Veteraanien Perintö
  • Etusivu
  • Talvisota
    • Talvisodan taustat
    • Talvisodan sotatoimet
    • Kotirintama talvisodassa
    • Talvisodan kertomukset
  • Jatkosota
    • Jatkosodan taustat
    • Jatkosodan sotatoimet
    • Kotirintama jatkosodassa
    • Jatkosodan kertomukset
  • Lapin sota
    • Lapin sodan taustat
    • Lapin sodan sotatoimet
    • Kotirintama Lapin sodassa
    • Lapin sodan kertomukset
  • Jälleenrakentaminen
    • Taustat
    • Siviiliyhteiskunta
    • Puolustusvoimat
    • Kertomukset
  • Tietopankit
    • 1900-luvun alku
    • Itsenäistyminen
    • Veteraanijärjestöjä
    • Mannerheim-ristin ritarit
    • Tammenlehvän perinneliitto ry
    • Muita järjestöjä
    • Muita ryhmiä
    • Puolustushaarat ja aselajit
    • Aseet, joukot ja välineet
    • Taistelut karttoina
    • Muistoristit ja -mitalit
    • Kertomuksia
    • Videoita
    • Tuotanto
  • Suomi
  • Svenska
  • Hae
  • Menu
  • Alikersantti Jutila puhdistaa konekivääriään 12.5.1943
    Voimalaitoksen lohko (Syväri), 2/JR2, IV joukkueen tukikohta Tirva 3

Asemasota

Hyökkäysvaiheen jälkeen joukot saivat puolustustehtävän. Samalla aloitettiin taempien puolustusasemien suunnittelu ja myöhemmin linnoittaminen. Maan talouselämän turvaamiseksi kotiutettiin 105 000 vanhimpien ikäluokkien miestä.

Asemasotavaihe oli suureksi osaksi yksitoikkoista vartiopalvelua, joka vaati kuitenkin jatkuvaa valppautta. Molemmin puolin harjoitettiin vanginsieppaustoimintaa sekä sissi- ja partiotoimintaa syvälläkin vastustajan selustassa. Asemasodan aikana käytiin myös useita paikallisia kiivaita taisteluita. Propagandalla yritettiin molemmin puolin vaikuttaa viholliseen, mutta tulokset jäivät vaatimattomiksi.

Käytettävissä ollutta rauhallisempaa vaihetta ei hyödynnetty täysimääräisesti asemien parantamiseen ja taempien asemien linnoittamiseen. Puhdetyöt tuottivat paljon sekä käyttö- että koriste-esineitä, mutta niihin käytetty aika ei lisännyt puolustusvalmiutta. Puhdetöillä oli kuitenkin merkitystä mielialan ylläpidon kannalta. Mielialaan pyrittiin vaikuttamaan myös valistus- ja viihdetoiminnalla. Huolimatta sodan vaikeista olosuhteista kuului myös opiskelu vapaa-ajan harrastuksiin etulinjan korsuja myöten. Monet suorittivat esimerkiksi ylioppilastutkinnon rintamalla ollessaan. Vallatuille alueille jääneille Itä-Karjalan lapsille järjestettiin kouluopetusta. Opetuksesta vastasivat suomalaiset opettajat!

Asemasodan aikana ja erityisesti vuonna 1943 saapui maahamme yli 3300 virolaista vapaaehtoista, jotka olivat halukkaita palvelemaan Suomen armeijassa. Virolaisista perustettiin vuoden 1944 alussa jalkaväkirykmentti JR 200, joka taisteli menestyksellisesti Karjalan kannaksella kesän 1944 torjuntataisteluissa. Myös Suomen merivoimissa palveli koko jatkosodan ajan virolaisia vapaaehtoisia. Elokuussa 1944 JR 200 laivattiin Viroon, jossa se jatkoi taistelua saksalaisten alaisuudessa Viron vapauden puolesta maahan hyökkääviä neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan.   Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto teki Helsinkiin kolme suurta ilmahyökkäystä, joilla oli tarkoitus taivuttaa Suomi rauhaan Neuvostoliiton ehdoilla. Helsingin tehokas ja hyvin johdettu ilmatorjunta pelasti kuitenkin pääkaupungin suuremmilta tuhoilta.

Suomalaiset lentäjät osoittautuivat taidoiltaan hyvin korkeatasoisiksi. Esimerkkinä tästä on menestyksekkäin hävittäjä-ässämme lentomestari Ilmari Juutilainen, joka ampui alas 94 vihollisen lentokonetta. Tätä enemmän ei yhdenkään maan lentäjä ole tuhonnut viholliskoneita ilmataisteluissa lukuun ottamatta saksalaisten parhaat hävittäjä-ässät. Suomalaisten hävittäjälentäjien korkeaa tasoa kuvaa se, että esimerkiksi Messerschmitt-lentäjät ampuivat alas 32 ja Brewster- lentäjät 24 viholliskonetta jokaista omaa alasammuttua konetta kohden.   Lentomestari Juutilainen oli kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari kolmen muun poikkeuksellisen ansioituneen sotilaan kanssa. Yhteensä nimitettiin 191 suomalaista sotilasta Mannerheim-ristin ritariksi erinomaisen urheuden, taistelussa saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi. Sotilasarvot vaihtelivat sotamiehestä sotamarsalkkaan.

