Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu
  • Ministeri Hynnisen ja Moskovan lähetystön jäsenten paluu Moskovasta.
    Helsingin asema 18.9.1941

Välirauhan ajan poliittinen tilanne

Talvisodan päätyttyä Neuvostoliitto esitti useita vaatimuksia, jotka eivät sisältyneet Moskovan rauhansopimukseen. Samoin se puuttui Suomen sisäpoliittisiin asioihin. Neuvostoliitto miehitti Baltian maat kesällä 1940. Suomessa pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Neuvostoliitto saattoi toimia vapaasti, sillä Saksa oli sitoutunut omiin sotilaallisiin operaatioihinsa. Se miehitti Norjan ja Tanskan 9.4.1940 ja aloitti länsirintamalla 10.5. yllättävän salamasotaan perustuvan suurhyökkäyksen, joka johti puolessatoista kuukaudessa ranskalaisten ja Ranskassa olleiden englantilaisten joukkojen täydelliseen tappioon.

Tämän jälkeen saksalaiset yrittivät hankkia ilmaherruuden Englannin yläpuolella mahdollistaakseen suunnittelun alaisena olleen maihinnousun. Saksan ilmavoimien voimavarat eivät tähän riittäneet ja jo heinä-elokuun vaihteessa Hitler oli päättänyt sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Saksa piti Suomea itsestään selvänä liittolaisena, koska Suomelle tarjoutuisi näin mahdollisuus hyvitykseen talvisodan vääryyden korjaamiseksi. Tämä ajattelu näkyi elokuusta 1940 lähtien Saksan talvisodan ajan kielteisen asenteen muuttuessa Suomelle myönteiseksi.

Saksan tuki oli syksyllä 1940 Suomelle elintärkeä erityisesti, kun Suomea talvisodassa tukeneita Englantia ja Ranskaa ei voitu enää ottaa huomioon. Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan jatkui. Marraskuun 11.-12. päivinä 1940 Berliinissä käydyissä neuvotteluissa ulkoministeri Molotov vaati vapaita käsiä Suomen suhteen, siis Suomen kysymyksen lopullista ratkaisua sodalla. Hitler ei tähän suostunut.

Syyskuusta 1940 lähtien Suomessa oli kahden vieraan valtakunnan joukkoja. Painostuksen jälkeen Suomi myönsi ensin kauttakulkuoikeuden neuvostoliittolaisille Etelä-Suomen läpi Hankoon. Pian tämän jälkeen myönnettiin saksalaisille kauttakulkuoikeus Suomen läpi Pohjois-Norjaan. Lomalaiskuljetukset olivat jatkuvia, joten Suomen alueella oli aina saksalaisia sotilaita.

Joulukuussa 1940 saksalaiset ilmoittivat Suomelle, että jos Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, Saksa tulee Suomen avuksi. Hitler allekirjoitti 17.12. salaisen ohjeen, jossa olivat Neuvostoliittoon tehtävän hyökkäyksen suuntaviivat. Ohjeen mukaan suomalaisten uskottiin osallistuvan hyökkäykseen. Tämä edellytti sotilaallista yhteistyötä jo operaation valmisteluvaiheessa. Rajoitettua ja salaista sotilaallista yhteistoimintaa tapahtuikin Saksan ja Suomen kesken ennen jatkosotaa.

  • Jatkosodan taustat
    • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
    • Sotilaskoulutus
    • Linnoittaminen
    • Sotavarustuksen hankinnat
    • Sota lähestyy
  • Jatkosodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Hyökkäysvaihe
    • Asemasota
    • Suurhyökkäyksen torjunta
    • Suurtaistelut
    • Suunnan muutos
    • Viimeiset voitot
    • Kohti rauhaa
    • Aselepo
  • Kotirintama jatkosodassa
    • Siirtoväki
    • Maaottelumarssi
    • Elintarvikepula
    • Tavarapula
    • Korvikkeet
    • Naiset työvoimana
    • Talkootoiminta
    • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
    • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Jatkosodan kertomukset
    • Välirauhan aika
      • Koulutus
        • Vapaaehtoisena Saksassa
      • Linnoittaminen
        • Mikä oli Salpalinja?
      • Sota lähestyy
        • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
      • Siirtoväki
        • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa II (1943)
        • Sotamuistelmia 1941-1942
      • Sodan alku
        • Oravapatteri sodassa
        • Haavoittuminen Ristseppälässä
      • Hyökkäysvaihe
        • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
        • Pommitus Poventsaan
        • ”Miljaardimotti”
        • Ensimmäinen taisteluni
        • Pienoisheittimen ammus
        • Partiomatka
        • Tulva
        • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
        • Taistelu Miettilästä
        • Äänislinna valtauksen jälkeen
      • Asemasota
        • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
        • Kutsumattomia vieraita
        • Tiedustelu- ja pommituslento
        • Varsikäsikranaatti
        • Nuoren sotilaan sota
        • Kaivon pohjalta sotaan
        • Opiskelua rintamaoloissa
        • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
        • Tarkka-ampujat
        • Puhdetöitä Lempaalassa
        • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
        • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
        • Kalastusta
        • Kalareissu Tolvajärvelle
        • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
        • Hiljainen hälytys
        • Kenraalin kuolema
      • Suurhyökkäyksen torjunta
        • Valkeasaari 9.6.1944
        • Myrsky puhkeaa Syvärillä
      • Suurtaistelut
        • Panssarit Portinhoikassa
        • Talin ja Ihantalan taistelu
        • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
        • Vuosalmella
        • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
      • Viimeiset voitot
        • Kaksi sotamuistoa
        • Sotilaskohteena ambulanssi
        • Kahdesti kaatunut
      • Aselepo
        • Aselepo
        • Ylipäällikön päiväkäsky
    • Kotirintama
      • Elintarvikepula
        • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
        • Elämää kotirintamalla
      • Tavarapula
        • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
        • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
      • Naiset työvoimana
        • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
        • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
        • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
        • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
      • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
        • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
        • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
        • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
      • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
        • Vihollispartio iski Lieksassa
        • Partisaanihyökkäys Laanilassa

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top