeeseen oli ankkuroitu paljon saksalaisia kuljetusaluksia jotka oli naamioitu niin hyvin, ettei niitä kauempaa voinut erottaa ympäröivistä saarista. Vasta purjehduksen aikana meille selvisi että matkamme päämääränä oli Ahvenanmaa, ja tarkemmin sanottuna Eckerö, maamme läntisin kunta.

Aluksemme saapui turvallisesti Maarianhaminan länsisatamaan samana sunnuntaipäivänä klo 15. Saatuamme käyttöömme paikallisilta kuorma-auton lähti 1. Tulenjohtoryhmä, johon minäkin kuuluin, etujoukkona matkaan, joka uhkasi katketa pääsaaren ja Eckerön välisen salmen, Marsundin rantaan. Lautturi oli jo ehtinyt asettua yöpuulle ja ilmoitti ykskantaan lossin lähtevän taas liikkeelle aikataulun mukaisesti vasta aamulla kello 6.00! Saatuaan tilanneselostuksen selvällä ruotsinkielellä vesistönylitys järjestyi tuossa tuokiossa, ja puolenyön aikaan saatoimme asettua levolle ensimmäiseen majapaikkaamme Överbyn kansakouluun.

Herätys maanantaina klo 7.00. Päivä kului kannan (tulipatterin ja tulenjohtueen välisen etäisyyden) mittaamiseen, majoittumiseen Anderssonin taloon ja iltasaunaan. Seuraavana aamuna 24.6, siis juhannuspäivänä, olin jo kello 8.00 vartiossa tulenjohtopaikalla korkealla kalliolla Björnhuvudin niemen eteläkärjessä. Edessäni kimalteli auringossa rannaton meri. Aluksia ei näkynyt, mutta illan suussa kuului mereltä tykkien jyskettä. Minun sotani oli alkanut.

Jatko on sitten toinen juttu. Sotatieni kulki Tohmajärven, Sortavalan, Karjalan Kannaksen Metsäpirtin, Itä-Syvärin Baranin lohkon sillanpääaseman ja Ihantalan Kilpeenjoen kautta Itä-Noskualle, jonne aselepo tuli syyskuun alussa 1944.

Jyväskylässä 2003-04-27

Erkki Rekola (1919–2014)
ent.yliluutnantti
Jyväskylä

  • Jatkosodan taustat
    • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
    • Sotilaskoulutus
    • Linnoittaminen
    • Sotavarustuksen hankinnat
    • Sota lähestyy
  • Jatkosodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Hyökkäysvaihe
    • Asemasota
    • Suurhyökkäyksen torjunta
    • Suurtaistelut
    • Suunnan muutos
    • Viimeiset voitot
    • Kohti rauhaa
    • Aselepo
  • Kotirintama jatkosodassa
    • Siirtoväki
    • Maaottelumarssi
    • Elintarvikepula
    • Tavarapula
    • Korvikkeet
    • Naiset työvoimana
    • Talkootoiminta
    • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
    • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Jatkosodan kertomukset
    • Välirauhan aika
      • Koulutus
        • Vapaaehtoisena Saksassa
      • Linnoittaminen
        • Mikä oli Salpalinja?
      • Sota lähestyy
        • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
      • Siirtoväki
        • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa II (1943)
        • Sotamuistelmia 1941-1942
      • Sodan alku
        • Oravapatteri sodassa
        • Haavoittuminen Ristseppälässä
      • Hyökkäysvaihe
        • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
        • Pommitus Poventsaan
        • ”Miljaardimotti”
        • Ensimmäinen taisteluni
        • Pienoisheittimen ammus
        • Partiomatka
        • Tulva
        • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
        • Taistelu Miettilästä
        • Äänislinna valtauksen jälkeen
      • Asemasota
        • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
        • Kutsumattomia vieraita
        • Tiedustelu- ja pommituslento
        • Varsikäsikranaatti
        • Nuoren sotilaan sota
        • Kaivon pohjalta sotaan
        • Opiskelua rintamaoloissa
        • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
        • Tarkka-ampujat
        • Puhdetöitä Lempaalassa
        • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
        • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
        • Kalastusta
        • Kalareissu Tolvajärvelle
        • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
        • Hiljainen hälytys
        • Kenraalin kuolema
      • Suurhyökkäyksen torjunta
        • Valkeasaari 9.6.1944
        • Myrsky puhkeaa Syvärillä
      • Suurtaistelut
        • Panssarit Portinhoikassa
        • Talin ja Ihantalan taistelu
        • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
        • Vuosalmella
        • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
      • Viimeiset voitot
        • Kaksi sotamuistoa
        • Sotilaskohteena ambulanssi
        • Kahdesti kaatunut
      • Aselepo
        • Aselepo
        • Ylipäällikön päiväkäsky
    • Kotirintama
      • Elintarvikepula
        • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
        • Elämää kotirintamalla
      • Tavarapula
        • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
        • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
      • Naiset työvoimana
        • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
        • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
        • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
        • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
      • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
        • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
        • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
        • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
      • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
        • Vihollispartio iski Lieksassa
        • Partisaanihyökkäys Laanilassa

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Search Search

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top Scroll to top Scroll to top