Kesään 1944 mennessä oli maahamme hankittu Saksasta ajanmukaista sotavarustusta, kuten hävittäjä- ja pommituslentokoneita, kenttä- ja ilmatorjuntatykkejä, tutkia, panssarintorjuntatykkejä, panssarikauhuja ja -nyrkkejä sekä rynnäkkötykkejä. Määrät eivät kuitenkaan olleet riittäviä.

  • Jatkosodan taustat
    • Välirauhan ajan poliittinen tilanne
    • Sotilaskoulutus
    • Linnoittaminen
    • Sotavarustuksen hankinnat
    • Sota lähestyy
  • Jatkosodan sotatoimet
    • Sodan alku
    • Hyökkäysvaihe
    • Asemasota
    • Suurhyökkäyksen torjunta
    • Suurtaistelut
    • Suunnan muutos
    • Viimeiset voitot
    • Kohti rauhaa
    • Aselepo
  • Kotirintama jatkosodassa
    • Siirtoväki
    • Maaottelumarssi
    • Elintarvikepula
    • Tavarapula
    • Korvikkeet
    • Naiset työvoimana
    • Talkootoiminta
    • Siirtolaisten paluu kotiseuduilleen
    • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
  • Jatkosodan kertomukset
    • Välirauhan aika
      • Koulutus
        • Vapaaehtoisena Saksassa
      • Linnoittaminen
        • Mikä oli Salpalinja?
      • Sota lähestyy
        • Kutsu ylimääräisiin harjoituksiin
      • Siirtoväki
        • Suomussalmi herää sodan painajaisesta
    • Sotatoimet
      • Korutonta kertomaa II (1943)
        • Sotamuistelmia 1941-1942
      • Sodan alku
        • Oravapatteri sodassa
        • Haavoittuminen Ristseppälässä
      • Hyökkäysvaihe
        • Operaatio ”Kilpapurjehdus”
        • Pommitus Poventsaan
        • ”Miljaardimotti”
        • Ensimmäinen taisteluni
        • Pienoisheittimen ammus
        • Partiomatka
        • Tulva
        • Kohtaus Rukajärven tie-elokuvassa
        • Taistelu Miettilästä
        • Äänislinna valtauksen jälkeen
      • Asemasota
        • Sodan julmaa rulettia Syvärillä
        • Kutsumattomia vieraita
        • Tiedustelu- ja pommituslento
        • Varsikäsikranaatti
        • Nuoren sotilaan sota
        • Kaivon pohjalta sotaan
        • Opiskelua rintamaoloissa
        • Opiskelua Kuittijärven rannassa Itä-Karjalassa
        • Tarkka-ampujat
        • Puhdetöitä Lempaalassa
        • Käyntejä Petroskoissa, silloisessa Äänislinnassa
        • Kaksi miestä sammuneen nuotion ääressä
        • Kalastusta
        • Kalareissu Tolvajärvelle
        • Nuoria johtajia Munakukkulan taisteluissa 1944
        • Hiljainen hälytys
        • Kenraalin kuolema
      • Suurhyökkäyksen torjunta
        • Valkeasaari 9.6.1944
        • Myrsky puhkeaa Syvärillä
      • Suurtaistelut
        • Panssarit Portinhoikassa
        • Talin ja Ihantalan taistelu
        • Rajajääkäreitä Talin suurtaisteluissa
        • Vuosalmella
        • Viipurin taistelun jälkeen, kesällä 1944
      • Viimeiset voitot
        • Kaksi sotamuistoa
        • Sotilaskohteena ambulanssi
        • Kahdesti kaatunut
      • Aselepo
        • Aselepo
        • Ylipäällikön päiväkäsky
    • Kotirintama
      • Elintarvikepula
        • Muisteloita sotatoimialueelta, kesäsota
        • Elämää kotirintamalla
      • Tavarapula
        • Kotirintamanaiset maatalouskamppailussa
        • Sota-aikana maalaistalossa (jatkosota)
      • Naiset työvoimana
        • Salainen työ sota-ajan Sortavalassa
        • Muisteloita sotatoimialueelta, asemasota
        • ”Linja-autossa on tunnelmaa”
        • Haavoittuneita hevosia hoitamassa
      • Siirtolaisten paluu jatkosodan aikana kotiseuduilleen
        • Pikkulottien viimeiset päivät Koivistolla
        • Evakkotapahtumia kesäkuussa 1944
        • Muisteloita sotatoimialueelta, sodan loppu
      • Vihollisen toiminta siviiliväestöä vastaan
        • Vihollispartio iski Lieksassa
        • Partisaanihyökkäys Laanilassa

Kadettikunta

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291
Pääsihteeri: juha.tammikivi(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7308

Postiosoite

Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Haku sivustolta

Kadettikunnan julkaisut

Joukkosi eessä
Turvallisuuspolitiikan tietopankki
Veteraanien perintö
Suomi kylmässä sodassa
Maailman muutos ja Suomi
Marskin maja

Tekijänoikeudet © 2021, Kadettikunta ry. Kaikki oikeudet pidätetään

© Copyright - Veteraanien Perintö - Enfold WordPress Theme by Kriesi
Scroll to top