Jatkosodan alusta lähtien Neuvostoliiton lentokoneet pommittivat aika ajoin Suomen kaupunkeja. Varsinaiset suurpommitukset Helsinkiin tapahtuivat helmikuussa 1944. Näissä kolmessa pommituksessa sai surmansa 146 henkilöä ja 109 taloa tuhoutui. Helsingin ilmatorjunta oli niin tehokas, että vain alle 5% noin 15 000 erilaisesta pommista putosi kaupungin alueelle. Ilman tätä torjunnan tehoa olisi Helsinki kärsinyt suunnattomia vaurioita ja siviiliväestön tappiot olisivat olleet arvaamattoman suuret.
Neuvostoliittolaisten partisaanien hyökkäykset rauhallisiin suomalaiskyliin erityisesti Pohjois-Suomessa aiheuttivat ajoittain paljon murhetta ja levottomuutta. Yhteensä partisaanit murhasivat noin 150 siviilihenkilöä, pääasiassa naisia ja lapsia. Ylemmille esikunnilleen partisaanit ilmoittivat tuhonneensa varuskuntia ja sotilasosastoja. Monet partisaanit palkittiin kunniamerkeillä. Murhiin ja muihin siviiliväestöön kohdistuneisiin väkivallantekoihin osallistuneita partisaaneja, kuten muitakaan voittajavaltioiden sotarikoksiin syyllistyneitä, ei ole asetettu syytteeseen teoistaan.
Maamme siviiliväestön tappiot, yhteensä 2700 henkilöä, olivat muihin maihin verrattuna hyvin pienet. Tämä johtui siitä, ettei väestö jäänyt missään taistelualueelle ja siten tulen alle, maatamme ei miehitetty ja Neuvostoliiton kaupunkeihimme kohdistamat pommitukset eivät johtaneet hyökkääjän suunnittelemiin tuloksiin.