Talvisodan päätyttyä Neuvostoliitto esitti useita vaatimuksia, jotka eivät sisältyneet Moskovan rauhansopimukseen. Samoin se puuttui Suomen sisäpoliittisiin asioihin. Neuvostoliitto miehitti Baltian maat kesällä 1940. Suomessa pelättiin Neuvostoliiton uutta hyökkäystä. Neuvostoliitto saattoi toimia vapaasti, sillä Saksa oli sitoutunut omiin sotilaallisiin operaatioihinsa. Se miehitti Norjan ja Tanskan 9.4.1940 ja aloitti länsirintamalla 10.5. yllättävän salamasotaan perustuvan suurhyökkäyksen, joka johti puolessatoista kuukaudessa ranskalaisten ja Ranskassa olleiden englantilaisten joukkojen täydelliseen tappioon.
Tämän jälkeen saksalaiset yrittivät hankkia ilmaherruuden Englannin yläpuolella mahdollistaakseen suunnittelun alaisena olleen maihinnousun. Saksan ilmavoimien voimavarat eivät tähän riittäneet ja jo heinä-elokuun vaihteessa Hitler oli päättänyt sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Saksa piti Suomea itsestään selvänä liittolaisena, koska Suomelle tarjoutuisi näin mahdollisuus hyvitykseen talvisodan vääryyden korjaamiseksi. Tämä ajattelu näkyi elokuusta 1940 lähtien Saksan talvisodan ajan kielteisen asenteen muuttuessa Suomelle myönteiseksi.
Saksan tuki oli syksyllä 1940 Suomelle elintärkeä erityisesti, kun Suomea talvisodassa tukeneita Englantia ja Ranskaa ei voitu enää ottaa huomioon. Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan jatkui. Marraskuun 11.-12. päivinä 1940 Berliinissä käydyissä neuvotteluissa ulkoministeri Molotov vaati vapaita käsiä Suomen suhteen, siis Suomen kysymyksen lopullista ratkaisua sodalla. Hitler ei tähän suostunut.
Syyskuusta 1940 lähtien Suomessa oli kahden vieraan valtakunnan joukkoja. Painostuksen jälkeen Suomi myönsi ensin kauttakulkuoikeuden neuvostoliittolaisille Etelä-Suomen läpi Hankoon. Pian tämän jälkeen myönnettiin saksalaisille kauttakulkuoikeus Suomen läpi Pohjois-Norjaan. Lomalaiskuljetukset olivat jatkuvia, joten Suomen alueella oli aina saksalaisia sotilaita.
Joulukuussa 1940 saksalaiset ilmoittivat Suomelle, että jos Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, Saksa tulee Suomen avuksi. Hitler allekirjoitti 17.12. salaisen ohjeen, jossa olivat Neuvostoliittoon tehtävän hyökkäyksen suuntaviivat. Ohjeen mukaan suomalaisten uskottiin osallistuvan hyökkäykseen. Tämä edellytti sotilaallista yhteistyötä jo operaation valmisteluvaiheessa. Rajoitettua ja salaista sotilaallista yhteistoimintaa tapahtuikin Saksan ja Suomen kesken ennen jatkosotaa.