Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 ja johdettua läpimurtoon teki tasavallan presidentti Risto Ryti omissa nimissään sopimuksen Saksan ulkoministerin von Ribbentropin kanssa siitä, ettei Suomi tee Neuvostoliiton kanssa erillisrauhaa. Tämän sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Saksa, joka oli itse suurissa vaikeuksissa Normandian maihinnousun ja Valko-Venäjällä meneillään olevan ja suurtappioksi heti muodostuneen taistelun johdosta, antoi Suomelle hyvin huomattavaa aseapua ja lähetti Suomen tueksi myös joukkoja. Näillä toimenpiteillä oli suuri merkitys suomalaisten torjuntavoiton kannalta, vaikka niiden vaikutus näkyikin pääosin sen jälkeen, kun suomalaisten puolustus jo kesti.
Tasavallan presidentti Risto Ryti erosi 1.8.1944, jotta hänen tekemänsä sopimus raukeaisi ja rauhanneuvottelut voisivat alkaa. Hän oli tehnyt kesällä 1944 Suomen hyväksi todellisen valtiomiesteon. Suomen marsalkka Mannerheim valittiin poikkeuslailla 5.8.1944 Tasavallan presidentiksi. Rauhanneuvottelut aloitettiin ja ne johtivat verrattain nopeasti tulokseen. Aselepo astui voimaan 4.9.1944.